Jukka Lindfors
Yle
Kun Pori Jazz pidettiin 50. kerran vuonna 2015, Pertti Pitkonen päätti juhlistaa merkkipäivää 50-osaisella radiosarjalla. Ohjelmasarja 50 x Pori Jazz tarjoaa 50 erilaista näkökulmaa menneisiin vuosikymmeniin ja hieman tulevaankin. Elävän arkiston koosteessa nähdään lisäksi tv-välähdyksiä Porin varhaisesta festarihistoriasta.
Yle Satakunnan tuottama 50 x Pori Jazz koostuu 2–7 minuutin pituisista jaksoista, joissa pääsevät ääneen artistit, festivaalivieraat ja juhlan rakentajat. Koko sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Ohjelmakokonaisuus lähtee liikkeelle Suomen ensimmäisen jazzfestivaalin syntyhetkistä ja ensimmäisten juhlien kuvauksista.
Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa
Vuonna 1966 syntynyt Pori Jazz oli Suomen ensimmäinen useampipäiväinen, vuosittain pidettävä musiikkifestivaali. Vasta sen jälkeen tulivat Kaustinen ja Ruisrock. Savonlinnassa Aino Ackté oli aloittanut oopperajuhlat jo vuonna 1912, mutta ne päättyivät muutamien kertojen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja herätettiin henkiin uudestaan vasta vuonna 1967.
Jazzfestivaalien sijoittuminen juuri Poriin ei ollut sattuma. Kaupungissa oli asialle vihkiytynyt yleisö. Muun muassa Porin Lyseossa oli järjestetty jazzaiheisia konsertteja. Myös useat tanssimusiikista leipänsä ansainneet muusikot olivat viehättyneet jazzin rytmiin.
Satakuntalainen kirjoittajayhdistys Manuscript-63, Satakuntalainen osakunta sekä paikalliset muusikot ja muu kulttuuriväki olivat pohtineet jazztapahtuman perustamista Poriin jo muutaman vuoden ajan.
Kokouksia asiasta oli pidetty muun muassa suomalaisen teatterin syntysijoilla eli Hotelli Otavassa. Pori Jazz 66 ry perustettiin kuitenkin Helsingissä Satakuntalaisen osakunnan kirjastossa.
Kaukaisena esikuvana pidettiin Newportin jazzfestivaalia, josta oltiin nähty vuonna 1959 valmistunut dokumentti Jazzin juhlaa (Jazz on a Summer’s Day).
Jossain vaiheessa Porissa ajateltiin ottaa myös mallia vuonna 1956 alkaneen Jyväskylän kesän monipuolisesta kulttuuri- ja keskustelutarjonnasta. Alkuvuosina Porin jazzfestivaalin yhteyteen olikin liitetty oheisohjelmia elokuvista runoihin.
Losseja ja lavatalkoita
Keväällä 1966 järjestettiin Helsingissä osakunnan tiloissa jazztapahtumia mainostamaan kesän tulevaa festivaalia.
Ensimmäisen festivaalin ajankohtakin oli valittu tarkoituksenmukaisesti rukouslauantain ympärille. Silloin ei saanut juhlia eikä tanssia (mutta konsertoida kyllä), joten tanssimuusikotkin olivat vapaina osallistumaan maamme ensimmäiseen jazzfestivaaliin.
Paikaksi valikoitui hieman oman onnensa nojaan jäänyt Kirjurinluoto, jonne pääsi ainoastaan lossilla tai veneellä.
Ensimmäisen festivaaliviikon lähestyessä talkooväellä riitti kiireitä. Konserttilippuja myytiin muun muassa paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa.
Vuonna 1966 ei ollut vielä mitään valmista festivaali-infrastruktuuria. Lautapenkit saatiin kaupungilta, mutta kaikki puitteet esiintymislavaa myöten täytyi rakentaa itse. Kaikki tämä tehtiin Porissa talkootyöllä.
Festivaali ei olisikaan pyörinyt puolta vuosisataa ilman isoa vapaaehtoisten joukkoa. 2000-luvun jazzjuhlissa talkoolaisia on viitisensataa. Heitä tarvitaan kuljetuksiin, artistien huoltamiseen ja moninaisiin muihin töihin. Monet heistä ovat olleet mukana festivaalia tekemässä kymmeniäkin vuosia.
Kuuluisuuksia moneen junaan
Porin ensimmäisillä festivaaleilla soitti tuolloin 31-vuotias amerikkalainen trumpetisti Ted Curson. Hän ilmestyi Poriin sen jälkeen joka ikinen kesä aina kuolemaansa saakka vuonna 2012.
Ted itse kertoo vuonna 1996 tehdyssä haastattelussa haltioituneesti ensimmäisten festivaalien ainutlaatuisesta tunnelmasta Tediä muistelee muiden muassa toinen Pori Jazzin pitkän linjan soittaja, rumpali Reiska Laine:
Pori Jazzin vuosikymmenten varrelle on mahtunut lukuisia maailmanluokan supertähtiä Benny Goodmanista B. B. Kingiin ja hänen Lucilleensa.
Useimmat heistä ovat vaatimattomia ja mukavia. Aina ei kaikki kuitenkaan suju artistien odotusten mukaan. Näin tapahtui esimerkiksi Chuck Berryn ja Miles Davisin kohdalla.
Presidentit Mauno Koivistosta alkaen ovat vierailleet Kirjurinluodon konserteissa. Presidentti Tarja Halonen on ollut lähes jokakesäinen vieras. Ohjelmasarjassa Halonen paljastaa, mikä sai hänet esiintymään lavalla yhdessä James Brownin kanssa:
Porissa jazzfestivaalit ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet myös monenlaisia muutoksia. Kun ensimmäisten festivaalien anti oli puhtaasti keskittynyt jazzin rytmeihin, on juhlasta kasvanut ajan myötä riemun kirjava rytmitapahtuma monine musiikillisine ulokkeineen.
Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlien keskiössä, on tapahtumaa paisutettu suuremman yleisön toivossa myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan. Kaikki eivät ole pitäneet siitä. Musiikkivalinnat ovat aiheuttaneet erityisesti 1980-luvusta alkaen monenlaista polemiikkia.
Teksti:
Pertti Pitkonen
Yle Satakunta
