Hyppää pääsisältöön

Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää

Simo Rajamäki
Simo Rajamäki Simo Rajamäki Kuva: Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi simo rajamäki

Commodore 64 saattoi Simo Rajamäen poikasena pelimaailman alttarille. Serkku lahjoitti hänelle laajan valikoiman pelejä ja niille omistautuminen loi Simolle vankan kokemuspohjan. Se onkin ollut iso etu ihannetyössä pelisuunnittelussa, joka pyörii nyt pikkuötököiden ympäröimänä mobiilipelimaailmassa.

Pelatessaan eri genrejen pelejä, kaikenlaisilla alustoilla, Rajamäki analysoi kriittisesti mikä peleissä toimii ja mikä ei. Erityisesti hän kiinnittää huomiota pelaajan ensikokemukseen sekä siihen, kuinka peli opettaa pelaajaa pelaamaan.

Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.Simo Rajamäki

Vaikka ammatti vaatiikin aktiivista ja jatkuvaa pelaamista, ei leipiintymistä ole päässyt syntymään, vaan suhde tekemiseen on edelleen harras ja intoisa: “Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.”

Simo Rajamäki valmistui digitaalisen pelisuunnittelun maisteriksi lontoolaisesta yliopistosta vuonna 2011. Sitä ennen hän opiskeli saman koulun teatterilinjalla.

Pelisuunnittelijaksi valmistumisestaan lähtien Rajamäki on työskennellyt alalla Suomessa. Nykyisessä työpaikassaan, helsinkiläisessä kasvuyritys Seriouslyssä, hän kantaa vastuuta Best Fiends -ötökkäpulmapelin johtavana suunnittelijana määrätietoisesti ja rennosti.

Pelinteon prosessi

Mobiilipelin valmistuttua peli julkaistaan, mutta tekijät jatkavat puurtamista sen parissa; uutta sisältöä täytyy luoda jatkuvasti lisää jotta pelaajat saadaan pidettyä kiinnostuneena pelin parissa. Päivityksien tekeminen on johtavan suunnittelijan perustyötä.

Ideat uuteen sisältöön voivat lähteä vaikkapa uudesta pelimekanismista, tai sitten vain siitä että on keksitty jokin uusi hauska ja mielenkiintoiselta vaikuttava hahmo, jolle mietitään vielä jokin jännittävä funktio.

Peliä suunniteltaessa on tärkeää luoda visioituun teemaan nojaava tarina johon valittavat peliominaisuudet sitten sovitetaan.

Ja jotta päivitys saadaan siirrettyä ideatasolta pelattavaksi, Rajamäki muun muassa vetää tekijäjoukosta koottua työryhmää. Siihen kuuluvat hänen lisäkseen hahmo- ja konseptiartisti, peliartisti, peliohjelmoija ja vastaava tasosuunnittelija.

Ideoita jalostetaan ja parhaat laitetaan peliin. Lopuksi laadunvalvojat testaavat päivityksen jotta peli varmasti toimii eri laitteissa.

Pelisuunnittelijan syvin olemus

Pelin työstössä suunnittelijan rooli vaihtelee firmoittain. Best Fiendsin parissa siihen kuuluu suunnittelu, tuottaminen ja testaus.

Rajamäen mukaan pelisuunnittelijan työtä voisi verrata elokuva- tai teatteriohjaajan työhön; “Pelimaailma on kuin lava missä sun hahmot esiintyy.”

Kuvitelma, johon suunnittelija tämän tästä törmää on, että pelisuunnittelu tarkoittaa pelikoodausta. Sen osaaminen ei ole edellytys, vaikkakin Rajamäki tahtoo koodaamisen opinsarakseen tulevaisuudessa: “Se olisi käytännöllinen juttu. Jos osaisin kirjoittaa koodinpätkiä, siitä olisi hyötyä pikkutuunailuja varten. Ideaalidesigneri on sellainen, joka osaa mun mielestä tehdä kaiken”.

Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.Simo Rajamäki

Rajamäelle paras motivoija työssä on hyvän tuotteen tekeminen. Hän kertoo rakastavansa pelinteon prosessia. ”Lopputuloksen odottaminen ei tuo onnea. Pakollakin eteen tulevat flopit eivät pitkällä uralla haittaa. Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.”

Tekijänä-dokumentti seuraa pelisuunnittelija Simo Rajamäen päivää kotona ja työssä. Uusi pelipäivitys käynnistyy. Uusia ötököitä pitäisi taas keksiä ja vanhat ötökät kotona ruokkia. Rajamäki tiimeineen saa toimeksiannon tehdä päivityksen jossa peliin tuodaan kymmenen uutta tasoa, uusi söpö hahmo, uusi limapelimekanismi sekä tietenkin, voimapommi.

Tekijänä: Simo Rajamäki
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 3.8.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 20.8.2015 klo 22:50

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Elina Lappalainen kirjoitti tietokirjan Suomen peliyhtiöiden maailmanvalloituksesta

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.