Hyppää pääsisältöön

Alpo Aaltokosken tanssiteos Okon Fuoko elää some-maailmassa

Alpo Aaltokoski
Alpo Aaltokoski Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokoski

"Okon Fuoko liittyy sosiaalisen median selfie-ilmiöön. Mitä me olemme, miltä haluamme näyttää ja miten haluamme, että muut näkevät meidät?" Koreografi ja tanssiryhmän johtaja Alpo Aaltokoski kertoo joutuneensa some-maailmaan uutta teosta rakentaessaan. Leevi Madetojan balettipantomiimi Okon Fuoko vuodelta 1927 pääsee näyttämölle Helsingin Aleksanterin teatterissa 28. elokuuta. Se on Aaltokosken ensimmäinen työ talon uutena residenssitaiteilijana.

Alpo Aaltokoski
Alpo Aaltokoski tekee töitä näyttämöllä. Alpo Aaltokoski Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokoski

Aleksanterin teatteri on heinäkuussa tyhjä – tai ei sittenkään; näyttämöllä treenaa seitsemän tanssijaa. Tanssiryhmän johtaja Alpo Aaltokoski istuu lattialla, huutelee ohjeita, käyttää mankkaa ja nousee välillä neuvottelemaan tanssijoiden kanssa. Keskustelu on sävyisää, yhdessä haetaan liikkeitä ja asemia. Työn alla on Leevi Madetojan balettipantomiimi Okon Fuoko vuodelta 1927.

Teosta pidetään harvinaisuutena säveltäjän tuotannossa. Kansallisromanttisen, mahtipontisen Pohjalaisia-oopperan jälkeen Madetoja on saavuttanut Okon Fuokossa ”ainutlaatuisen kirkkauden, läpikuultavuuden ja vivahteikkuuden” tutkija Erkki Salmenhaara kiittää. Pantomiiimin libreton on kirjoittanut tanskalaisen Poul Knudsen.

Alpo Aaltokoski company
Tanssiteos syntyy keskustellen. Alpo Aaltokoski company Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokoski company

- Olin tekemässä Klamin Pyörteitä, kun Madetojan sukuseurasta otettiin yhteyttä, Aaltokoski kertoo hetkeä myöhemmin lounastaolla.
- Seuran puheenjohtaja Veikko Leskelä, joka on muuten Pyhäjärveltä kotoisin niin kuin minäkin, kysyi, voisinko ottaa Okon Fuokon ohjelmistooni. Olin silloin niin Pyörteiden keskellä, etten voinut mitään.

Sitten muutama muukin vetosi Madetojan teoksen puolesta.
- Oulu Sinfonian konserttimestari ja muutamat muusikot vihjasivat Okon Fuokosta. He olivat levyttäneet sen Arvo Volmerin johdolla Alballe vuonna 2003 ja musiikki oli tehnyt heihin vaikutuksen.
- Ja kun sitten Jaakko Kuusistokin ehdotti, että tekisimme Okon Fuokon Oulun musiikkijuhlien ja tanssiryhmäni yhteistuotantona, ryhdyin ottamaan selvää, Aaltokoski muistelee.
- Olen vuosien mittaan oppinut, ettei uuden teoksen eteen kannata tehdä kauheasti työtä ennen kuin tietyt käytännön asiat kuten rahoitus ovat ratkenneet.

Alpo Aaltokosken lehtiö
Koreografin muistiinpanot. Alpo Aaltokosken lehtiö Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokosken lehtiö

Tälläkin kertaa kävi niin, ettei Oulun musiikkijuhlat saanut rahaa hankkeeseen. Okon Fuokoa yritetään Ouluun uudestaan syksyllä 2016.

Ei enää nomadi

Okon Fuokon ensi-ilta on 28. elokuuta. Se on Aaltokosken ensimmäinen ensi-ilta Aleksanterin teatterin residenssitaiteilijana.
- Ryhmäni Alpo Aaltokoski Company on ollut vuokralaisena tässä talossa 20 vuotta, koreografi kertoo, mutta se, että olen nyt residenssitaiteilija, takaa työrauhan kahdeksi vuodeksi. En ole enää nomadi.

Tanssiryhmän vetäjän energioista suuri määrä kuluu käytännön asioiden kuten rahoituksen ja harjoitus- ja esiintymistilojen järjestelyyn.
- Se hidastaa taiteellista työtä. Aleksanterin teatterissa on nyt käytössämme näyttämö- ja toimistohenkilökunnan palveluja. Ihmiset ovat kivoja ja avuliaita. Nytkin kun on kesä ja hiljaista, meille annettiin avaimet käteen ja saimme tulla tänne treenaamaan.

Kuten muutkin tanssin ammattilaiset, Aaltokoski odottaa tulevaa tanssintaloa. Sen rahoituksesta käydään parhaillaan keskusteluja päättäjien kanssa.

Aleksanterin teatterin yksityiskohta
Aleksanterin teatteri on vuodelta 1879. Aleksanterin teatterin yksityiskohta Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen aleksanterin teatterin yksityiskohta

Japanilainen nukentekijä rakastuu

Lounastauolla tanssijat häviävät syömään eväitään ulos aurinkoon teatteritalon Bulevardin puoleiselle seinustalle. Aaltokoski käy polttamassa nopean tupakan, palaa näyttämölle, ottaa salaattirasiansa ja alkaa kertoa syntymässä olevasta tanssiteoksesta.
- Koreografiassani ei ole yksittäisiä rooleja, jotka olisi jaettu tanssijoille, vaan koko ryhmä kertoo tarinaa.

Okon Fuokon tapahtumat sijoittuvat Japaniin. Päähenkilö on nukentekijä, mies, jolla on vaimo, mutta joka unohtaa kaiken rakastuessaan itse luomaansa nukkeen. Työryhmä luo teoksen yhdessä, ideoi, ehdottaa ja kokeilee.

Alpo Aaltokoski kehuu tanssijoitaan, joiden kanssa hän tehnyt töitä useat vuodet. Mukana vain yksi uusi tanssija, Unna Kitti.
- Hyvä kun ei tarvitse opetella ihmisiä alusta asti, vaan voi heti lähteä rakentamaan teosta heidän kanssaan.
- Kun hetki sitten kävimme läpi erästä kohtausta ja sitä, mitä etualalla tanssiva pari tekee, niin taaempana tanssiva pari kysyi, että mitäs me sitten tehdään? Sanoin heille, että tehkää jotain kiinnostavaa! Ja he keksivät sen heti itse!

Aleksanterin teatterin yksityiskohta
Aleksanterin teatterin yksityiskohta Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen aleksanterin teatterin yksityiskohta

Madetoja esiin Sibeliuksen varjosta

Alpo Aaltokoski on siitä harvinainen koreografi, että hän innostuu myös aiemmin eläneiden suomalaisten säveltäjien teoksista.
- Kyllä aiemminkin sävellettyä musiikkia voi käyttää. Varsinkin näin Sibeliuksen juhlavuonna on hauska tuoda Madetoja esiin. Kun nuorten säveltäjiemme kanssa olen jutellut, niin kyllä he edelleen puhuvat Sibeliuksen varjosta.

Okon Fuoko kantaesitettiin Suomalaisessa Oopperassa 1930. Esityksiä oli vain kolme ja viimeinen niistä lyhennetty versio. Arvosteluissa musiikkia kehuttiin, mutta vaikeatajuinen, symbolistinen libretto sai moitteita.
- Madeoja ei ollut tyytyväinen librettoon, enkä ole minäkään. Jätän puheosuudet tästä esityksestä kokonaan pois ja lyhennän teosta jonkin verran.
- Tuohon aikaan 1920-luvulla eksoottiset aiheet olivat muotia. Päähenkilö on nukentekijä, joka rakastuu omaan luomukseensa, ihannekuvaan, jonka hän tekee itsestään. Balettimaailmassa tämä on sukua Coppelialle.

Alpo Aaltokosken Okon Fuoko
Okon Fuokon rekvisiittaa. Alpo Aaltokosken Okon Fuoko Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokosken okon fuoko

Kumpi on totta, minä vai selfie?

Mitä Okon Fuokolla on sanottavaa nykypäivän ihmisille?
- Minusta tarina yhdistyy nykyajan sosiaalisen median selfie-ilmiöön. Mitä me olemme? Mitä haluaisimme olla? Miltä me haluamme näyttää ja miten me haluaisimme, että muut näkisivät meidät? Tätä kautta jouduin some-maailmaan, Aaltokoski juttelee.
- Kun Okon Fuokon lopussa nukke tappaa tekijänsä, jäljelle jää kysymys, kumpi meistä on todellinen, minä vai kuva jonka olen itsestäni luonut?

Otatko tulkinnallasi kantaa narsismiin?
- En halua moralisoida. Teoksessa tapahtuu kaikkea, mitä ihmiset somessa tekevät ja itseään ilmaisevat, siellä ratsastetaan, syödään, matkustetaan...
- Onko se narsismia? Varmaan sitäkin on, mutta kyllä kyse on ihmisen halusta näkyä ja tulla osalliseksi. Jos olet näkymätön, olet osaton. Selfiet ovat pyrkimys yhteyteen toisten kanssa. Totta kai, jos se riistäytyy käsistä, niin sitten se menee narsismin puolelle.
- Tämä on sellainen somesoppa! Aaltokoski purskahtaa nauruun. Tässä on mukana kuplatkin, on eduskuntavaalien jälkeinen kupla ja Kreikka-kupla…

Alpo Aaltokoski lupaa, että lopputulos tulee olemaan värikylläinen ja täynnä monenlaista kuvallista kirjoa. Jo Pyörteissä Alpo Aaltokosken kanssa yhteistyötä tehnyt pukusuunnittelija Marja Uusitalo tulee näyttämölle. Hän etsii lounastauolle hävinneitä tanssijoita. Uusitalo on myös Okon Fuokon pukusuunnittelija, joten lupaukseen väriloistosta on helppo luottaa.

Alpo Aaltokoski company
Aleksaterin teatteri on Alpo Aaltokosken ryhmän koti seuraavat kaksi vuotta. Alpo Aaltokoski company Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen alpo aaltokoski company
  • Kaari-ensemble koostaa taidokasta audiomosaiikkia

    Kaari-ensemble koostaa taidokasta audiomosaiikkia

    Saara Aittakummun ja Laura Salovaaran vuonna 2008 perustama sopraano- ja alttolaulajista koostuva Kaari-ensemble jatkaa tasaista kehittymistään. Salovaara vastaa ensemblen kuorosoinnin kehittämisestä ja kuoronjohtaja Aittakumpu jakaa aikansa muun muassa Polyteknikkojen Kuoron, Kamarikuoro Kampin Laulun ja mieskuoro Valkian kesken.

  • Anna Clyne jatkaa orkesterimusiikissaan elektroakustisten teostensa äänimaailmaa

    Anna Clyne jatkaa orkesterimusiikissaan elektroakustisten te

    Isobritannialainen säveltäjä Anna Clyne tuli ensin tutuksi etenkin elektroakustisen musiikin tekijänä, mutta on sittemmin päässyt näyttämään kyntensä myös orkesterimusiikin alueella. Uusin julkaisu tehnyt tuloaan jo kauan. Käytännössä se on kooste Clynen teosten orkesteritaltioinneista vajaan kymmenen vuoden ajanjaksolta neljän eri kapellimestarin johtamana.