Hyppää pääsisältöön

Entusiastit synnyttivät jazzfestivaalin Kokemäenjoen suistoon

Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko.
Kirjurinluodon lossia odotellaan vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Kuva: Ilmari Kostiainen/Pori Jazzin arkisto. Julkaistu Pori Jazzin luvalla. Pori Jazz,Yle Elävä arkisto

Kun Pori Jazz pidettiin 50. kerran vuonna 2015, Pertti Pitkonen päätti juhlistaa merkkipäivää 50-osaisella radiosarjalla. Ohjelmasarja 50 x Pori Jazz tarjoaa 50 erilaista näkökulmaa menneisiin vuosikymmeniin ja hieman tulevaankin. Elävän arkiston koosteessa nähdään lisäksi tv-välähdyksiä Porin varhaisesta festarihistoriasta.

Yle Satakunnan tuottama 50 x Pori Jazz koostuu 2–7 minuutin pituisista jaksoista, joissa pääsevät ääneen artistit, festivaalivieraat ja juhlan rakentajat. Koko sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Ohjelmakokonaisuus lähtee liikkeelle Suomen ensimmäisen jazzfestivaalin syntyhetkistä ja ensimmäisten juhlien kuvauksista.



Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969.
Yleisöä Kirjurinluodon koivujen katveessa vuonna 1969. Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969. Kuva: Kalle Kultala kirjurinluoto

Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa

Vuonna 1966 syntynyt Pori Jazz oli Suomen ensimmäinen useampipäiväinen, vuosittain pidettävä musiikkifestivaali. Vasta sen jälkeen tulivat Kaustinen ja Ruisrock. Savonlinnassa Aino Ackté oli aloittanut oopperajuhlat jo vuonna 1912, mutta ne päättyivät muutamien kertojen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja herätettiin henkiin uudestaan vasta vuonna 1967.

Jazzfestivaalien sijoittuminen juuri Poriin ei ollut sattuma. Kaupungissa oli asialle vihkiytynyt yleisö. Muun muassa Porin Lyseossa oli järjestetty jazzaiheisia konsertteja. Myös useat tanssimusiikista leipänsä ansainneet muusikot olivat viehättyneet jazzin rytmiin.

Satakuntalainen kirjoittajayhdistys Manuscript-63, Satakuntalainen osakunta sekä paikalliset muusikot ja muu kulttuuriväki olivat pohtineet jazztapahtuman perustamista Poriin jo muutaman vuoden ajan.

Kokouksia asiasta oli pidetty muun muassa suomalaisen teatterin syntysijoilla eli Hotelli Otavassa. Pori Jazz 66 ry perustettiin kuitenkin Helsingissä Satakuntalaisen osakunnan kirjastossa.

Kaukaisena esikuvana pidettiin Newportin jazzfestivaalia, josta oltiin nähty vuonna 1959 valmistunut dokumentti Jazzin juhlaa (Jazz on a Summer’s Day).

Jossain vaiheessa Porissa ajateltiin ottaa myös mallia vuonna 1956 alkaneen Jyväskylän kesän monipuolisesta kulttuuri- ja keskustelutarjonnasta. Alkuvuosina Porin jazzfestivaalin yhteyteen olikin liitetty oheisohjelmia elokuvista runoihin.

Losseja ja lavatalkoita

Keväällä 1966 järjestettiin Helsingissä osakunnan tiloissa jazztapahtumia mainostamaan kesän tulevaa festivaalia.

Ensimmäisen festivaalin ajankohtakin oli valittu tarkoituksenmukaisesti rukouslauantain ympärille. Silloin ei saanut juhlia eikä tanssia (mutta konsertoida kyllä), joten tanssimuusikotkin olivat vapaina osallistumaan maamme ensimmäiseen jazzfestivaaliin.

Paikaksi valikoitui hieman oman onnensa nojaan jäänyt Kirjurinluoto, jonne pääsi ainoastaan lossilla tai veneellä.

Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä.
Jazzyleisöä varotetaan uimisesta Kokemäenjoessa vuonna 1969. Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä. Kuva: Yle kuvanauha kokemäenjoki

Ensimmäisen festivaaliviikon lähestyessä talkooväellä riitti kiireitä. Konserttilippuja myytiin muun muassa paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa.

Vuonna 1966 ei ollut vielä mitään valmista festivaali-infrastruktuuria. Lautapenkit saatiin kaupungilta, mutta kaikki puitteet esiintymislavaa myöten täytyi rakentaa itse. Kaikki tämä tehtiin Porissa talkootyöllä.

Festivaali ei olisikaan pyörinyt puolta vuosisataa ilman isoa vapaaehtoisten joukkoa. 2000-luvun jazzjuhlissa talkoolaisia on viitisensataa. Heitä tarvitaan kuljetuksiin, artistien huoltamiseen ja moninaisiin muihin töihin. Monet heistä ovat olleet mukana festivaalia tekemässä kymmeniäkin vuosia.




Kuuluisuuksia moneen junaan

Porin ensimmäisillä festivaaleilla soitti tuolloin 31-vuotias amerikkalainen trumpetisti Ted Curson. Hän ilmestyi Poriin sen jälkeen joka ikinen kesä aina kuolemaansa saakka vuonna 2012.

Ted itse kertoo vuonna 1996 tehdyssä haastattelussa haltioituneesti ensimmäisten festivaalien ainutlaatuisesta tunnelmasta Tediä muistelee muiden muassa toinen Pori Jazzin pitkän linjan soittaja, rumpali Reiska Laine:


Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa.
Miles Davis ei äksyillyt kaiken aikaa. Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle Kuvapalvelu pori jazz

Pori Jazzin vuosikymmenten varrelle on mahtunut lukuisia maailmanluokan supertähtiä Benny Goodmanista B. B. Kingiin ja hänen Lucilleensa.

Useimmat heistä ovat vaatimattomia ja mukavia. Aina ei kaikki kuitenkaan suju artistien odotusten mukaan. Näin tapahtui esimerkiksi Chuck Berryn ja Miles Davisin kohdalla.


Presidentit Mauno Koivistosta alkaen ovat vierailleet Kirjurinluodon konserteissa. Presidentti Tarja Halonen on ollut lähes jokakesäinen vieras. Ohjelmasarjassa Halonen paljastaa, mikä sai hänet esiintymään lavalla yhdessä James Brownin kanssa:

Porissa jazzfestivaalit ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet myös monenlaisia muutoksia. Kun ensimmäisten festivaalien anti oli puhtaasti keskittynyt jazzin rytmeihin, on juhlasta kasvanut ajan myötä riemun kirjava rytmitapahtuma monine musiikillisine ulokkeineen.

Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlien keskiössä, on tapahtumaa paisutettu suuremman yleisön toivossa myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan. Kaikki eivät ole pitäneet siitä. Musiikkivalinnat ovat aiheuttaneet erityisesti 1980-luvusta alkaen monenlaista polemiikkia.



Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen.
Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen. Kuva: Yle pertti pitkonen

Teksti:
Pertti Pitkonen
Yle Satakunta

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.