Hyppää pääsisältöön

Helsingin vankilan apulaisjohtaja YleX:lle: "Joillakin vangeilla on kanta-asiakaskortti meille"

Televisiosarjoissa vankilamaailma on vallan ja seksin areena. Oikeassa vankilassakin käyttäytymistä ohjaavat valtasuhteet, seksiäkin harrastetaan, mutta tappelut ovat poikkeuksia.

Vanki luopuu yksilöllisyydestään vankilassa. // Kuva: Jari Kohonen

Suositut vankilaelämää käsittelevät tv-sarjat kuten muun muassa Orange Is The New Blackissa tai joitakin vuosia sitten esitetty Pako-sarjassa vartijat käyttävät valtaansa väärin, pienempiä ja suurempia kahinoita on vartijoiden ja vankien välillä jatkuvasti.

Vankila-alalla yli parikymmentä vuotta työskennellyt ja tällä hetkellä Helsingin vankilassa apulaisjohtajana työskentelevä  apulaisjohtaja Jyrki Heinonen kertoo, että yksi räikeimpiä dramatisointeja ovat vankien ja henkilökunnan suhteet.

- Suomalaisessa ja pohjoismaisessa vankeinhoidossa vankien ja vartioiden suhteet ovat paljon mutkattomampia ja rauhallisempia todellisuudessa kuin sarjoissa tai elokuvissa. Jos vanki tulee asioimaan minun luokseni, se on vähän sama kuin käytäisiin postissa tai pankissa. Istutaan ja keskustellaan asiasta, Heinonen kertoo.

"On olemassa sanonta: Jos vankilassa juostaan, niin siellä menee hirveän huonosti."― Jyrki S. Heinonen

Vankiloissa pyritään välttämään konflikteja, kun taas elokuvateollisuuden luomassa mielikuvassa vankilahenkilökunta haluaa jatkuvasti mitellä voimiaan vankien kanssa.

- On olemassa sanonta: Jos vankilassa juostaan, niin siellä menee hirveän huonosti. Normaalissa vankilassa on melko rauhallista, Heinonen sanoo.

Orange Is The New Black on Netflixin alkuperäissarja. // Kuva: Promokuva

Vankilasarjoissa myös vartijat käyttävät valtaansa väärin. Vankila-alalla yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt Heinonen kertoo, että ainakin Pohjois-Euroopan vankiloissa väärinkäytökset ovat harvinaisia.

Heinosen mukaan suomalainen virkamiehistö on arvioitu monilla mittareilla maailman parhaimmaksi, ja se näkyy myös vankeinhoidon laadussa.

- Meillä on ollut harvoja yksittäistapauksia, mutta niitä on niin vähän, ettei niistä saa edes tilastoa aikaiseksi.  Heinonen kertoo.

Vankilasarjoissa myös seksi on isossa osassa. Oikeissa vankiloissa eri sukupuolta olevien suhteisiin on vähän mahdollisuuksia, mutta seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan vangin kanssa on mahdollista. Vangit saavat halutessan myös ehkäisyvälineitä.

-Jos kaksi samaa sukupuolta olevaa vankia on intiimisti keskenään, vankilassa siihen ei kiinnitetä huomiota tai pyritä estämään sitä, jos se on molemmille osapuolille vapaaehtoista ja tapahtuu omassa sellissä, Heinonen kertoo.

Kanta-asiakaskortti vankilaan

Uusilla vangeilla sopeutuminen voi kestää pitkään. Täytyy oppia vankilan tavoille, esimerkiksi muistaa missä ruokala sijaitsee. Vangin täytyy kaltereiden taakse astellessaan jättää hyvästit vapaudelleen ja yksiöllisyydelleen.

- Joillakin vangeilla on kanta-asiakaskortti meille, he solahtavat järjestelmään ja lunastavat paikkansa heti, Heinonen sanoo.

Heinonen kertoo, että vankilaan tullessa ihminen on osa isoa yhteisöä, josta hän ainakin henkilökunnan näkökulmasta aloittaa nollasta. Vangin saamia etuisuuksia arvioidaan sen perusteella, miten hän toimii laitoksessa. Vangin täytyy todistaa luotettavuutensa ja toimia niin, että saisi etuja myöhemmin.

Monille vastuunottaminen omasta toiminnasta on uutta. Vankilan arki pyörii rutiinien ja sääntöjen ehdoilla. Selli on pidettävä kunnossa, on tarkastuksia sekä ruokailuja. Vankilassa täytyy myös kulkea tiettyjä reittejä pitkin.

- Keskiviikkoiltana ei mennä diskoon. Ovi menee kiinni ja mennään ulkoilemaan, punttisalille tai pieneen kirjastoon, Heinonen kertoo.

Vangin tulee pitää selli kunnossa. // Kuva: EPA. Valokuvaaja: Mario Guzman

Vankilan alakulttuuri on täynnä miinoja

Oikeaa vankilaa ja tv-sarjan vankilaa yhdistää vankiloiden alakulttuuri, se on olemassa oikeasti. Sarjoissa tietysti väritettynä.  Heinonen kertoo, että vankilan alakulttuurissa vangin täytyy osata välttää tiettyjä miinoja. Vanki ei saa olla liian utelias muiden asioista ja hänen on kunnioitettava alakulttuurin valtahierarkiaa.

"Jotkut onnistuvat suorittamaan rangaistuksensa olemalla hiljaa ja  hoitamalla vain omat hommansa."― Jyrki S. Heinonen

Heinonen kertoo, että ensikertalaiset oppivat usein asiat vasta virheiden kautta. Usein  vankilan alakulttuurin arvostama asia on ristiriidassa vankilan sääntöjen kanssa. Vangit joutuvat tekemään valintoja näiden välillä. Ensikertalaista voidaan painostaa esimerkiksi kuljettamaan luvattomia tavaroita vankilaan.

- Jotkut onnistuvat suorittamaan rangaistuksensa olemalla hiljaa ja  hoitamalla vain omat hommansa. Suomen vankiloissa se on mahdollista.

Suomessa elinkautis- ja muita vankeja kohdellaan samalla tavalla. Elinkautisvangit asuvat samoilla osastoilla ja osallistuvat samoihin rutiineihin. Jokainen vanki arvioidaan ja hänelle suunnitellaan oma ohjelma, kuten muun muassa koulutusta jne.

Vankilassa pyritään auttamaan vankia niin, että hän pääsisi rangaistuksen suoritettuaan kiinni rikoksettomaan elämään.

- Näillä keinoilla edistämme parhaiten yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, Heinonen sanoo.

Tikittävä pommi vai yhteiskuntaan sopeutuva yksilö

Elinkautisvankien riskinä on laitostuminen ja sosiaalisten taitojen köyhtyminen. Elinkautisvangin rangaistuksen lopun tai armahduksen lähestyessä elinkautisvanki siirretään avolaitokseen ja valvottuun koevapauteen. Sieltä hän siirtyy hallitusti siviiliin.

Helsingin vankilassa apulaisjohtajana työskentelevä  apulaisjohtaja Jyrki Heinonen ihmettelee yleisönosastokirjoituksia, joissa kritisoidaan vankien hyviä oloja vankiloissa ja avolaitoksissa.

Elinkautisvangit kuten muutkin vangit palaavat yhteiskuntaan, kun ovat suorittaneet rangaistuksensa.

- Haluavatko ihmiset, että vankilasta vapautunut on vaarallinen pommi, joka on välittömästi valmis uuteen rikokseen ja kostonkierteeseen vai sellainen henkilö, jonka valmiuksia toimia siviilissä on edes yritetty parantaa? Heinonen kysyy.

Lue myös:

Tätä on tutkittu: Pärstäkerroin vaikuttaa vankilatuomioon