Patakakkosen Turkka Aaltosen ystävä Pentti oli vuonna 1990 muistanut luontomiestä lahjalla. Pussista paljastuu lihava mäyrä, jonka Aaltonen on alkukäsitellyt jo kotona. Keittiömestari Jaakko Kolmosen kanssa tästä metsäsiasta valmistetaan maukasta ruokaa taivasalla.
Mäyrä on riistaa siinä missä muukin. Sitä ei vain ole tavattu syödä, ennen kuin on ollut todellinen tarve. Tosin keittiömestari Jaakko Kolmonen muistelee edesmenneen presidentti Kekkosenkin aikanaan metsästäneen ja syöneen tätä ”metsäsikaa”. Vai olikohan sittenkin kyseessä villisika?
Mäyrän rasvakerroksen Aaltonen on ottanut talteen saapasrasvaksi. Otuksen siitinluu kuitenkin valitettavasti puuttuu. Luun avulla kun olisi voinut tehdä perinnetaikoja lisääntymiskyvyn takaamiseksi.
Mäyrä eroaa esimerkiksi majavasta ruumiinrakenteeltaan. Sen vanhan kansan nimitys metsäsika on kuvaava myös eläimen lihan värin kannalta.
Mä vähän yritin saada siitä mäyrännahkalaukkua tänne mukaan, mutta nahkurilla oli niin monta oselottikissaa parkittavana.
Vaaleat lihakimpaleet keitetään luineen päivineen, koska mäyrän lihan pitää olla varmasti kypsää trikiiniloisen takia. Mäyrä on nimittäin sekaruokainen peto ja se syö lihaa siinä missä marjoja tai kasviksia.
Pataan pilkotaan myös porkkanaa ja lanttua. Koko keitos maustetaan pippurilla ja suolalla. Keiton annetaan kiehua pari tuntia, jotta liha varmasti kypsentyy. Herkullinen liha muistuttaa Kolmosen mukaan aladobia. Keittopaloihin jääneet ylimääräiset rasvat on kuitenkin hyvä siivota tarkasti pois.
Mäyräaterian lisäksi Patakakkosessa seurataan Sirkka Gustafssonin toimia studiokeittiössä. Siellä valmistuu herkullinen valkosipulirieska.