Hyppää pääsisältöön

Rakastetun tenorin Jussi Björlingin elämästä ooppera

Vattnäs Konsertlada
Vattnäs Konsertlada Kuva: Anja Lankinen vattnäs konsertlada

Kuuluisan ja rakastetun ruotsalaisen tenorin Jussi Björlingin elämästä on nyt tehty ooppera. Anja Lankinen, Suomen Kansallisoopperan nuotistonhoitaja emerita kävi katsomassa esityksen heinäkuisella musiikkimatkallaan Taalainmaalla.

Kävin Ruotsissa Taalainmaalla katsomassa Jussi Björlingistä tehtyä oopperaa. Ensin muutama sana esityspaikasta, joka sijaitsee noin 10 minuutin matkan päässä Moran keskustasta Orsa-järven rannalla.

Laulajaparin oma konserttilato

Aviopari, hovilaulajatar Anna Larsson ja tenori Göran Eliasson ovat rakennuttaneet omalle tontilleen Vattnäs Konsertlada -konserttiladon. Anna Larsson on syntyjään vattnäsiläinen ja siitä varmasti kumpuaa tämä kotiseuturakkaus. Kun paikkakunnalla ei ollut esityspaikkaa, niin laulajapari päätti pystyttää sen itse.

Taalainmaan
Konserttilato katsoo Orsa-järvelle. Taalainmaan Kuva: Anja Lankinen taalainmaa

Konsertlada on Taalainmaan ainoa konserttitalo. Se on rakennettu kokonaan puusta ja sisään mahtuu 300 henkeä. Akustiikka on hyvä. Talo muistuttaa sananmukaisesti latoa ja passaa hyvin ympäristöönsä. Kuten kaikki muutkin seudun rakennukset, se on punamullalla maalattu. Valkoiset nurkkalaudat sekä valkoiset oven- ja ikkunanpielet koristavat rakennusta. Tuoleissa ei ole pehmusteita. Vierailuni aikaan sää Taalainmaalla oli kovin sateinen ja ainakin nyt sisällä ladossa oli kuuma.

Konserttiladossa pidetään joka kesä Sångfest-laulujuhlat. Paikalle ei ole yleisiä kulkuneuvoja, joten oma auto tai taksi on välttämätön. Minut otti mukaansa ystävällinen matkatoimiston virkailija, kun kävin toimistossa kyselemässä ja ihmettelemässä paikalle pääsyä. Takaisin Moraan pääsin kimppataksilla, jossa sattui olemaan vapaa paikka.

Sångfest-juliste
Konserttilato järjestää oman musiikkijuhlan. Sångfest-juliste Kuva: Anja Lankinen sångfest-juliste

Yrsa Steniuksen Björling-elämäkerta oopperan pohjana

Ja nyt itse oopperaan, jonka nimi on Silverfogeln eli hopealintu ja joka perustuu Yrsa Steniuksen kirjaan Kunnes siipi murtuu. Libreton on laatinut Greta Sundberg ja oopperan on sävelittänyt Mats Larsson Gothe. Oopperan kantaesitys oli siis Vattnäs Konsertladossa 10. heinäkuuta 2015. Yrsa Stenius oii myös itse paikalla ja kirjoitti omistuskirjoituksia kirjaansa, jota ahkerasti ostettiinkin.

Kaikki oopperan kuusi esitystä ovat loppuunmyytyjä. Yleisö paikalla oli enimmäkseen jo keski-ikäistä. Joukossa saattoi olla niitäkin, jotka olivat kuulleet Jussi Björlingiä ”livenä”.

Yrsa Stenius
Björling-elämäkerran kirjoittaja Yrsa Stenius tuli katsomaan Hopealintu-oopperan. Yrsa Stenius Kuva: Anja Lankinen yrsa stenius

Säveltäjä Gothe kertoo ohjelmalehtisessä muun muassa, että kun hän kuulee Jussi Björlingin ääntä, hän kuulee siinä jotakin samaa kuin Sibeliuksen musiikissa. Siinä on kaihoa, melankoliaa ja kaunis katkeransuloinen sävy.

Hopealinnussa ei kuulla yhtäkään tunnettua Jussin laulamaa aariaa tai laulua. Ja hyvä niin, sillä eihän kukaan olisi pystynyt esittämään niitä kuten Jussi. Ainoastaan muutaman kerran tulee pari tahtia jostakin Jussin esittämästä teoksesta.

Konserttiladon backstage
Konserttiladon backstage on taivasalla. Konserttiladon backstage Kuva: Anja Lankinen konserttiladon backstage

Ei ihme että Björling halusi paeta

Kaikki tapahtuu Jussin viimeisenä elinpäivänä hänen kesähuvilallaan Siarön saaressa Tukholman saaristossa. Jussi makaa sängyssään, hän on väsynyt ja hän haluaa vain levätä, mutta muistot tunkevat esiin. Jussi muistaa viimeisen konserttinsa Skansenilla, jolloin hän kärsi ramppikuumeesta ja pahoista sydänvaivoista. Hän muistaa, kuinka vaimo Anna-Lisa yritti auttaa. Hän muistaa äitinsä hautajaiset, kun oli vielä aivan lapsi.

Jussi muistaa lapsuuden konserttikiertueet isän ja kahden veljen kanssa kotimaassa ja Amerikassa. Hän muistaa isänsä sanat, että Jussi tulee lentämään korkealle ja hänestä tulee uusi Caruso. Hän muistaa isän äkillisen kuoleman ja kuinka hän yhtäkkiä 17-vuotiaana oli yksin Tukholmassa. Hän muistaa ensimmäisen rakkautensa Linnean ja tästä rakkaudesta syntyneen lapsen.

Jussi muistaa oopperanjohtajan John Forsellin, josta tuli hänen opettajansa ja tukijansa laulajan ammatissa. Hän muistaa häät Anna-Lisan kanssa ja ensimmäisen suuren succéen Tukholman oopperassa… Nopeasti tulee mieleen liian paljon kaikkea. Miten hän ehtii? Miten jaksaa? Lapset, perhe, ura, alituiset matkat ja alituinen huoli siitä, ettei pysty tekemään huippusuoritusta. Oliko se mikään ihme, että hän halusi paeta kaikesta?

Hopealintu-ooppera
Esiintyjät poistuvat aplodien saattelemina. Hopealintu-ooppera Kuva: Anja Lankinen hopealintu-ooppera

Oopperassa esiintyy kolme Jussia; lapsi, nuori mies ja aikuinen. Aikuinen Jussi esityksessä oli aivan erinomaisesti laulanut Göran Eliasson, ja hän oli melkein koko ajan lavalla. Lapsi oli August Eliasson - kenties Annan ja Göranin poika? Anna Larssonin rooli oli Vierailijan. Myös hän oli melkein koko ajan lavalla ja tarkkaili tilannetta ja kommentoi tapahtumia. Suurta auktoriteettia John Forsellia esitti Lars Arvidson – mielestäni aivan fantastinen laulaja! Anna-Lisan esittäjä oli kaunis, nuori, ihanasti laulava Elisabeth Meyer. Herkästi pulloon tarttuvaa David-isää esitti tenori Stefan Dahlberg. Kolme pientä veljestä esiintyivät kansallispuvuissa ja lauloivat ruotsalaistyyppisiä kansanlauluja.

Konserttiladon orkesteri
Hopealinnun orkesterissa soitti 14 muusikkoa. Konserttiladon orkesteri Kuva: Anja Lankinen konserttiladon orkesteri

Teoksessa oli myös ensemble, joka esitti erilaisia rooleja, lehtimiehiä, paparazzeja, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja viinapiruja. Melkein kaikki laulajat taisivat olla Tukholman oopperakoulun kasvatteja ja erinomaisia laulajia.

Orkesterin muodostivat Modernt Chamber Orchestra ja Marmén Quartet ja soittajia oli yhteensä 14. Kapellimestarina toimi Jorma Panulankin johdolla opiskellut Fredrik Burstedt. Oopperan ohjaaja oli Mårten Forslund.

Ooppera päättyy siihen, kun Jussi on kuollut ja lapsi-Jussi tulee lavalle hopeisen linnun kanssa. Lintu nousee kohti korkeuksia - kuten Jussin hopeinen ääni.

Terveisin Anja

Kuuntele Jussi Björlingin tulkinta Giacomo Puccinin Turandot-oopperan Nessun dorma -aariasta

Missä päin maailmaa tai koto-Suomea matkustit? Mitä innostavaa näit tai kuulit? Jaa elämyksesi muiden klassisen fanien kanssa ja kirjoita meille juttu matkaltasi. Lähetä meille yhteystietosi eli sähköpostisoitteesi tai puhelinnumerosi palautelomakkeen kautta, niin otamme yhteyttä.

Kommentit
  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.

  • Kamarimusiikkia kuudesta maanosasta

    Kamarimusiikkia kuudesta maanosasta

    Italialainen Ensemble Chaminade esittelee kuudesta eri maanosasta tulevien nykysäveltäjien teoksista rakentuvan kokonaisuuden.