Hyppää pääsisältöön

Morsian, sisar ja heimo tulivat suomen kieleen balttilainoina

Morsian nostaa maljan.
Sana morsian on tullut suomen kieleen balttilainana. Morsian nostaa maljan. Kuva: Wikimedia Commons/Perin morsian

Suomen kielessä on lukuisia lainasanoja balttikielistä. Vuonna 1896 selvisi, että sanat polveutuvat kantasuomesta, joka on puolestaan lainannut sanat kielestä, joka oli latvian ja liettuan lähisukulainen aikana, jolloin latviaa ja liettuaa ei vielä ollut. Vielä 1970-luvulla on löydetty uusia lainasanoja. Balttikielistä suomen kieleen on saatu muun muassa useita perheeseen liittyviä sanoja.

Miten vanha on ajatus, että jotkut suomenkieliset sanat olisi saatu balttikielistä? Kielentutkija Santeri Junttila on tutkinut kielemme balttilainoja ja niiden tutkimusta. Annetaan miehen valottaa historiaa.

- Tästä ajatuksesta on kolme versiota. Ensimmäisen esittivät tutkijat 1700-luvulla. He löysivät näitä yhteisiä sanoja suomesta, virosta, latviasta ja liettuasta, ja päättelivät että baltit ovat lainanneet meiltä. 1860-luvulla August Ahlqvist päätteli, että lainaus olisi tapahtunut toisinpäin, missä hän olikin oikeassa. Ahlqvist kuitenkin erehtyi, kun kuvitteli, että sanat ovat tulleet latviasta ja liettuasta liivin ja viron kautta suomen kieleen.

Vasta tanskalainen kielitieteilijä Vilhelm Thomsen julkaisi vuonna 1869 teoksen suomalaisten kielikontakteista ja selitti, että nämä sanat ovat yhteisiä kaikille itämerensuomalaisille kielille eli suomelle, karjalalle, vepsälle, vatjalle, liiville sekä molemmille viron kielille.

- Tämä tarkoittaa sitä, että sanat polveutuvat kantasuomesta, joka on kaikkien itämerensuomalaisten kielten yhteinen kantakieli. Kantasuomi on puolestaan lainannut nämä sellaisesta kielestä, joka on ollut liettuan ja latvian lähisukulainen aikana, jolloin liettuaa ja latviaakaan ei vielä ollut, mutta on sittemmin kadonnut. Siitä lähtien itse luen vanhojen balttilaislainojen tutkimuksen alkaneeksi, Junttila kertoo.

Ajatus vanhojen kielimuotojen tutkimuksesta virisi 1800-luvun loppupuolella, kun historiallinen kielentutkimus kehittyi. Menneisyys oli yleinen kielitieteilijöitten kiinnostuksen kohde.

- Mistä kielet ovat tulleet, ja miten ne ovat polveutuneet, liittyy aika paljon Charles Darwinin evoluutioteoriaan, kun ruvettiin myös selvittämään, miten kielten evoluutio on toiminut. Jostakin syystä toiset kielimuodot ovat konservatiivisempia kuin toiset, ja ne ovat muuttuneet äänteellisesti vähemmän. Ne ovat siis kieliä, joilla on ollut vähemmän kontakteja muihin. Indoeurooppalaisista kielistä sellainen on liettua. Voisi myös sanoa, että meidän uralilaisten kielten puolella suomi on sellainen kieli, joka on säilyttänyt aika paljon vanhaa, Junttila taustoittaa.

Tutkimus kehittyi 1970-luvulla

Thomsenin 1860-luvun lopun ajatuksia kielitutkimuksessa ei ole missään vaiheessa kyseenalaistettu, mutta mitä sen jälkeen on kirjoitettu, on tuonut paljon lisää balttilaislainojen tutkimukseen.

- Lainasanojen tutkimus on kehittynyt aika paljon 1970-luvulla, ja nykyään tiedetään jo paljon enemmän kuin Thomsen tiesi, kielentutkija Santeri Junttila kertoo.

Koivulehdolle sanottiin, että suomen lainasanoja ei kannata tutkia, koska kaikki on niistä jo sanottu, eikä uusia lainasanoja enää löydy.

1970-luvulta germanisti Jorma Koivulehto tutki sekä germaanisia että muita suomen vanhoja lainasanoja ja päätyi siihen, että germaaniset ja balttilaiset lainasanat ovat yhtä vanhoja. Koivulehdolle sanottiin, että suomen lainasanoja ei kannata tutkia, koska kaikki on niistä jo sanottu, eikä uusia lainasanoja enää löydy.

- Koivulehto kuitenkin huomasi, että sanoja löytyy vaikka kuinka paljon. Syy sille, että niitä ei oltu löydetty, oli paitsi se, että strukturalistista metodia ei oltu käytetty, eikä sitä oltu haluttu etsiä. Suomalaiset halusivat ajatella, että nämä ovat meidän omia sanojamme, joita ei ole saatu mistään muualta, Junttila kertoo.

Kielentutkija Junttila toteaa, että vielä 1970-luvulla sanojen syntyteoriat olivat erilaisia kuin nykyään.

- Tyypilliset selitykset, jotka keksittiin sodan jälkeen, olivat nämä deskriptiiviset ja ekspressiiviset selitykset. Otetaan esimerkiksi balttilainen lainasana virta, josta on johdettu variantteja kuten vireä, vireillä, virua. Ajateltiin, että se tarkoittaisi, että tämä sana on nuori ja omaperäinen, eikä se voi olla laina. Kuitenkin aika nopeasti 1980-luvulla huomattiin, että juuri lainasanoille on tyypillistä, että ne saavat sellaista jonkinlaista tunnesisältöä ja rupeavat vaihtelemaan tuolla tavalla äänteellisesti. Sillä tavalla ei siis sanan omaperäisyyttä voi selittää.

Lainasanat eivät kerro käsitteiden syntyajasta

Kielentutkija Santeri Junttila kertoo, että kielitieteilijä Thomsen ehdotti aikanaan yli kahtasataa balttilaista lainaa, joista noin kahta kolmasosaa hän piti varmoina. Lähes kaikki mitä Thomsen piti varmoina, ovatkin sitä. Sen jälkeen balttilaisia lainoja on löydetty vielä lisää. Junttila arvioi määrän pyörivän 300 ja 400 välillä.

- Sanoja on esitetty yhteensä noin tuhat. Itse olen myös tutkinut noin tuhannen sanan etymologioita, joista suurin osa on ollut vääriä. Se kuuluu tieteeseen. Ensin esitetään hypoteesi ja sitten vähitellen kumotaan ne, jotka eivät ole onnistuneita.

Ensimmäisiä Thomsenin havaintoja balttilaisista lainasanoista olivat muun muassa lohi, ankerias, metsä ja kannel.

- Siis hyvin tavallista suomen perussanastoa. Myös kaula, napa, morsian, sisar ja heimo ovat balttilaisia lainoja.

On ajateltu, että lainasana tulee kieleen silloin, kun omaksutaan uusia tekniikoita ja menetelmiä. Balttikielistä on saatu jostain syystä paljon perheeseen liittyviä asioita. Voiko jotain päätellä siitä, että juuri perheeseen liittyviä sanoja on saatu balteilta lainana?

- E. N. Setälä kirjoitti jo 1890-luvulla, että lainojen perusteella ei voi sanoa, että silloin vasta opittiin tuntemaan ne käsitteet, mille on lainattu sanoja. Ahlqvist vielä aikanaan ajatteli, että kun meille lainattiin balttikielistä sana vuohi, se tarkoittaa sitä, että vuohi opittiin tuntemaan balteilta. Ei se välttämättä niin mene. Koska miten meille sitten olisi lainattu sanat hammas, napa, kaula ja reisi?

Junttila kuitenkin myöntää, että jos joltain aihealueelta on lainattu paljon, se todistaa, että se on ollut jollain tavalla keskeinen asia kontaktin kannalta.

- Kyllä nämä perhesanat varmasti todistavat sitä, että kantasuomen ja tämän balttilaisen kielen puhujat ovat olleet läheisissä väleissä. Nykyään monet kielentutkijat ajattelevat, että olikin jonkinlainen symbioosi, jonkinlainen kaksikielinen heimo, joissa oli seka-avioliittoja ja -perheitä. Molempia kieliä puhuttiin samassa yhteisössä.

Yle Radio 1:n heinäkuun teema on Itämeri. Pasi Heikuran haastattelussa Santeri Junttila kertoo lisää balttikielestä tulleista lainasanoista.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri