Hyppää pääsisältöön

Paistettua majavaa ja keitettyä rämemajavaa

Kokki Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat majavaruokia kahdella tavalla ja kahdesta eri eläimestä. Vuonna 1986 kaksikon kynsissä oli Suomessa melko harvinainen nutria eli rämemajava. Kaksi vuotta myöhemmin folioon käritiin euroopanmajava.

Suomen luonnosta löytyy runsaasti arvaamatontakin liharavintoa. Astetta epätavallisemmat ruokaeläimet sisältävät runsaasti valkuaisaineita ja proteiinia, aivan siinä missä hyötyeläintenkin liha.

Onko tämä lähempänä hevosta vai lammasta?― Jaakko Kolmonen nutriasta

Vähärasvainen rämemajava eli nutria on oiva esimerkki eksoottisemmasta liharuoasta. Nutria ei kuitenkaan ole Suomen oloissa luonnonvarainen, vaan se on lähtöisin Etelä-Amerikasta. Nutriaa tarhattiin 1980-luvulla, mutta omillaan eläin ei selviytynyt talven kylmyydestä. Kansankielisestä nimestään huolimatta nutria on lähempää sukua marsulle kuin majavalle.

Keski-Euroopassa nutriaa tarhataan paljon ja eläimen liha myös hyödynnetään, esimerkiksi makkaroissa. Kesäkeittiössä nutriapaisti kuitenkin keitetään kypsäksi, pitkään ja hitaasti. Otuksen sisäelimet, maksa ja sydän, otetaan myös tarkasti talteen ja pataan ruokaa maustamaan. Lopputuloksen maku asettuu Aaltosen mukaan jonnekin broilerin ja kanin välille.

Vuonna 1988, yleisön pyynnöstä, Patakakkosessa kokattiin oikeaa, virallista ja alkuperäistä euroopanmajavaa. Turkka Aaltosen mukaan kyseinen majava oli pyydystetty Porin Noormarkun alueelta.

Majavan liha on erittäin mureaa, koska eläin on kasvissyöjä. Ohjelmassa majavapaisti kääritään runsaan silavan kera folioon. Silava kun estää muutenkin kuivahkoa lihaa kuivumasta liikaa. Paketin on hyvä antaa hautua ainakin kolme tuntia. Kolmosen mukaan foliomajavan voi grillin sijaan kypsentää vaikkapa saunan kiukaassa.

Majavapaisti ja majavan kuva oppikirjassa
Majavapaisti ja majavan kuva oppikirjassa Kuva: Yle kuvanauha majavat,Patakakkonen

Myös majavan suomupintaisen hännän voi hyödyntää ruoanlaitossa. Tällöin häntää kypsennetään joko uunissa tai avotulen loisteessa niin kauan, että sitkeä pinta kuoriutuu hyytelömäisestä sisuksesta helposti. Häntähyytelön palaset voi keittää maistuvaksi liemeksi. Aaltosen mukaaan keitoksen maku ja valmistus metodi muistuttaa kilpikonnalientä.

Ohjelman studio-osuudessa kokataan Sirkka Gustafssonin johdolla sieni- ja savusilakkaohukaisia.

Majavaa on kahta lajia

Euroopanmajava on Suomen alkuperäinen majavalaji. Eläin metsästettiin 1860-luvulla sukupuuttoon sen turkin ja sukupuolirauhasista saatavan hausteen takia, jota pidettiin ihmelääkkenä mm. sukupuolisen kyvykkyyden parantamiseksi. Kanadanmajava istutettiin Suomeen niin ikään sen turkin takia. Lajin kotouttaminen onnistui jopa liiankin hyvin ja kanadanmajava on monilla alueilla syrjäyttänyt alkuperäisen sukulaisensa mahdollisuudet reviiriin. Kanadan- ja euroopanmajavat eivät lisäänny keskenään. Itä-Suomen järvissä esiintyvän kanadanmajavan populaatio on Euroopan merkittävin ja elinvoimaisin. Euroopanmajavaa tavataan Suomessa lännessä, Torinosta Muonioon.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto