Hyppää pääsisältöön

Kalevi Sorsa monikulttuurisuuden ja pakolaisten puolella 1989

Suomalaiset suhtautuivat vuonna 1989 entistä myönteisemmin pakolaisiin. Ulkoministeri Kalevi Sorsan mielestä vastaanotettavien pakolaisten määrää voitiin kuitenkin edelleen kasvattaa. Puhe pakolaisseminaarissa jäi Sorsan viimeiseksi viralliseksi ulkoministerinä.

YK:n arvion mukaan 1980-luvun lopulla maailmassa oli 12–15 miljoonaa pakolaista. Valtaosa heistä eli kehitysmaissa.

Hyvät kuulijat, tämä puheeni jää viimeisekseni jonka pidän nykyisessä tehtävässäni. Olen iloinen, että saan siinä käsitellä ihmisyyttä ja samalla yhtä aikamme suurimmista ongelmista. Pakolaisuus heijastaa maailmassa vallitsevaa hätää ja sortoa.― Kalevi Sorsa

Ulkoministerin tehtävät tammikuussa 1989 jättänyt Kalevi Sorsa (SDP) käytti viimeisen puheensa ministerinä vedotakseen suomalaisiin pakolaisavun kehittämiseksi. Sorsan mukaan Suomen tulisi kasvattaa vastaanotettavien pakolaisten määrää.

Punaisena lankana ulkoministerin puheessa olivat ihmisoikeus- ja ihmisarvokysymykset. Humanitäärisesti toimiva Suomi olisi Sorsan mukaan kaikille parempi paikka elää. Hän näki suvaitsevamman asenteen nykyaikaiseksi. Historiaa ei kuulunut sekoittaa inhimillistä hätää ehkäisevään politiikkaan.

Sorsa myös korosti pakolaisten vastaanottamisessa syntyvän maahanmuuton etuja. Ulkomaalaiset kasvattaisivat Suomen monikulttuurisuutta, jonka Sorsa näki rikkautena yhteiskunnalle. Ulkoministeri muistutti, että tilanteiden helpottuessa kotimaihinsa palaavat pakolaiset veisivät vastavuoroisesti osia suomalaisesta kulttuurista mukanaan.

Suomalaisten suhtautuminen pakolaisiin olikin kääntynyt vuosikymmenen lopulla entistä myönteisemmäksi. Tähän katsottiin vaikuttaneen ennen kaikkea suomalaisten oman hyvinvoinnin lisääntyminen. Helsingin Hanasaaressa järjestetyn pakolaisseminaarin yhteydessä julkaistua asennetutkimusta oli tehty vuosien 1987 ja 1988 aikana. Tutkimustuloksista puhui tv-uutisissa valtiotieteiden tohtori Magdalena Jaakkola. Suomalaiset arvostelivat tuolloista pakolaispolitiikkaa ennen kaikkea sen ankaruudesta.

Vain alle kymmenen prosenttia kyselyyn osallistuneista piti Suomen pakolaispolitiikkaa liian sallivana.

Myös pienellä maalla on vastuunsa ihmiskunnasta.― Kalevi Sorsa

Seminaarin yhteydessä pidettiin myös paneelikeskustelu, jonka jäsenet kiinnittivät huomiota Suomen ulkomaalaislakiin. Laki oli yksi Euroopan tiukimmista. Sosiaali- ja terveysministeri Tarja Halonen (SDP) teki konkreettisen ehdotuksen, jonka pohjalta Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin tuhanteen ihmiseen vuoteen 1995 mennessä.

Ulkoasiainministerin tehtävät jättänyt Kalevi Sorsa eteni parlamentaarisella urallaan seuraavaksi eduskunnan puhemieheksi, jona hän toimi vuosina 1989–1991.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto