Hyppää pääsisältöön

Backstreet Boys täytti areenat ja nuorten sydämet 1990-luvun lopulla

Amerikkalainen poikabändi Backstreet Boys nousi hurjaan suosioon Suomessa 1990-luvun lopulla. Bändin keikkaillessa Suomessa vuonna 1999 täyttyi Helsingin kaupunkikuva yhtyeen nuorista faneista. Varsinkin vaaleakutrinen Nick oli nuorten tyttöjen suosikki.

Backstreet Boys -niminen ensilevy julkaistiin vuonna 1996. Musiikkivideoiden ja Mtv:n aikakaudella vielä ensingle ja -video, We've Got It Goin' On (video katsottavissa artikkelin lopussa) ei nostanut bändiä huipulle, mutta myöhemmin julkaistu Get Down (katsottavissa yllä) ponkaisi myös levyn myynnin nousuun.

Backstreet Boysin perusti myös *N Sync -poikabändin koonnut Lou Perlman. Jäsenet bändiin (Nick Carter, A.J. McLean, Brian Littrell, Howie Dorough ja Kevin Richardson) löytyivät koe-esiintymisten kautta.

Vuoteen 1999 ja bändin ensimmäisiin Suomen keikkoihin mennessä Backstreet Boys oli kerännyt hurjan suosion. Helsinki Areena oli varattu kahdeksi perättäiseksi illaksi kahden tunnin konserttia varten.

"Se oli tosi upeeta. Ei sitä vieläkään tajuu, että ne on Suomessa", kertoi ensimmäisestä keikasta bändin fani Sanna Sinkkonen. Hän ja kaksi muuta fania, Tanja Jämsen ja Mari Savolainen, kävivät kouluttamassa Aamu-tv:n Arto Nybergiä bändin poikien ihanuudesta. Nyberg ei tunnu ymmärtävän, miksi juuri Backstreet Boys on nuorten naisten mielestä niin hyvä. Hän tivaakin, miten bändi eroaa vaikka Take Thatista.

"Niissähän on ihan eri henkilöt", Tanja kertoi. Nimenomaan bändin jäsenten persoonallisuus ja "ihanuus" oli voittanut nuoret puolelleen. Heidän mukaansa Brian on heittäytyijä, joka panee kaiken peliin. A.J. on kaikista coolein ja Nickillä on kaksi eri puolta. Lavalla hän on tosi villi, mutta muuten hyvin rauhallinen.

Suvi Hakulinen, joka fanitti varsinkin Nick Carteria, pääsi Iines-ohjelman avulla tapaamaan bändiä Helsinki Areenan keikkojen yhteydessä järjestetyssä fanitapaamisessa. Siellä hänellä oli mahdollisuus esittää yksi kysymys.

"Mä ajattelin, että mun pitää kysyä jotain erikoista, jotain mitä kukaan muu ei kysy", Suvi pohti. Hän päätyi kysymään A.J:ltä lehmäaiheisen kysymyksen.

Hän oli ihastunut bändiin kahdeksannella luokalla.

"Se oli varmaan juuri sitä aikaa, kun tahtois vähän romantiikkaa elämäänsä. Musta oli kauheen mukavaa, että mä pystyin kuuntelemaan heidän musiikkia ja se täytti tavallaan sen tarpeen." Juuri Nickistä hän tykkäsi, koska heillä oli vain vuoden ikäero ja Suvi oli aina pitänyt pitkistä pojista.

Backstreet Boys eli Bäkkärit jatkoi uraansa huipulla aina vuoteen 2002 asti, jolloin se jäi tauolle. Tauon aikana Nick julkaisi soololevyn, Brian sai lapsia ja A.J. toipui huume- ja alkoholiriippuvuudestaan, josta hän kertoi myös Top40-ohjelman haastattelussa vuonna 2005. Tuona vuonna bändi teki nimittäin paluun Never Gone -albumilla, joka nousi myös Suomen listoille aiempaa aikuisemmalla tyylillä ja soundilla.

"Bändin perustamisesta asti olemme jatkuvasti olleet kiertueella ja työskennelleet. Edellinen levymme alkoi rasittaa meitä ihmisinä, ja me kaikki tarvitsimme vähän aikaa löytää itsemme yksilöinä", Nick kommentoi taukoa.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.