Hyppää pääsisältöön

Opas Pluton ohilentoon – mitä odottaa? Ja milloin?

Pluto ohilento 14.7.2015
Pluto ohilento 14.7.2015 pluto ohilento 14.7.2015

Nasan New Horizons -luotain lentää tiistaina 14.7.2015 iltapäivällä Suomen aikaa Pluton ohi ja samalla sen kuiden ratojen läpi. Tässä pikaopas lennon seuraamiseen.

Kyseessä on historiallinen tapaus, sillä tämän jälkeen kaikkia aurinkokunnan perinteisen tulkinnan mukaan planeetoiksi kutsuttuja kappaleita on tutkittu lähietäisyydellä luotaimella.

Se, että Pluton status ”laskettiin” luotaimen lähettämisen jälkeen kääpiöplaneetaksi, ei tee ohilennosta yhtään vähemmän kiinnostavaa: jo tähän mennessä saatujen kuvien mukaan Pluto ja sen kuu Kharon ovat erinomaisen kiinnostavia sekä yllättäviä maailmoja.

Kuten Saturnuksen kuu Titan ja Neptunuksen kuu Triton ovat osittaneet, voivat aurinkokunnan ulko-osien taivaankappaleet olla geologisesti aktiivisia, tosin kiven ja laavan sijaan siellä pinnanmuotoja saavat aikaan kiven lailla käyttäytyvä erittäin kylmä vesijää, hiilivedyt tai typpi.

Mitä ohilennon aikana tapahtuu?

Virallisesti Pluton ohilento alkoi yhdeksän vuotta kestäneen lennon jälkeen jo perjantaina, jolloin luotain alkoi toteuttaa sille aikaisemmin lähetettyä yksityiskohtaista tehtäväsarjaa. Lennonjohto puuttuu tapahtumiin nyt vain siinä tapauksessa, että se huomaa jonkin menevän vikaan tai jos jokin uhkaa luotaimen turvallisuutta.

Eräs etukäteen arvellusta suurimmista uhkatekijöistä oli uusien kuiden löytyminen. Plutolta tunnetaan viisi kuuta, suurimman Kharonin lisäksi pienemmät Styx, Nix, Kerberos ja Hydra. Pluto lentää kuiden kiertoratojen sisäpuolelta, joten uusien mahdolliset kuut olisivat saattaneet olla lentoradan tiellä; kuita ei ole tähän mennessä kuvista löytynyt.

Pluton kuu Kharon
Pluton kuu Kharon Kuva: Nasa kharon

Luotain käyttää kahden kameralaitteiston lisäksi muita tutkimuslaitteitaan, jotka mittaavat lämpötiloja, havaitsevat avaruudessa olevia varattuja hiukkasia, plasmaa, aurinkotuulta ja pölyä sekä tutkivat Pluton ja Kharonin kaasukehiä.

Lisäksi aina välillä luotain kääntyy osoittamaan suurella antennillaan Maahan, jotta se voi lähettää edes osan kuvistaan ja tiedoistaan talteen. Koska tiedonsiirtonopeus niin kaukaa on hyvin pieni ja signaalilta kestää kulkea neljä tuntia ja 25 minuuttia yhteen suuntaan, ei aikaa kuitenkaan käytetä juuri lainkaan tähän: ohilennon jälkeen tietoja on paljon aikaa lähettää.

Niinpä vain noin 1% kerättävistä tiedoista ja kuvista lähetetään tällä viikolla Maahan ja dataa riittää lähetettäväksi ensi vuoden puolelle. Tietojen siirto alkaa aktiivisemmin vasta syyskuun 14. päivänä.

Itse lähiohituksen aikaan huomenna tietoa ei lähetetä lainkaan; luotain kytkee radiolähettimensä päälle vain hetkeksi tiistai-iltana, jotta Maassa tiedettäisiin luotaimen toimivan ja kaiken sujuneen hyvin. Tämä piippaus saapuu Maahan keskiviikon puolella klo 04:02 (Suomen aikaa). Ensimmäiset kuvat saadaan vasta sen jälkeen keskiviikkona.

Ohilennon tärkeimmät hetket näkyvät ylimpänä olevassa kuvassa, missä ajat ovat Suomen kesäajassa

Ohilennon tärkeimmät hetket näkyvät ylimpänä olevassa kuvassa, missä ajat ovat Suomen kesäajassa. Tärkeitä hetkiä siinä ovat myös ns. okkultaatiot, jolloin luotain lentää näiden varjojen läpi. Silloin Pluton ja Kharonin taakse peittyvä Aurinko kertoo paljon niiden kaasukehistä ja lähitienoista. Samoin ajat, jolloin luotain lentää Maasta katsottuna Pluton ja Kharonin takaa, ovat kiinnostavia, koska silloin vastaavalla tavalla radiolinkki (jota tutkitaan maanpäällisin radioteleskoopein) kertoo paljon Plutosta ja Kharonista.

Yleisesti ottaen luotaimelta saadaan päivittäin vain muutamia kuvia. Tarkka listaus näistä on mm. Tiedetuubin sivulla

Tarkkoja kuvia kahdella kameralla

New Horizon -luotaimen silminä on kaksi kameraa: mustavalkokuvia ottava kapeakuvakulmainen LORRI-teleskooppi ja laajempikuvakenttäinen monispektrikameralla nimeltä MVIC.

MVIC ottaa myös ”mustavalkokuvia”, mutta tekee niin usean erilaisen suotimen läpi, jolloin kuvista saadaan enemmän tietoa ja niistä voidaan koostaa myös niin sanottuja värikuvia. MVIC-kuvien avulla ”väritetään” myös LORRI-kuvia.

Pluto
Pluto pluto

Parhain yksittäinen kuva, missä Pluto näkyy kokonaisuudessaan, saadaan tiistaina illalla Suomen aikaa. Sen jälkeen Pluto on sen verran suuri luotaimesta nähtynä, että se on suurempi kuin kuvakenttä: tarkimmat LORRI-teleskoopin ottamat kuvat (jotka saadaan nyt saman tien) Pluton pinnasta saadaan keskiviikkona noin klo 22:25. Kyseessä on kolmen kuvan sarja, joista saadaan koostettua koko Pluto. Kuvausetäisyys on noin 77000 km.

Kuvat julkaistaan sen jälkeen, kun ne on otettu vastaan, käsitelty alustavasti ja pika-analysoitu. Tähän saattaa mennä tunnin pari.

Torstaina illansuussa Suomen aikaa saadaan myös kaunis potretti, jonka New Horizons otti etääntyessään Plutosta ja Charonista. Lauantaina tulee suunnitelman mukaan ”jäähyväiskuva”, jonka luotain otti LORRI-teleskoopillaan Plutosta.

Mitä tähän mennessä Plutosta ja Kharonista on löytynyt?

Kaikkia viikon aikana tulevia kuvia analysoidaan Tiedetuubissa, jonka toimittaja, planeettageologi Jarmo Korteniemi on jo analysoinut saapuneita kuvia.

”Ohilennon lähestyessä Pluto on suurentunut kuvissa koko ajan”, kertoo Korteniemi.

”Jo muutaman miljoonan kilometrin päästä otetuissa kuvissa erottuu paljon mielenkiintoista.”

Pluto ja Kharon kokovertailu
Pluton ja Kharonin kokovertailu Pluto ja Kharon kokovertailu Kuva: Nasa, Wikimedia commons pluto ja kharon

”Yllättävin löytö lienevät kanjonit ja halkeamat, joita löytyy sekä Pluton että sen Kharon-kuun pinnalta. Syvimmät ovat alustavien arvioiden mukaan vähintäänkin Grand Canyonin syvyisiä, mutta pidempiä. Pluton ja sen Kuun pinta on siis repeillyt varsin voimallisesti. Osasyy voi olla niiden toisiinsa aiheuttamat voimakkaat vuorovesivoimat.”

Pluton päiväntasaajaa kiertää tumman aineksen vyö. Tarkemmissa kuvissa se on paljastunut satoja kilometrejä leveiden läikkien ja niitä yhdistävien viivastojen monimutkaiseksi verkostoksi. Kharon on kauttaaltaan hieman eri värinen ja tummempi kuin Pluto. Sillä on kuitenkin myös tumma läikkä, joka osoittaa kohti Plutoa.

Huippujännittävä avaruuslentojen ystävien penkkiurheilutapaus on nyt juuri meneillään

”Kummallakin pallolla on myös useita 50-300 km läpimittaisia törmäyskraattereita, joista useiden pohjia peittää toistaiseksi selittämätön tumma aines.”

Huippujännittävä avaruuslentojen ystävien penkkiurheilutapaus on nyt juuri meneillään!

Kirjoittaja: Jari Mäkinen

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede