Hyppää pääsisältöön

Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää

Simo Rajamäki
Simo Rajamäki Simo Rajamäki Kuva: Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi simo rajamäki

Commodore 64 saattoi Simo Rajamäen poikasena pelimaailman alttarille. Serkku lahjoitti hänelle laajan valikoiman pelejä ja niille omistautuminen loi Simolle vankan kokemuspohjan. Se onkin ollut iso etu ihannetyössä pelisuunnittelussa, joka pyörii nyt pikkuötököiden ympäröimänä mobiilipelimaailmassa.

Pelatessaan eri genrejen pelejä, kaikenlaisilla alustoilla, Rajamäki analysoi kriittisesti mikä peleissä toimii ja mikä ei. Erityisesti hän kiinnittää huomiota pelaajan ensikokemukseen sekä siihen, kuinka peli opettaa pelaajaa pelaamaan.

Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.Simo Rajamäki

Vaikka ammatti vaatiikin aktiivista ja jatkuvaa pelaamista, ei leipiintymistä ole päässyt syntymään, vaan suhde tekemiseen on edelleen harras ja intoisa: “Pelit ja pelaaminen on tosi oleellinen osa tätä ihmisyyttä mun mielestä.”

Simo Rajamäki valmistui digitaalisen pelisuunnittelun maisteriksi lontoolaisesta yliopistosta vuonna 2011. Sitä ennen hän opiskeli saman koulun teatterilinjalla.

Pelisuunnittelijaksi valmistumisestaan lähtien Rajamäki on työskennellyt alalla Suomessa. Nykyisessä työpaikassaan, helsinkiläisessä kasvuyritys Seriouslyssä, hän kantaa vastuuta Best Fiends -ötökkäpulmapelin johtavana suunnittelijana määrätietoisesti ja rennosti.

Pelinteon prosessi

Mobiilipelin valmistuttua peli julkaistaan, mutta tekijät jatkavat puurtamista sen parissa; uutta sisältöä täytyy luoda jatkuvasti lisää jotta pelaajat saadaan pidettyä kiinnostuneena pelin parissa. Päivityksien tekeminen on johtavan suunnittelijan perustyötä.

Ideat uuteen sisältöön voivat lähteä vaikkapa uudesta pelimekanismista, tai sitten vain siitä että on keksitty jokin uusi hauska ja mielenkiintoiselta vaikuttava hahmo, jolle mietitään vielä jokin jännittävä funktio.

Peliä suunniteltaessa on tärkeää luoda visioituun teemaan nojaava tarina johon valittavat peliominaisuudet sitten sovitetaan.

Ja jotta päivitys saadaan siirrettyä ideatasolta pelattavaksi, Rajamäki muun muassa vetää tekijäjoukosta koottua työryhmää. Siihen kuuluvat hänen lisäkseen hahmo- ja konseptiartisti, peliartisti, peliohjelmoija ja vastaava tasosuunnittelija.

Ideoita jalostetaan ja parhaat laitetaan peliin. Lopuksi laadunvalvojat testaavat päivityksen jotta peli varmasti toimii eri laitteissa.

Pelisuunnittelijan syvin olemus

Pelin työstössä suunnittelijan rooli vaihtelee firmoittain. Best Fiendsin parissa siihen kuuluu suunnittelu, tuottaminen ja testaus.

Rajamäen mukaan pelisuunnittelijan työtä voisi verrata elokuva- tai teatteriohjaajan työhön; “Pelimaailma on kuin lava missä sun hahmot esiintyy.”

Kuvitelma, johon suunnittelija tämän tästä törmää on, että pelisuunnittelu tarkoittaa pelikoodausta. Sen osaaminen ei ole edellytys, vaikkakin Rajamäki tahtoo koodaamisen opinsarakseen tulevaisuudessa: “Se olisi käytännöllinen juttu. Jos osaisin kirjoittaa koodinpätkiä, siitä olisi hyötyä pikkutuunailuja varten. Ideaalidesigneri on sellainen, joka osaa mun mielestä tehdä kaiken”.

Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.Simo Rajamäki

Rajamäelle paras motivoija työssä on hyvän tuotteen tekeminen. Hän kertoo rakastavansa pelinteon prosessia. ”Lopputuloksen odottaminen ei tuo onnea. Pakollakin eteen tulevat flopit eivät pitkällä uralla haittaa. Jos rakastat prosessia ja tekemistä, niin susta tulee tosi iloinen.”

Tekijänä-dokumentti seuraa pelisuunnittelija Simo Rajamäen päivää kotona ja työssä. Uusi pelipäivitys käynnistyy. Uusia ötököitä pitäisi taas keksiä ja vanhat ötökät kotona ruokkia. Rajamäki tiimeineen saa toimeksiannon tehdä päivityksen jossa peliin tuodaan kymmenen uutta tasoa, uusi söpö hahmo, uusi limapelimekanismi sekä tietenkin, voimapommi.

Tekijänä: Simo Rajamäki
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 3.8.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 20.8.2015 klo 22:50

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Elina Lappalainen kirjoitti tietokirjan Suomen peliyhtiöiden maailmanvalloituksesta

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

    Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  • Kun urheilijat rahan perään lähtivät

    Vellu Ketola ja Hexi Riihiranta? Hehän pelaavat rahasta!

    Yle Teemalla on käynnissä upea 10-osainen Urheilu Suomi -sarja. Siinä käydään kattavasti läpi maamme merkittävimmät urheiluhenkilöt, saavutukset ja ilmiöt urheilun ympärillä. Teeman Elävä arkisto komppaa kolmella ohjelmalla, joissa nousevat esiin suomalaisille rakkaat urheilulajit. Historiallinen urheilupaketti Teemalla: Torstaina 23.11. klo 22.45, perjantaina 24.11.

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.