Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Laura Kolben elämästä

Laura Kolben kuusi kuvaa
Laura Kolben kuusi kuvaa Kuva: Laura Kolbe / Yle laura kolbe

Laura Kolben mukaan ihminen tulee maailmalla isänmaalliseksi. Näkemys kotimaasta nimittäin kirkastuu, kun asuu välillä jossain muualla. Historioitsija, kaupunkikulttuurin tutkija, opettaja ja tietokirjailija Kolbe tunnustautuu itsekin isänmaalliseksi. Hänelle isänmaallisuus on kuitenkin ennen kaikkea patriotismia, ei nationalismia. Laura Kolbe syntyi itse vuonna 1957 Bogotassa, Kolumbiassa, jossa hän asui elämänsä ensimmäiset kolme vuotta. Helsingistä on kuitenkin tullut Laura Kolben koti, tutkimuskohde, harrastuskenttä ja vaikuttamisen paikka.

Laura Kolben sukutausta on jännittävä. Isän puoleinen Kolben suku muutti 1800-luvun lopulla Saksasta Pietariin. Syystä, joka ei vieläkään ole tarkasti tiedossa, perhe sai Suomen kansalaisuuden. Kolben hammaslääkärinä työskennellyt isoisä passitettiin 1930-luvun lopulla Siperiaan eikä hänen kohtalonsa ole selvinnyt vieläkään. Suomen kansalaisuuden turvin venäläissyntyinen isoäiti pääsi sitä vastoin lastensa kanssa Suomeen. Kolben äidin puoleinen suku on puolestaan torppareita, joita Laura Kolbe arvostaa syvästi koulutetun suomalaisen keskiluokan kasvattajana ja tukijoukkona.

Helsingin yliopiston professorina Laura Kolbe on huolissaan siitä, mitä tapahtuu Suomen menestystekijäksi sanotulle avoimelle opintielle, joka mahdollisti Suomessa torpparienkin jälkeläisten sosiaalisen nousun. Viime vuosina on palattu nimittäin taas aikaan, jossa opillinen pääoma, koulutus ja ammatit, periytyvät sukupolvelta toiselle.

Laura Kolbe haluaa kaupunkilaisuuden tutkijana ja itsekin kaupunkilaisena tukea kaupunkien elävyyttä, mm keskustojen liikkeitä, palveluita ja kulttuuria. Niiden käyttäminen on Kolben mukaan jopa kaupunkilaisen velvollisuus. Urbaani kunnallispolitiikko viihtyy myös suvun kesäpaikassa Sysmässä. Vuosi vuodelta Laura Kolbeen vetoaa enemmän ja enemmän topeliaaninen maisema, jossa mieli lepää ja työtkin sujuvat rauhaisasti.


  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä