Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Itämeren heinäkuu pääkuva

Helsingin yliopisto tutkii, onko Itämeren suojelussa järkeä

Ihmisiä ottamassa aurinkoa kalliolla.
Auringonottajia Itämeren rantakallioilla kesällä 1980. Ihmisiä ottamassa aurinkoa kalliolla. Kuva: Yle/Martti Juntunen (Juuso Juntunen) purjevene merellä

Helsingin yliopisto koordinoi Itämeren valtioiden yhteistä BalticAPP-hanketta, jonka tavoitteena on selvittää Itämeren suojelun kustannuksia ja hyötyjä pitkällä aikavälillä. Ainakin nykytietojen valossa suojeluun kannattaa panostaa.

Puhdas Itämeri tuottaa taloudellista hyvinvointia.

Näin kirjoitti WWF Suomen meriasiantuntija Sanna Kuningas Helsingin Sanomissa 10. toukokuuta. Kuninkaan väite perustuu Boston Consulting Groupin selvityksiin, joiden mukaan hyväkuntoinen Itämeri tuo alueelle 550 000–900 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Mutta pitääkö väite paikkaansa, jos katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen?

Huhtikuussa, hieman ennen kuin Kuninkaan mielipidekirjoitus julkaistiin Hesarissa, pyörähti käyntiin monikansallinen BalticAPP-hanke. Se tutkii samaa asiaa, josta Kuningas kirjoittaa: Itämeren suojelun kannattavuutta.

Ilmastonmuutos on otettava huomioon

BalticAPP tarkastelee ilmastonmuutoksen ja ennakoitujen sosioekonomisten kehityskulkujen yhteisvaikutuksia Itämereen. Vaikutukset arvioidaan vuoteen 2100 asti. Lisäksi hanke selvittää, miten nämä vaikuttavat Itämeren tuottamiin ekosysteemipalveluihin eli aineettomiin ja aineellisiin palveluihin, kuten kalastukseen, uimiseen, veneilyyn tai vaikkapa rantakallioilla makoiluun.

Hankkeessa ovat mukana

  • Helsingin yliopiston taloustieteen laitos ja Tvärminnen tutkimusasema (kaksi professoria ja väitöskirjatyöntekijää
  • Luonnonvarakeskus
  • Tukholman yliopisto ja SMHI (ilmatieteen laitos) Ruotsista
  • Aarhusin yliopisto Tanskasta
  • Varsovan yliopisto Puolasta
  • Kiel Institute for the World Economy Saksasta

BalticAPPia koordinoi Helsingin yliopisto, ja se on osa Bonus-tutkimusohjelmaa. BalticAPP perustuu kysymyksiin, jotka nousivat esille aikaisempien Itämeren laajuisten hankkeiden tuloksista. Aiemmin yhteishankkeissa on verrattu Itämeren suojelun hyötyjä ja kustannuksia sekä tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren tilaan.

BalticAPPin ideana on näiden pohjalta selvittää Itämeren suojelun kustannus-hyötysuhde. Hankkeessa yhdistyy taloustieteen ja luonnontieteitten asiantuntemus. Tavoitteena on, että poliitikot voisivat tulevaisuudessa tehdä järkevämpiä Itämerta koskevia valintoja hankkeen tuloksien pohjalta.

Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet Itämerellä näkyvät muun muassa lisääntyvinä ravinnehuuhtoumina. Koska sademäärien on ennustettu kasvavan, maalta valuu enemmän ravinteita, kuten fosforia, mikä taas rehevöittää Itämerta entisestään.

— Onko Itämeren hyvä tila mahdollista saavuttaa ja ylläpitää samalla, kun ilmastonmuutos lisää ravinnehuuhtoumia? kysyy BalticAPPin koordinaattori, Helsingin yliopiston professori Kari Hyytiäinen.

Jatkuuko Itämeren valtioiden yhteistyö tulevaisuudessa?

Toinen uhkakuva, joka BalticAPPissa otetaan huomioon, on maailmanlaajuisten poliittisten ja taloudellisten kriisien ja nationalistisen ajattelun lisääntyminen Itämeren alueella. Hyytiäisen mukaan Itämeren tilan parantamisesta on hyvät edellytykset tulla menestystarina. Konsensus suojelutavoitteesta rannikkovaltioitten välillä on saavutettu jo vuosikymmeniä sitten niin sanotussa Helsingin sopimuksessa.

BalticAPP-hankkeen väkeä vuonna 2015
BalticAPP-hankkeen väkeä Tvärminnen tutkimuskeskuksessa järjestetyssä avaustapahtumassa huhtikuussa. BalticAPP-hankkeen väkeä vuonna 2015 Kuva: BalticAPP itämeren suojelu

Seuraavien kahdeksankymmenen vuoden aikana näin ei välttämättä ole. Siksi Hyytiäinen ja kumppanit arvioivat positiivisen, yhteistyöhön pohjautuvan skenaarion lisäksi negatiivisen skenaarion ja näiden väliltä olevan keskitien kehityskulun.

Ylen aamu-tv:ssä 9. heinäkuuta Itämeren suojelusta keskustelemassa olleet Baltic Sea Action Groupin puheenjohtaja Ilkka Herlin ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Seppo Knuuttila arvioivat, että yhteistyö sekä Venäjän että Puolan kanssa takkuaa. Kummatkin ovat Itämerellä isoja valtioita — ja isoja saastuttajia.

BalticAPP kaipaa vinkkejä Itämeren ystäviltä

Kolmivuotinen BalticAPP on vasta alussa, joten lopullisia vastauksia saamme vielä odottaa. Mutta Hyytiäinen on toiveikas, sillä ainakin BalticSTERN-hanke, jossa hän oli itsekin mukana, osoitti, että suojelu on ehdottoman kannattavaa. Mutta BalticSTERNissä arvioitiin vain seuraavan kolmenkymmenen vuoden kehitystä; Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei otettu huomioon.

Kuka tahansa pääsee osallistumaan tutkimukseen ensi vuonna julkaistavan BalticAPP-sovelluksen kautta. Sovelluksen on tarkoitus sekä lähentää tutkijoiden ja kansalaisten välistä ajatustenvaihtoa että kartoittaa tutkijoilla, mikä kansalaisten mielestä Itämeressä on tärkeintä.

— Toivomme saavamme sovelluksen kautta vinkkejä niistä Itämeren hot spoteista [suosikkipaikoista], joissa ihmiset merellä viihtyvät, sanoo Hyytiäinen, jolle Itämeri näyttäytyy kauneimmillaan kajakista käsin.

Lisätietoja BalticAPPista löytyy Helsingin yliopiston sivuilta.


16.7. klo 13.29: korjattu lyöntivirhe ja lisätty Areena-linkki.
Kommentit
  • Todellisia tarinoita. Polskutellen

    Itämeren eteläisen rannikon rantakohteita kokemassa

    ITÄMEREN ETELÄINEN RANNIKKO, SWINOUJSCIE, PUOLA, KESÄ 2015 Swinoujcsiessa on Pohjoisen Euroopan leveimmät hiekkarannat Enpä olekaan pannut aiemmin merkille, miten hassuilta jalat näyttävät rantavedessä! Välillä jalat näyttävät pieniltä ja välillä suurilta riippuen siitä, millainen laine niiden päälle huuhtoutuu ja miten aurinko niihin veden läpi paistaa.

  • Itämeren heinäkuun viimeisen viikon ohjelmakartta

    Linkit ja ajat viikon Itämeri-ohjelmiin.

    Viimeisellä Itämeri-viikolla matkataan puolalaisilla laivoilla Eurooppaan, syvennytään merenkulun riskinottoon ja ympäristöhistoriaan sekä analysoidaan saaristoon sijoittuvaa kirjaa, joka muutti John Nurmisen säätiön asiamiehen elämän.

  • Itämeren heinäkuun neljännen viikon ohjelmakartta

    Mitä Yleltä tulee Itämeren heinäkuun 4. viikolla?

    Viimeinen täysi Itämeri-viikko tarjoilee muun muassa Radion sinfoniaorkesterin konsertin Tukholman Itämeri-festivaalilta, venäläisillä laivoilla matkustusta Lontooseen, muuttolintuja Pommerin upeissa maisemissa, balttikieliä ja paljon paljon muuta.