Hyppää pääsisältöön

Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää

Simo Rajamäki
Simo Rajamäki Simo Rajamäki Kuva: Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi simo rajamäki

Commodore 64 saattoi Simo Rajamäen poikasena pelimaailman alttarille. Serkku lahjoitti hänelle laajan valikoiman pelejä ja niille omistautuminen loi Simolle vankan kokemuspohjan. Se onkin ollut iso etu ihannetyössä pelisuunnittelussa, joka pyörii nyt pikkuötököiden ympäröimänä mobiilipelimaailmassa.

Pelatessaan eri genrejen pelejä, kaikenlaisilla alustoilla, Rajamäki analysoi kriittisesti mikä peleissä toimii ja mikä ei. Erityisesti hän kiinnittää huomiota pelaajan ensikokemukseen sekä siihen, kuinka peli opettaa pelaajaa pelaamaan.

Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.Simo Rajamäki

Vaikka ammatti vaatiikin aktiivista ja jatkuvaa pelaamista, ei leipiintymistä ole päässyt syntymään, vaan suhde tekemiseen on edelleen harras ja intoisa: “Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.”

Simo Rajamäki valmistui digitaalisen pelisuunnittelun maisteriksi lontoolaisesta yliopistosta vuonna 2011. Sitä ennen hän opiskeli saman koulun teatterilinjalla.

Pelisuunnittelijaksi valmistumisestaan lähtien Rajamäki on työskennellyt alalla Suomessa. Nykyisessä työpaikassaan, helsinkiläisessä kasvuyritys Seriouslyssä, hän kantaa vastuuta Best Fiends -ötökkäpulmapelin johtavana suunnittelijana määrätietoisesti ja rennosti.

Pelinteon prosessi

Mobiilipelin valmistuttua peli julkaistaan, mutta tekijät jatkavat puurtamista sen parissa; uutta sisältöä täytyy luoda jatkuvasti lisää jotta pelaajat saadaan pidettyä kiinnostuneena pelin parissa. Päivityksien tekeminen on johtavan suunnittelijan perustyötä.

Ideat uuteen sisältöön voivat lähteä vaikkapa uudesta pelimekanismista, tai sitten vain siitä että on keksitty jokin uusi hauska ja mielenkiintoiselta vaikuttava hahmo, jolle mietitään vielä jokin jännittävä funktio.

Peliä suunniteltaessa on tärkeää luoda visioituun teemaan nojaava tarina johon valittavat peliominaisuudet sitten sovitetaan.

Ja jotta päivitys saadaan siirrettyä ideatasolta pelattavaksi, Rajamäki muun muassa vetää tekijäjoukosta koottua työryhmää. Siihen kuuluvat hänen lisäkseen hahmo- ja konseptiartisti, peliartisti, peliohjelmoija ja vastaava tasosuunnittelija.

Ideoita jalostetaan ja parhaat laitetaan peliin. Lopuksi laadunvalvojat testaavat päivityksen jotta peli varmasti toimii eri laitteissa.

Pelisuunnittelijan syvin olemus

Pelin työstössä suunnittelijan rooli vaihtelee firmoittain. Best Fiendsin parissa siihen kuuluu suunnittelu, tuottaminen ja testaus.

Rajamäen mukaan pelisuunnittelijan työtä voisi verrata elokuva- tai teatteriohjaajan työhön; “Pelimaailma on kuin lava missä sun hahmot esiintyy.”

Kuvitelma, johon suunnittelija tämän tästä törmää on, että pelisuunnittelu tarkoittaa pelikoodausta. Sen osaaminen ei ole edellytys, vaikkakin Rajamäki tahtoo koodaamisen opinsarakseen tulevaisuudessa: “Se olisi käytännöllinen juttu. Jos osaisin kirjoittaa koodinpätkiä, siitä olisi hyötyä pikkutuunailuja varten. Ideaalidesigneri on sellainen, joka osaa mun mielestä tehdä kaiken”.

Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.Simo Rajamäki

Rajamäelle paras motivoija työssä on hyvän tuotteen tekeminen. Hän kertoo rakastavansa pelinteon prosessia. ”Lopputuloksen odottaminen ei tuo onnea. Pakollakin eteen tulevat flopit eivät pitkällä uralla haittaa. Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.”

Tekijänä-dokumentti seuraa pelisuunnittelija Simo Rajamäen päivää kotona ja työssä. Uusi pelipäivitys käynnistyy. Uusia ötököitä pitäisi taas keksiä ja vanhat ötökät kotona ruokkia. Rajamäki tiimeineen saa toimeksiannon tehdä päivityksen jossa peliin tuodaan kymmenen uutta tasoa, uusi söpö hahmo, uusi limapelimekanismi sekä tietenkin, voimapommi.

Tekijänä: Simo Rajamäki
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 3.8.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 20.8.2015 klo 22:50

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Elina Lappalainen kirjoitti tietokirjan Suomen peliyhtiöiden maailmanvalloituksesta

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kauppasaarto ei kurjistanut Kuuban kulttuuria

    Kauppasaarto ei kurjistanut Kuuban kulttuuria

    Kuuba oli suurvaltojen kiistakapulana yli viisikymmentä vuotta. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kiristyneet välit johtivat vuonna 1962 ohjuskriisiin ja USA julisti Kuubaan kauppasaarron. Kauppasaarto kurjisti kuubalaisten aineellista elämää, mutta henkisiin arvoihin pakotteet eivät purreet.

  • Limingan niityt pelastettiin, ja Oulujoen lohesta tehtiin cocktail

    Maamme kirja 2017: Pohjanmaa

    Sakari Topeliuksen aikana Oulussa osoitettiin rohkeutta koskia laskemalla. Nyt kosket on valjastettu ja kuuluisan Oulujoen lohen perimä on menetetty. Oulun kauppahallissa eläkeläismiehet ovat sitä mieltä, että nykyään rohkeutta on se, että menee yksinään vanhainkotiin.

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Äänestysaika päättyy 2.10.

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.