Hyppää pääsisältöön

Latvian ja liettuan kielet eroavat toisistaan yhtä paljon kuin englanti ja saksa

rahtilaiva saapuu väinäjoelle
Laiva on liettuan kielellä laivas. rahtilaiva saapuu väinäjoelle Kuva: Flickr/Helmuts Guigo itämeren heinäkuu

Nykyään puhuttavia balttilaisia kieliä on kaksi, liettua ja latvia. Kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin, mutta ne eroavat toisistaan paljon. Liettuan kieli on hyvin vanhakantainen kieli, ja siinä on säilynyt monia hypoteettiselle indoeurooppalaiselle kielelle ominaisia piirteitä. Latvia puolestaan on modernisoitunut. Vaikka kielet kuulostavat erilaisilta, myös keskinäinen väärinymmärryksen uhka on olemassa.

Voisi kuvitella, että Baltian maiden asukkaat ymmärtäisivät toisiaan, ja kielet olisivat samankaltaisia. Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson kuitenkin kertoo, että esimerkiksi Viron ja Latvian välillä on melkoinen kielimuuri.

- Siinä kulkee suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten kielten raja. Sekä latvia että liettua ovat balttilaisia kieliä, joihin on kuulunut myös nyt jo kuollut kieli muinaispreussi.

Kielet eivät kuitenkaan ole läheistä sukua keskenään, eivätkä latvialaiset ja liettualaiset ymmärrä toisiaan.

- Kielten ero on ehkä samaa luokkaa kuin saksan ja englannin tai ruotsin ja islannin välinen ero, Johansson selventää.

Kielten eroavuudet perustuvat jo heimojen kielten eroihin.

- Liettuan kieli on hyvin vanhakantainen kieli, ja siinä on säilynyt monia hypoteettiselle indoeurooppalaiselle kielelle ominaisia piirteitä, jotka taas latvian kielessä ovat hävinneet, koska latvia on modernisoitunut.

Vanhakantainen liettua, modernisoitunut latvia

Liettua on kaikista nykyään puhuttavista indoeurooppalaisista kielistä ylivoimaisesti vanhakantaisin.

- Liettua on ollut suurvalta, ja suuriruhtinaat jo hyvin varhaisessa vaiheessa ovat puhuneet liettuan kieltä, mutta he eivät ole koskaan vaatineet liettuan puhumista. Virastokielet, viralliset kielet ja käyttökielet olivat aivan muita kieliä, kuten latina ja puola. Kun kieltä ei käytetty, se ei päässyt modernisoitumaan. Latvian kieltä taas auttoi, että uskonpuhdistus vaati kirkonmiehiltä ja seurakunnilta kielen viljelyä käytännössä, Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson kertoo.

Liettuan kielen kehitystä on myös hidastanut vuosina 1864-1904 voimassa ollut painokielto, jolloin liettuankielisiä tekstejä ei saanut painaa latinalaisin kirjaimin.

- Liettualaiset aina tukivat puolalaisia ja Venäjän keisarikunnassa se ei valtaapitäviä miellyttänyt, Johansson kertoo.

Susi.
Susi on latviaksi vilks, liettuaksi vilkas. Susi. Kuva: Tambako the Jaguar susi

Johansson kertoo, että sekä latvian että liettuan kirjakielet syntyivät samaan aikaan. Varhaisimmat tekstit ovat rukouksia 1500-luvun alusta.

- Ensimmäinen säilynyt latviankielinen kirja on Vilnassa painettu katolinen katekismus vuodelta 1585 ja ensimmäinen säilynyt liettuankielinen kirja on painettu vuonna 1547.

Suomalais-ugrilaiset ja baltit ovat eläneet läheisessä suhteessa toistensa kanssa. Helena Johansson kertoo, että balttikieliin on siirtynyt myös suomalais-ugrilaista sanastoa.

- Liettuan kielessä on joitakin harvoja sanoja kuten burė, purje ja laivas, laiva. Latviassa niitä on enemmän, koska liivin kielen kautta niitä on laajennettu latvian kieleen. Muun muassa puika, joka tarkoittaa poikaa, sēne, joka on sieni. Matkailijan tapaama sana maksāt joskus hämmästyttää, se tarkoittaa maksamista.

Väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa

Helena Johansson kertoo, että latvian ja liettuan kielet myös kuulostavat erilaisilta.

- Latviassa paino on ensimmäisellä tavulla. Liettuassa taas on liikkuva paino, ja se kyllä kuuluu puheessa. Paino voi olla millä tahansa tavulla. Liettuassa on ollut käytössä myös duaali, jota varsinaisessa nykyliettuassa ei enää tunneta, mutta murteissa sitä tapaa. Duaali tarkoittaa sitä, että kaksi ihmistä toimii tai tekee jotain.

Kielten sanastoissa on myös paljon eroavuuksia. Latvian kielessä pätee kielen taloudellisuuden laki, eli sanat ovat lyhyempiä kuin liettuassa.

- Esimerkiksi susi on latviaksi vilks, liettuaksi vilkas. Voi on latviaksi sviests, liettuaksi sviestas. Myös merkityseroja löytyy. Eri asioita tarkoittavat sanat voivat kuulostaa samalta. Väärinymmärtämisen mahdollisuus on siis olemassa.

Yhdellä sanalla on liettuassa yleensä paljon laajempi merkityskenttä kuin latviassa. Latvia on sanastonsa puolesta moninaisempi ja eri toiminnoille on eri sanoja. Tämä koskee erityisesti verbejä. Myös kieliopeissa on eroja.

- Sanajärjestys on kielissä joustava, mutta kieliopit kyllä ovat erilaisia. Kielille yhteinen on diftongi -uo, joka latviassa kirjoitetaan -o mutta äännetään -uo. Esimerkiksi sanassa Suomi. Ilmeisesti latvia ja liettua ovat ainoita kieliä maailmassa, jotka käyttävät maastamme tätä meidän sanaamme.

Yle Radio 1:n heinäkuun teema on Itämeri. Helena Johansson kertoo Pasi Heikuran haastattelussa myös kielten ääntämisestä, ja siitä, miksi on suoranainen ihme, että kielet ovat säilyneet nykypäivään asti.

Kommentit
  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri