Hyppää pääsisältöön

Naine on riisunud ei tarkoita alastonta naista

Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu.
Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu. Kuva: Wikimedia Commons Viro,maisema,Viron lippu,virolainen maisema

Suomi ja viro ovat sukulaiskieliä, joissa on paljon samoja, mutta merkitykseltään ristiin meneviä sanoja. Tällaisista sanoista käytetään termiä riskisana. Esimerkiksi viron kielen sana ravi tarkoittaa suomeksi hoitoa. Koni on puolestaan tupakantumppi. Suomessa ilmiö koetaan hauskana, Virossa kielten samankaltaisuuteen ei kiinnitetä juurikaan huomiota.

Ulvi Wiren törmäsi suomea opiskellessaan viron ja suomen kielen riskisanoihin. Muutamien väärinkäsitysten ja selkkausten jälkeen hän päätti koota sanakirjan, jonka nimeksi tuli Hääd pulmapäevä eli Hyvää hääpäivää.

Viro–suomi-sanakirja sisältää sanoja, jotka näyttävät tai kuulostavat samoilta viron ja suomen kielessä mutta tarkoittavat aivan eri asioita.

Kysyin kerran, mistä auton tulet menevät päälle.

- Kun itse en aikoinaan osannut kunnolla suomea, käytin sanoja ja ymmärsin suomalaisten puhetta väärin, Wiren kertoo.

- Kysyin kerran, mistä auton tulet menevät päälle. Tarkoitin tietysti auton valoja. Se oli hauskaa muiden mielestä, minusta se oli noloa, hän jatkaa.

Wiren pohtii, että on vaikea sanoa, mikä on raja riskisanan ja ei-riskisanan välillä. Kirjaan on otettu sanoja, jotka suurin piirtein muistuttavat suomenkielisiä sanoja, vaikka kaikki eivät ihan samoja olekaan.

Suomalaisia huvittaa, virolaisia ei kiinnosta

Suomessa ilmiö koetaan hauskaksi, Virossa puolestaan kieleen ei kiinnitetä niin paljon huomiota.

- Suomessa leikitellään enemmän kielellä. Virossa ei niinkään. Tämä johtuu ehkä maan lähihistoriasta, jossa on paljon muutakin ajateltavaa, Wiren analysoi.

Ulvi Wiren kertoo, että virolaiset tietävät suomen kielestä paljon vähemmän kuin suomalaiset viron kielestä.

- Tämä johtuu siitä, että suomalaiset matkustavat Virossa paljon enemmän kuin virolaiset Suomessa. Suuri osa suomalaisista tietää, että sana katsoa tarkoittaa virossa koskettamista.

Hauskuus, joka sanoihin liitetään, tulee siitä että sanat saavat uuden merkityksen tai perspektiivin. Meistä suomalaisista tuntuu hauskalta, että viron sana hallitus tarkoittaa suomeksi hometta, vaikka kyseessä ei varmaankaan liene poliittinen mielipide siitä, että hallitus olisi homeinen. Ravi puolestaan tarkoittaa hoitoa.

Toiset sanat puolestaan merkitsevät jotain hieman sinne päin. Sana rauk tarkoittaa vanhusta, raamat tarkoittaa kirjaa.

Absurdeilta kuulostavia erilaisuuksiakin löytyy.

- Kun puhutaan ruumiide koristamisesta, puhutaan tilojen siivoamisesta. Komistada ei puolestaan ole komistautumista vaan se tarkoittaa kompastumista, Ulvi Wiren kertoo.

Suomalaiset sketsiohjelmat ovat luoneet vääriä mielikuvia

Koska kielessä on paljon samanlaisia ja -kaltaisia sanoja, suomalaiset mieltävät toisinaan viron kielen oppimisen helpoksi. Riskisanat saattavat kuitenkin hankaloittaa oppimisprosessia.

- Naine on riisunud tarkoittaa, että vaimo on haravoinut, Ulvi Wiren kertoo.

Taru puolestaan tarkoittaa mehiläispönttöä, tuba on huone. Kun virolainen kuulee sanan siunaaminen, hän ymmärtää, että puhutaan kiroamisesta. Pori puolestaan tarkoittaa kuraa.

Porin kaupunki kuulostaa hassulta virolaisen korviin.

- Porin kaupunki kuulostaa hassulta virolaisen korviin.

Erämaja on omakotitalo, tuore on raaka ja silk on silakka.

- Suomalaisilla on lisäksi usein käsitys joistakin ihan kummallisista sanoista, joita ei ole olemassakaan viron kielessä. Kuulemma joskus jossakin sketsiohjelmassa on käytetty sanoja, jotka ovat muka vironkielisiä, ja sen takia kieltä pidetään jotenkin hassuna. Osittain senkin takia halusin kirjoittaa tämän kirjan, jossa on todellisia sanoja, eikä mitään kummallisuuksia, Wiren toteaa.

Yle Radio 1:n heinäkuun teema oli vuonna 2015 Itämeri. Ohjelma on uusinta.

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri