Hyppää pääsisältöön

Pelasta tervapääskyn poikanen

Tervapääsky
Selvitäkseen aikuiseen ikään tervapääsky saattaa tarvita ihmisen apua. Tervapääsky Kuva: Olli Vuori tervapääsky

Pesästä pudonneita linnunpoikasia ei pidä auttaa, vaikka mieli tekisi. Paitsi, jos kyse on tervapääskyn poikasesta, sillä se on muuten tuhon oma. Lue tästä, miten pienen tervapääskyn voi pelastaa.

Pesästä pudonnut tervapääskyn poikanen tarvitsee apua. Tervapääskyemo ei pysty ruokkimaan maahan pudonnutta poikastaan, koska se ei pitkine siipineen ja lyhyine jalkoineen pääse laskeutumaan maahan.

Muiden lintulajien poikaset voi siirtää pois paahtavasta auringosta lähimpään varjoon, mutta muuta ei tarvitse tehdä. Emo kyllä hoitaa loput.

Tervapääskyn poikaisen voisi yrittää nostaa takaisin pesään, mutta se on useimmiten liian vaarallista. Lintu pesii korkealla, esimerkiksi kaupungeissa kerrostalojen kattorakenteissa.

Tervapääsky
Kämmenotteessa linnun jalat pidetään sormien välissä. Näin lintu pysyy turvallisesti kädessä. Tervapääsky Kuva: Olli Vuori tervapääsky

Vie elvytetty tervapääsky hoitoon

1. Varmista, että kyseessä on tervapääsky. Tunnistamisessa ei tarvitse olla lintuharrastaja. Riittää, kun nostat linnun varovasti itseäsi vasten. Käytä kämmenotetta, jossa linnun vartalo jää kämmenen sisään ja pää kurkkaa peukalon ja etusormen välistä. Kun päästät irti, tervapääsky tarraa loistavana kiipeilijänä välittömästi paitaan kiinni. Nuori tervapääsky on tummanruskea, ja useimmiten sillä on vaalea kaulalappu.

2. Tarkista poikasen kunto. Jos poikanen on kovin heikkona, sen voi elvyttää tiputtelemalla haaleaa hunajaista tai sokerista vettä vaikkapa sormella tai vanupuikoilla nokan pieleen. Vettä ei saa kaataa linnun kurkkuun, jotta se ei tukehdu.

3. Valmistele linnulle laatikko, jonka seinät ovat sileät. Laatikko voi olla pahvia tai muovia. Alusta laatikko sanomalehdellä ja tee siihen ilmareiät. Laita lintu laatikkoon ja kansi päälle.

4. Toimita poikanen lintuhoitolaan tai eläinpelastusjärjestölle.

Apua ja ohjeita voi kysyä esimerkiksi paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen kautta. Jutun loppuun on kerätty linkkilista, joka osaltaan auttaa eteenpäin.

Jatkohoitoa tarpeen vaatiessa

Lintujen ottamista kotihoidettavaksi ei suositella, mutta poikasille ei välttämätä aina ole tilaa eläinhoitoloissa. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, lintua voi yrittää auttaa kotona. Suomen lainsäädännön mukaan luonnonvarainen, apua tarvitseva eläin voidaan ottaa tilapäiseen hoitoon.

1. Tervapääskyä voi yrittää ruokkia esimerkiksi paistijauhelihalla riisinjyvän kokoinen pala kerrallaan. Lintu avaa nokkansa hellässä kämmenotteessa, jos painaa varovasti peukalolla ja etusormella nokan tyvestä. Lintua ei voi liikasyöttää, sillä tullessaan täyteen se alkaa ravistella päätään, eikä niele enää. Tervapääskyn poikanen tarvitsee ruokaa mahdollisimman usein, koska se on pakkoruokittava. Se ei syö itse.

2. Hygienia on erityisen tärkeä. Laatikon pohjan sanomalehti on syytä vaihtaa ja lintua pestä haalealla kraanavedellä riittävän usein. Muuten poikanen sotkee itsensä ulosteeseensa, jolloin sen sulat tarttuvat yhteen, eikä se pysty lentämään.

3. Lennättäminen on aloitettava heti, kun suoristetun siiven mitta kyljestä mitattuna yltää 15 senttimetriin. Lintua lennätetään päivittäin aukealla paikalla. Poikanen heitetään ilmaan rintamasuunta vastatuuleen aivan kuin syöttäisi palloa pesäpallossa. Vaikkei lintu vielä osaisi lentää, se leijailee maahan loukkaamatta itseään. Ollessaan valmis, se lentää pois.

Ohjeet: Lintutarhanhoitaja Olli Vuori, Heinolan lintutarha. Tervapääsky on yksi yleisimmistä Heinolan lintutarhalla pelastettavista lajeista.

Kuuntele ohjelma aiheesta!

Toimintaohjeita

Kommentit
  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Kaksiväriset koivunlehdet ja rantakäärmeen rimpuileva saalis

    Luontoillassa pohditaan kuulijoiden kysymyksiä.

    Miksi koivussa on kaksiväriset lehdet? Voittaako käärme sammakon kaksintaistelussa? Entä onko kahden kukan kakkara hyvinkin yleinen ilmiö? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohditaan jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä.

  • Kyy pöntöllä ja oudosti savuava kääpä

    Luontoillassa pohdittiin kuulijoiden kysymyksiä.

    Onko kyy kirjosiepon pöntöllä hyvinkin yleinen ilmiö? Savuaako kääpä? Entä kuinka usein näkee närhen pesivän hirven sarvissa? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä ja näin asiantuntijat vastasivat.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Luonto

  • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

    Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

    Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?

    Linnunlaululla on monta eri merkitystä.

    Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.

  • Näin voit itse vähentää merien roskaantumista

    Kun ei jätä roskia maahan, ne eivät päädy mereen.

    Meriin päätyy huolestuttavia määriä muoviroskaa. Rantojen tavallisin roska on tupakantumppi ja sekin sisältää muovia. Tuulen ja sateen mukana roskat voivat päätyä mereen kalojen ravinnoksi ja lopulta myrkyksi omalle ruokalautaselle. Asialle voi todellakin tehdä jotain.

  • Kyyn hyödyllisyys yllättää

    Kyy hidastaa välillisesti puutiaisia levittämästä tauteja.

    Kyystä on ihmiselle yllättävää hyötyä. Se hidastaa välillisesti puutiaisten, eli punkkien, kantaman borrelioosin ja puutiasaivokuumeen leviämistä.

  • Kaakkuri on Suomen toiseksi erilaisin lintu

    Kaakkurin perimä poikkeaa muista linnuista

    Kaakkuri kulkee omia polkujaan lintujen evoluutiossa. Se on perimältään hyvin erilainen kuin muut siivekkäät. Suomalaisista linnuista vain kalasääski poikkeaa dna:ltaan siitä enemmän.

  • Sukeltavia vesilintuja: Haahka

    Koiraan soidinääni on matala ja kumea.

    Haahka on suurin sorsamme, sinisorsaakin isompi ja rotevampi. Koiras on päältä valkoinen, ja alapuoli, peräpää ja päälaki ovat mustat, niska vihreä. Naaras on mustaraitaisen tummanruskea. Luisun otsan vuoksi pään sivuprofiili on kolmiomainen. Koiraan soidinääni on matala ja kumea ”auu, au-huuo”. Naaraan ääni on karheaa rotkotusta ”rok-rok-rok”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Alli

    Alli on pohjoisimman Lapin harvinainen pesimälintu.

    Alli on liki telkän kokoinen, mutta hennompi ja palleromaisempi. Kesällä selkäpuoli on tummanruskea, vatsa valkoinen, naama vaalea eroten tummemmasta rinnasta ja päästä. Koiraan keskimmäiset pyrstösulat ovat jouhimaiset. Naaras on himmeämpi. Syksystä kevääseen koiraan selkäpuoli on vaaleanharmaa, kaula ja pää valkoiset. Talvipukuisen naaraan valkeahkossa päässä on tumma päälaki ja kaulansivu. Allin kutsuääni on nenäsointinen ”a-al-li, aa-al-li…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Kuikka

    Kuikat lähtevät Mustallemerelle elo–lokakuussa.

    Kuikka on sinisorsaa selvästi isompi ja pitkänomainen. Sillä on paksu kaula ja jykevä tikarimainen nokka. Keskellä mustaa selkää on valkoista ruutukuviota. Kurkku on musta ja kaulan sivut valkojuovaiset. Soidinääni on kantava, kuulas ”kuuik-ko-kuik-ko-kuik-ko…”, josta laji on saanut nimensäkin.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustalintu

    Mustalintukoiras on musta, nokassa keltaista.

    Lähes sinisorsan kokoisella, tanakalla mustalinnulla on melko lyhyt ja ohut kaula. Koiras on kokonaan musta, vain nokan päällä on keltaista. Läheltä nokan tyvellä näkyy musta kyhmy. Naaras on tummanruskea päälakea myöten, mutta poski ja kaulansivu ovat vaaleat ja nokka harmaa. Koiraan soidin- ja lentoääni on pehmeä vihellys ”hjy, hji-hjy”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Uivelo

    Uivelokoiraan pää ja eturuumis on valkoinen.

    Uivelo on selvästi sinisorsaa ja jonkin verran telkkääkin pienempi, typäkkä ja lyhytnokkainen sorsalaji. Koiraan pää ja eturuumis on vitivalkoinen, kyljet harmaat ja selkä mustajuovainen. Päässä on musta täplä silmän ympärillä ja musta juova niskassa. Ruskeanharmaan naaraan päälaki on punaruskea, kurkku laajalti valkoinen. Koiraan soidinääni on vaimeaa narinaa ”gurrr-ik”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkakoskelo

    Tukkakoskelo on yleinen koko Suomessa.

    Tukkakoskelo on sinisorsan kokoinen mutta pitkänomaisempi. Pää on melko pieni ja kaula lyhyehkö ja ohut. Koiraan selkä ja pää ovat mustat, kupeet ja peräpää harmaat, rinta punertavanruskea. Niskassa harottaa siirottava töyhtö. Naaras on harmaa, ja ruskeanpunaisen pään ja vaalean kaulan välinen väriraja ei ole jyrkkä toisin kuin isokoskelolla. Ääni on pehmeästi narskuttava ”bra-bra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Isokoskelo

    Isokoskelon tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”

    Isokoskelo on sinisorsaa suurempi ja pitkänomaisempi ja sillä on ohut ja pitkä punainen nokka. Koiraan alapuoli on valkoinen, yläpuoli ja pää mustat. Vaaleanharmaalla naaraalla on punaruskea pää ja valkoinen kaularengas.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustakurkku-uikku

    Mustakurkku-uikku on vain tavin kokoinen.

    Vain tavin kokoisen, palleromaisen mustakurkku-uikun kaula on melko pitkä ja nokka hyvin lyhyt. Pää ja selkä ovat mustat, kaula ja kupeet ruosteenpunaiset. Ohimoilla on kirkkaanoranssit töyhdöt. Nuoren alapuoli on vaalea, kaula ja pää tummin juovin. Soidinääni on värisevää liverrystä ”hvi-äärrh, hy-äärrh”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Härkälintu

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi.

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi, ja sillä on lyhyempi ja paksumpi, ruosteenpunainen kaula. Siitä erottuvat selvästi vaaleat posket ja musta päälaki, eikä päässä ole töyhtöjä. Ruumis on tummanruskea. Nuoren yksilön päässä on mustia juovia. Soidinääni on härkämäistä mylvintää ja ulvahtelua, joka vaihtuu välillä porsasmaiseksi kiljunnaksi.

  • Sukeltavia vesilintuja: Silkkiuikku

    Soidinäänenä mm. koriseva ”korr, krra-aahr”.

    Silkkiuikun ruskea ruumis on pienempi kuin sinisorsan mutta valkoinen kaula pitempi. Leuassa ja päälaella on ruskeita höyhenröyhelöitä. Ne puuttuvat syksyisiltä nuorilta yksilöiltä, joiden vaaleassa päässä on tummia pitkittäisjuovia. Äänekkään silkkiuikun soidinääniä ovat koriseva ”korr, krra-aahr”, nenäsointinen ”gang gang” ja terävä ”vrek-vräk…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkasotka

    Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

    Tukkasotka on telkän kokoinen, ja sillä on lyhyt ruumis ja iso pää. Mustalla koiraalla on valkoiset kyljet. Niskatöyhtö näkyy läheltä (kun pää kuiva, ei sukeltelun jälkeen). Naaras on tummanruskea, ja sillä on koiraan lailla kirkkaankeltainen silmä. Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Telkkä

    Telkkäkoiraat lähtevät etelään jo kesäkuussa.

    Sinisorsaa pienemmällä telkällä on pyöreähkö ruumis ja kolmikulmainen pää korkean otsan vuoksi. Koiraan rinta ja kylki ovat valkoiset, pää, selkä ja takapää mustat. Poskessa on valkoinen täplä. Harmaalla naaraalla on ruskea pää ja valkoinen juova kyljessä

  • Sukeltavia vesilintuja: Punasotka

    Punasotka on sinisorsaa pienempi.

    Sinisorsaa vähän pienempi punasotka on pyöreähkö, paksukaulainen ja lyhytpyrstöinen. Sillä on melko iso nokka ja luisu otsa. Koiraan ruumis on valtaosaksi vaaleanharmaa, rinta ja peräpää mustat. Pää on tumman ruskeanpunainen. Naaras on harmahtavan vaaleanruskea, mutta poski on muuta ruumista vaaleampi. Lennossa paljastuu leveä vaalea siipijuova. Koiraan soidinääni on vingahtava ”vi-vivih…”, naaraan kutsuääni koriseva ”krrah-krah…”.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.