Hyppää pääsisältöön

Entusiastit synnyttivät jazzfestivaalin Kokemäenjoen suistoon

Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko.
Kirjurinluodon lossia odotellaan vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Valkopukuinen nainen odottaa pääsyä lossilla Kirjurinluodon juhliin vuonna 1967. Kirjasta Pori Jazz 50 vuotta – kuvitettu klassikko. Kuva: Ilmari Kostiainen/Pori Jazzin arkisto. Julkaistu Pori Jazzin luvalla. Pori Jazz,Yle Elävä arkisto

Kun Pori Jazz pidettiin 50. kerran vuonna 2015, Pertti Pitkonen päätti juhlistaa merkkipäivää 50-osaisella radiosarjalla. Ohjelmasarja 50 x Pori Jazz tarjoaa 50 erilaista näkökulmaa menneisiin vuosikymmeniin ja hieman tulevaankin. Elävän arkiston koosteessa nähdään lisäksi tv-välähdyksiä Porin varhaisesta festarihistoriasta.

Yle Satakunnan tuottama 50 x Pori Jazz koostuu 2–7 minuutin pituisista jaksoista, joissa pääsevät ääneen artistit, festivaalivieraat ja juhlan rakentajat. Koko sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Ohjelmakokonaisuus lähtee liikkeelle Suomen ensimmäisen jazzfestivaalin syntyhetkistä ja ensimmäisten juhlien kuvauksista.



Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969.
Yleisöä Kirjurinluodon koivujen katveessa vuonna 1969. Pori Jazzin yleisöä Kirjurinluodolla vuonna 1969. Kuva: Kalle Kultala kirjurinluoto

Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa

Vuonna 1966 syntynyt Pori Jazz oli Suomen ensimmäinen useampipäiväinen, vuosittain pidettävä musiikkifestivaali. Vasta sen jälkeen tulivat Kaustinen ja Ruisrock. Savonlinnassa Aino Ackté oli aloittanut oopperajuhlat jo vuonna 1912, mutta ne päättyivät muutamien kertojen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja herätettiin henkiin uudestaan vasta vuonna 1967.

Jazzfestivaalien sijoittuminen juuri Poriin ei ollut sattuma. Kaupungissa oli asialle vihkiytynyt yleisö. Muun muassa Porin Lyseossa oli järjestetty jazzaiheisia konsertteja. Myös useat tanssimusiikista leipänsä ansainneet muusikot olivat viehättyneet jazzin rytmiin.

Satakuntalainen kirjoittajayhdistys Manuscript-63, Satakuntalainen osakunta sekä paikalliset muusikot ja muu kulttuuriväki olivat pohtineet jazztapahtuman perustamista Poriin jo muutaman vuoden ajan.

Kokouksia asiasta oli pidetty muun muassa suomalaisen teatterin syntysijoilla eli Hotelli Otavassa. Pori Jazz 66 ry perustettiin kuitenkin Helsingissä Satakuntalaisen osakunnan kirjastossa.

Kaukaisena esikuvana pidettiin Newportin jazzfestivaalia, josta oltiin nähty vuonna 1959 valmistunut dokumentti Jazzin juhlaa (Jazz on a Summer’s Day).

Jossain vaiheessa Porissa ajateltiin ottaa myös mallia vuonna 1956 alkaneen Jyväskylän kesän monipuolisesta kulttuuri- ja keskustelutarjonnasta. Alkuvuosina Porin jazzfestivaalin yhteyteen olikin liitetty oheisohjelmia elokuvista runoihin.

Losseja ja lavatalkoita

Keväällä 1966 järjestettiin Helsingissä osakunnan tiloissa jazztapahtumia mainostamaan kesän tulevaa festivaalia.

Ensimmäisen festivaalin ajankohtakin oli valittu tarkoituksenmukaisesti rukouslauantain ympärille. Silloin ei saanut juhlia eikä tanssia (mutta konsertoida kyllä), joten tanssimuusikotkin olivat vapaina osallistumaan maamme ensimmäiseen jazzfestivaaliin.

Paikaksi valikoitui hieman oman onnensa nojaan jäänyt Kirjurinluoto, jonne pääsi ainoastaan lossilla tai veneellä.

Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä.
Jazzyleisöä varotetaan uimisesta Kokemäenjoessa vuonna 1969. Kyltti Kokemäenjoen rannassa varoittaa vuonna 1969 Pori Jazzin yleisöä uimisesta saastuneessa vedessä. Kuva: Yle kuvanauha kokemäenjoki

Ensimmäisen festivaaliviikon lähestyessä talkooväellä riitti kiireitä. Konserttilippuja myytiin muun muassa paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa.

Vuonna 1966 ei ollut vielä mitään valmista festivaali-infrastruktuuria. Lautapenkit saatiin kaupungilta, mutta kaikki puitteet esiintymislavaa myöten täytyi rakentaa itse. Kaikki tämä tehtiin Porissa talkootyöllä.

Festivaali ei olisikaan pyörinyt puolta vuosisataa ilman isoa vapaaehtoisten joukkoa. 2000-luvun jazzjuhlissa talkoolaisia on viitisensataa. Heitä tarvitaan kuljetuksiin, artistien huoltamiseen ja moninaisiin muihin töihin. Monet heistä ovat olleet mukana festivaalia tekemässä kymmeniäkin vuosia.




Kuuluisuuksia moneen junaan

Porin ensimmäisillä festivaaleilla soitti tuolloin 31-vuotias amerikkalainen trumpetisti Ted Curson. Hän ilmestyi Poriin sen jälkeen joka ikinen kesä aina kuolemaansa saakka vuonna 2012.

Ted itse kertoo vuonna 1996 tehdyssä haastattelussa haltioituneesti ensimmäisten festivaalien ainutlaatuisesta tunnelmasta Tediä muistelee muiden muassa toinen Pori Jazzin pitkän linjan soittaja, rumpali Reiska Laine:


Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa.
Miles Davis ei äksyillyt kaiken aikaa. Trumpetisti Miles Davis soittaa Pori Jazzissa. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle Kuvapalvelu pori jazz

Pori Jazzin vuosikymmenten varrelle on mahtunut lukuisia maailmanluokan supertähtiä Benny Goodmanista B. B. Kingiin ja hänen Lucilleensa.

Useimmat heistä ovat vaatimattomia ja mukavia. Aina ei kaikki kuitenkaan suju artistien odotusten mukaan. Näin tapahtui esimerkiksi Chuck Berryn ja Miles Davisin kohdalla.


Presidentit Mauno Koivistosta alkaen ovat vierailleet Kirjurinluodon konserteissa. Presidentti Tarja Halonen on ollut lähes jokakesäinen vieras. Ohjelmasarjassa Halonen paljastaa, mikä sai hänet esiintymään lavalla yhdessä James Brownin kanssa:

Porissa jazzfestivaalit ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet myös monenlaisia muutoksia. Kun ensimmäisten festivaalien anti oli puhtaasti keskittynyt jazzin rytmeihin, on juhlasta kasvanut ajan myötä riemun kirjava rytmitapahtuma monine musiikillisine ulokkeineen.

Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlien keskiössä, on tapahtumaa paisutettu suuremman yleisön toivossa myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan. Kaikki eivät ole pitäneet siitä. Musiikkivalinnat ovat aiheuttaneet erityisesti 1980-luvusta alkaen monenlaista polemiikkia.



Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen.
Tiedotuskuva Yle Satakunnan ohjelmasarjasta 50 x Pori Jazz, kuvassa toimittaja Pertti Pitkonen. Kuva: Yle pertti pitkonen

Teksti:
Pertti Pitkonen
Yle Satakunta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.