Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Jokaisella on oma oppimistyylinsä

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Kasvatustieteen professori Markku Niemivirran mukaan olemme monipuolisempia oppijoita, kuin kuvitellaan.

Luokiteltiinko sinut koulussa oppimistyylisi mukaan? Kenties sinulla on visuaalinen oppimistyyli tai opit parhaiten käsillä tehden eli olet kinesteettinen oppija? Tämä on pedagoginen harha. Niemivirran mukaan ajatus, että opimme tehokkaimmin tietyllä oppimistyylillä, voi jopa häiritä oppimista.

Jopa yli 90% opettajista uskoo pedagogiseen harhakuvitelmaan.

Ihmisten luokittelu oppimistyylin mukaan on vanhentunutta konsulttiajattelua, jossa yksinkertaistetaan liiaksi oppimisprosessia. Kuitenkin erään Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli 90 % opettajista uskoo oppilaiden oppivan parhaiten, kun opetuksessa sovelletaan oppimistyyliajattelua.

Toki meillä on mieltymyksiä ja tapoja, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat oppimisen kannalta optimaalisia tottumuksia, Niemivirta sanoo. Emme ole rajoitettuja oppimaan vain yhdellä aistilla. Voimme opetella ja soveltaa monia erilaisia opiskelutekniikoita, joista jotkut ovat tehokkaampia kuin toiset.

Niemivirta ei suosittele opettajien käyttävän aikaansa oppimistyylien pohtimiseen. Toki on syytä kiinnittää huomiota oppilaiden eroihin, mutta erot eivät ole oppimistyyleissä. Olennaisempaa olisi pohtia eroja temperamentissa, tiedollisissa valmiuksissa ja motivaatiossa.

On hyvä kuitenkin muistaa, että oppilaat ovat monessa suhteessa samanlaisia: Oppimisen kannalta kaikille oppilaille keskeisiä asioita ovat epäonnistumisten salliminen, kiinnostuksen herättäminen ja itseluottamuksen vahvistaminen.

Katso video artikkelin yläpuolella!

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede