Hyppää pääsisältöön

Entusiastit synnyttivät jazzfestivaalin Kokemäenjoen suistoon

Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko.
Kirjurinluodon lossia odotellaan vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Kuva: Ilmari Kostiainen/Pori Jazzin arkisto. Julkaistu Pori Jazzin luvalla. Pori Jazz,Yle Elävä arkisto

Kun Pori Jazz pidettiin 50. kerran vuonna 2015, Pertti Pitkonen päätti juhlistaa merkkipäivää 50-osaisella radiosarjalla. Ohjelmasarja 50 x Pori Jazz tarjoaa 50 erilaista näkökulmaa menneisiin vuosikymmeniin ja hieman tulevaankin. Elävän arkiston koosteessa nähdään lisäksi tv-välähdyksiä Porin varhaisesta festarihistoriasta.

Yle Satakunnan tuottama 50 x Pori Jazz koostuu 2–7 minuutin pituisista jaksoista, joissa pääsevät ääneen artistit, festivaalivieraat ja juhlan rakentajat. Koko sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Ohjelmakokonaisuus lähtee liikkeelle Suomen ensimmäisen jazzfestivaalin syntyhetkistä ja ensimmäisten juhlien kuvauksista.



Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969.
Yleisöä Kirjurinluodon koivujen katveessa vuonna 1969. Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969. Kuva: Kalle Kultala kirjurinluoto

Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa

Vuonna 1966 syntynyt Pori Jazz oli Suomen ensimmäinen useampipäiväinen, vuosittain pidettävä musiikkifestivaali. Vasta sen jälkeen tulivat Kaustinen ja Ruisrock. Savonlinnassa Aino Ackté oli aloittanut oopperajuhlat jo vuonna 1912, mutta ne päättyivät muutamien kertojen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja herätettiin henkiin uudestaan vasta vuonna 1967.

Jazzfestivaalien sijoittuminen juuri Poriin ei ollut sattuma. Kaupungissa oli asialle vihkiytynyt yleisö. Muun muassa Porin Lyseossa oli järjestetty jazzaiheisia konsertteja. Myös useat tanssimusiikista leipänsä ansainneet muusikot olivat viehättyneet jazzin rytmiin.

Satakuntalainen kirjoittajayhdistys Manuscript-63, Satakuntalainen osakunta sekä paikalliset muusikot ja muu kulttuuriväki olivat pohtineet jazztapahtuman perustamista Poriin jo muutaman vuoden ajan.

Kokouksia asiasta oli pidetty muun muassa suomalaisen teatterin syntysijoilla eli Hotelli Otavassa. Pori Jazz 66 ry perustettiin kuitenkin Helsingissä Satakuntalaisen osakunnan kirjastossa.

Kaukaisena esikuvana pidettiin Newportin jazzfestivaalia, josta oltiin nähty vuonna 1959 valmistunut dokumentti Jazzin juhlaa (Jazz on a Summer’s Day).

Jossain vaiheessa Porissa ajateltiin ottaa myös mallia vuonna 1956 alkaneen Jyväskylän kesän monipuolisesta kulttuuri- ja keskustelutarjonnasta. Alkuvuosina Porin jazzfestivaalin yhteyteen olikin liitetty oheisohjelmia elokuvista runoihin.

Losseja ja lavatalkoita

Keväällä 1966 järjestettiin Helsingissä osakunnan tiloissa jazztapahtumia mainostamaan kesän tulevaa festivaalia.

Ensimmäisen festivaalin ajankohtakin oli valittu tarkoituksenmukaisesti rukouslauantain ympärille. Silloin ei saanut juhlia eikä tanssia (mutta konsertoida kyllä), joten tanssimuusikotkin olivat vapaina osallistumaan maamme ensimmäiseen jazzfestivaaliin.

Paikaksi valikoitui hieman oman onnensa nojaan jäänyt Kirjurinluoto, jonne pääsi ainoastaan lossilla tai veneellä.

Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä.
Jazzyleisöä varotetaan uimisesta Kokemäenjoessa vuonna 1969. Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä. Kuva: Yle kuvanauha kokemäenjoki

Ensimmäisen festivaaliviikon lähestyessä talkooväellä riitti kiireitä. Konserttilippuja myytiin muun muassa paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa.

Vuonna 1966 ei ollut vielä mitään valmista festivaali-infrastruktuuria. Lautapenkit saatiin kaupungilta, mutta kaikki puitteet esiintymislavaa myöten täytyi rakentaa itse. Kaikki tämä tehtiin Porissa talkootyöllä.

Festivaali ei olisikaan pyörinyt puolta vuosisataa ilman isoa vapaaehtoisten joukkoa. 2000-luvun jazzjuhlissa talkoolaisia on viitisensataa. Heitä tarvitaan kuljetuksiin, artistien huoltamiseen ja moninaisiin muihin töihin. Monet heistä ovat olleet mukana festivaalia tekemässä kymmeniäkin vuosia.




Kuuluisuuksia moneen junaan

Porin ensimmäisillä festivaaleilla soitti tuolloin 31-vuotias amerikkalainen trumpetisti Ted Curson. Hän ilmestyi Poriin sen jälkeen joka ikinen kesä aina kuolemaansa saakka vuonna 2012.

Ted itse kertoo vuonna 1996 tehdyssä haastattelussa haltioituneesti ensimmäisten festivaalien ainutlaatuisesta tunnelmasta Tediä muistelee muiden muassa toinen Pori Jazzin pitkän linjan soittaja, rumpali Reiska Laine:


Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa.
Miles Davis ei äksyillyt kaiken aikaa. Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle Kuvapalvelu pori jazz

Pori Jazzin vuosikymmenten varrelle on mahtunut lukuisia maailmanluokan supertähtiä Benny Goodmanista B. B. Kingiin ja hänen Lucilleensa.

Useimmat heistä ovat vaatimattomia ja mukavia. Aina ei kaikki kuitenkaan suju artistien odotusten mukaan. Näin tapahtui esimerkiksi Chuck Berryn ja Miles Davisin kohdalla.


Presidentit Mauno Koivistosta alkaen ovat vierailleet Kirjurinluodon konserteissa. Presidentti Tarja Halonen on ollut lähes jokakesäinen vieras. Ohjelmasarjassa Halonen paljastaa, mikä sai hänet esiintymään lavalla yhdessä James Brownin kanssa:

Porissa jazzfestivaalit ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet myös monenlaisia muutoksia. Kun ensimmäisten festivaalien anti oli puhtaasti keskittynyt jazzin rytmeihin, on juhlasta kasvanut ajan myötä riemun kirjava rytmitapahtuma monine musiikillisine ulokkeineen.

Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlien keskiössä, on tapahtumaa paisutettu suuremman yleisön toivossa myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan. Kaikki eivät ole pitäneet siitä. Musiikkivalinnat ovat aiheuttaneet erityisesti 1980-luvusta alkaen monenlaista polemiikkia.



Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen.
Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen. Kuva: Yle pertti pitkonen

Teksti:
Pertti Pitkonen
Yle Satakunta

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa