Hyppää pääsisältöön

Ympäristökasvatuksen päämääränä oli vastuullinen nuori

Dokumenttitoimittaja Risto Astikainen hyppää vuoden 1983 ohjelmassaan koulumaailmaan ja ottaa selvää, miten ympäristö ja luonto on otettu huomioon ajan perusopetuksessa. Tapetilla ovat erityisesti ihmisen ja luonnon väliset suhteet sekä asenteet ympäristöasioihin liittyen. Dokumentin pohjana on lehtori Matti Leinosen, pitkän linjan luonnonsuojelijan ja tietokirjailijan, haastattelu.

Biologia ja maantieto sekä ala-asteella näitä vastaava ympäristöoppi ovat Matti Leinosen mukaan keskeisimmät oppiaineet, joista koululaiset saavat perustietonsa ympäröivästä maailmasta ja luonnosta. Opetus ei rajoitu pelkästään faktoihin. Kasvatuksellisena tavoitteena on myös vaikuttaa pienestä pitäen nuorten asenteisiin ja tuottaa vastuullisia ympäristöstään huolta kantavia kansalaisia. Tätä näkökulmaa pyritään mainittujen aineiden lisäksi tuomaan esille kaikissa sopivissa yhteyksissä niin sanotun läpäisyperiaatteen mukaisesti.

Valistus on lisääntynyt, mutta samalla monien ennen niin tuttujen luonnon perusasioiden tuntemus on puolestaan heikentynyt selvästi. Huolestuttavana Leinonen pitää erityisesti kaupunkilaisnuorten vieraantumista luonnosta. ”Kaupungeissa muut ympäristöärsykkeet ja virikkeet ovat niin paljon kiinnostavampia”, hän tiivistää ongelman ytimen.

Matti Leinonen haastattelussa koulujen luonnontiedon opetukseen liittyen
Matti Leinonen on edistänyt ympäristökasvatusta Suomessa julkaisemalla useita kirjoja ja kehittämällä luonto- ja leirikoulutoimintaa. Matti Leinonen haastattelussa koulujen luonnontiedon opetukseen liittyen Kuva: Yle kuvanauha lehtori
Parantamisen varaa löytyisi myös koulujen opetusmetodeista. Luennoinnin ja teoriapainotteisen informaatioähkyn sijaan oppilaita pitäisi aktivoida itse ottamaan selvää ja sisäistämään tietoa kokemuksen kautta. Tärkeänä keinona tilanteen parantamiseksi mainitaan kentälle jalkautuminen eli esimerkiksi tutustumiskäynnit ja leirikoulut. Ohjelman aikana vieraillaankin biologian tunnilla ja luontokerhon retkellä, missä oppilaat pääsevät konkreettisesti havainnoimaan luonnon toimintoja.

Ääneen pääsevät myös nuoret itse. He innostuvat analysoimaan luonnontiedon ja opetuksen ajankohtaisuutta sekä kertomaan omia näkemyksiään ympäristön nykytilasta. Yhteinen kanta on, että yleinen tietämys ympäristöasioista on riittämätöntä ja sen opetusta tulisi painottaa entisestään. Oman osansa kritiikistä saavat myös päättäjät ja vanhempi väestö, joiden näkökanta ekologisuuteen ja ympäristönsuojeluun on nuorten mielestä vanhanaikainen ja välinpitämätön. Tarvetta valistukselle olisi myös heidän keskuudessa.

Ympäristökasvatus kehittyi luonnonsuojelun pohjalta

Yksittäisiä oppiaineita suurempana aihekokonaisuutena koulumaailmassa puhutaan ympäristökasvatuksesta, joka on terminä verrattain tuore. Se vahvistettiin kansainvälisesti Tukholmassa pidetyssä YK:n ympäristökokouksessa vuonna 1972 ja vakiintui Suomessa pian yleiseen käyttöön.

Luonto kyllä tulee toimeen ilman ihmistä, mutta ihminen ei tule koskaan toimeen ilman luontoa.

Luonto- ja ympäristöasiat tulivat ensimmäistä kertaa osaksi koulujen opetusta aatteellisen luonnonsuojelun alkuaikoina 1920-luvulla. Alkuperäinen luonnonsuojeluopetus piti sisällään eettiset arvot ja siveellisyyden, joihin liittyi muun muassa sääliväisyys eläimiä ja kasveja kohtaan. Käsiteltäviä aiheita olivat esimerkiksi ”luonnon varominen” ja ”eläinten auttaminen”. Myös luontoon tehtävien retkien merkitystä korostettiin jo tuolloin.

Maantiedon tunti Tampereen normaalikoulussa
Maantiedon tunti Tampereen yhteiskoulussa. Maantiedon tunti Tampereen normaalikoulussa Kuva: Yle kuvanauha oppilas
Kansainvälisen mallin mukaisesti luonnonsuojelu laajeni myöhemmin kattamaan myös ihmisen toiminnalle tarpeellisten raaka-aineiden suojelemisen liikakäytöltä ja tuhlaukselta. Ihmisen ja ympäristön tasapainoinen suhde ja sen säilyttäminen nousivat tavoiteltaviksi arvoiksi, jolloin luonnonsuojeluopetus muuttui kouluissa ympäristönsuojeluopetukseksi ja edelleen jo mainituksi ympäristökasvatukseksi. 1990-luvulla ryhdyttiin puhumaan kestävän kehityksen periaatteesta, jonka yhtenä kokonaisuutena on ekologinen kestävyys.

Leinonen toteaa dokumentin lopussa perinteisen luonnonsuojelun olevan ainakin Suomessa jo varsin hyvällä mallilla. Lukuisten luonnonsuojelualueiden lisäksi on olemassa erilaisia ohjelmia ja sopimuksia ympäristön turvaamiseksi ja esimerkiksi uhanalaisten eläinlajien tilannetta on saatu parannettua. Oppilaiden aineita lukiessaan hän kuitenkin myöntää, että työtä on vielä tehtävänä, varsinkin ihmisten asenteissa.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.