Hyppää pääsisältöön

Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää

Simo Rajamäki
Simo Rajamäki Simo Rajamäki Kuva: Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi simo rajamäki

Commodore 64 saattoi Simo Rajamäen poikasena pelimaailman alttarille. Serkku lahjoitti hänelle laajan valikoiman pelejä ja niille omistautuminen loi Simolle vankan kokemuspohjan. Se onkin ollut iso etu ihannetyössä pelisuunnittelussa, joka pyörii nyt pikkuötököiden ympäröimänä mobiilipelimaailmassa.

Pelatessaan eri genrejen pelejä, kaikenlaisilla alustoilla, Rajamäki analysoi kriittisesti mikä peleissä toimii ja mikä ei. Erityisesti hän kiinnittää huomiota pelaajan ensikokemukseen sekä siihen, kuinka peli opettaa pelaajaa pelaamaan.

Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.Simo Rajamäki

Vaikka ammatti vaatiikin aktiivista ja jatkuvaa pelaamista, ei leipiintymistä ole päässyt syntymään, vaan suhde tekemiseen on edelleen harras ja intoisa: “Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.”

Simo Rajamäki valmistui digitaalisen pelisuunnittelun maisteriksi lontoolaisesta yliopistosta vuonna 2011. Sitä ennen hän opiskeli saman koulun teatterilinjalla.

Pelisuunnittelijaksi valmistumisestaan lähtien Rajamäki on työskennellyt alalla Suomessa. Nykyisessä työpaikassaan, helsinkiläisessä kasvuyritys Seriouslyssä, hän kantaa vastuuta Best Fiends -ötökkäpulmapelin johtavana suunnittelijana määrätietoisesti ja rennosti.

Pelinteon prosessi

Mobiilipelin valmistuttua peli julkaistaan, mutta tekijät jatkavat puurtamista sen parissa; uutta sisältöä täytyy luoda jatkuvasti lisää jotta pelaajat saadaan pidettyä kiinnostuneena pelin parissa. Päivityksien tekeminen on johtavan suunnittelijan perustyötä.

Ideat uuteen sisältöön voivat lähteä vaikkapa uudesta pelimekanismista, tai sitten vain siitä että on keksitty jokin uusi hauska ja mielenkiintoiselta vaikuttava hahmo, jolle mietitään vielä jokin jännittävä funktio.

Peliä suunniteltaessa on tärkeää luoda visioituun teemaan nojaava tarina johon valittavat peliominaisuudet sitten sovitetaan.

Ja jotta päivitys saadaan siirrettyä ideatasolta pelattavaksi, Rajamäki muun muassa vetää tekijäjoukosta koottua työryhmää. Siihen kuuluvat hänen lisäkseen hahmo- ja konseptiartisti, peliartisti, peliohjelmoija ja vastaava tasosuunnittelija.

Ideoita jalostetaan ja parhaat laitetaan peliin. Lopuksi laadunvalvojat testaavat päivityksen jotta peli varmasti toimii eri laitteissa.

Pelisuunnittelijan syvin olemus

Pelin työstössä suunnittelijan rooli vaihtelee firmoittain. Best Fiendsin parissa siihen kuuluu suunnittelu, tuottaminen ja testaus.

Rajamäen mukaan pelisuunnittelijan työtä voisi verrata elokuva- tai teatteriohjaajan työhön; “Pelimaailma on kuin lava missä sun hahmot esiintyy.”

Kuvitelma, johon suunnittelija tämän tästä törmää on, että pelisuunnittelu tarkoittaa pelikoodausta. Sen osaaminen ei ole edellytys, vaikkakin Rajamäki tahtoo koodaamisen opinsarakseen tulevaisuudessa: “Se olisi käytännöllinen juttu. Jos osaisin kirjoittaa koodinpätkiä, siitä olisi hyötyä pikkutuunailuja varten. Ideaalidesigneri on sellainen, joka osaa mun mielestä tehdä kaiken”.

Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.Simo Rajamäki

Rajamäelle paras motivoija työssä on hyvän tuotteen tekeminen. Hän kertoo rakastavansa pelinteon prosessia. ”Lopputuloksen odottaminen ei tuo onnea. Pakollakin eteen tulevat flopit eivät pitkällä uralla haittaa. Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.”

Tekijänä-dokumentti seuraa pelisuunnittelija Simo Rajamäen päivää kotona ja työssä. Uusi pelipäivitys käynnistyy. Uusia ötököitä pitäisi taas keksiä ja vanhat ötökät kotona ruokkia. Rajamäki tiimeineen saa toimeksiannon tehdä päivityksen jossa peliin tuodaan kymmenen uutta tasoa, uusi söpö hahmo, uusi limapelimekanismi sekä tietenkin, voimapommi.

Tekijänä: Simo Rajamäki
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 3.8.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 20.8.2015 klo 22:50

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Elina Lappalainen kirjoitti tietokirjan Suomen peliyhtiöiden maailmanvalloituksesta

Kommentit
  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.