Hyppää pääsisältöön

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija (1976) televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 15 versiota rakastetusta nimisävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Monipuolinen musiikkiammattilainen Mårtenson edusti Suomea jo Kööpenhaminan Euroviisuissa 1964. Mårtenson sai kultalevyn 1978 Skärgård-Saaristo-Archipelago & Stormskärs Maja -instrumentaalilevystään, jonka avausraitana Myrskyluodon Maijan tunnussävel kuultiin. Levylle päätyi myös muita televisioelokuvassa kuultuja sävellyksiä. Kappale itsessään on myös yksi kaikkien aikojen myydyimmistä suomalaisista nuottijulkaisuista.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvä Mårtensonin itsensä tulkitsema versio on vuodelta 1995 Neljän tuulen tiellä -musiikkiohjelmasta. Viihdetaiteilija Fredi toimi yhtenä ohjelman juontajana ja hänkin on levyttänyt 2005 oman lauletun versionsa Maijasta.

Kansanmusiikillisia, jopa liturgisia vivahteita tunnuskappaleeseen yhdisti harmonisti Aarre Polso, jonka tulkintaa nauhoitettiin Keski-Pohjanmaalla vuoden 1989 juhannuksena. Arkistotietokannan mukaan Polso käytti soittimenaan Halsua-talon vanhaa harmonia.

Kultakurkku Pepe Willberg ehti napata suosikkikappaleen omaan repertuaariinsa jo vuonna 1986. Kappale päätyi Yksi ruusu -äänitteelle, joka julkaistiin c-kasettina. Yllä nähtävä Willbergin live-versio tallentui Cafe Casablanca -ohjelmaan saman vuosikymmenen lopulla.

Tyylikäs instrumentaalikunnianosoitus Mårtensonille nähtiin 1992 Pellit auki -ohjelmassa. Yläpuolella käynnistyvässä versiossa Anna Kähärä ja Mervi Hiltunen soittavat kappaleen flyygelillä nelikätisesti. Maestro Mårtenson kuunteli ohjelman aloittanutta musisointia lavasteissa myhäillen.

Koosteemme eittämättä erikoisimman sovituksen kappaleesta pääset kuuntelemaan yllä avautuvasta videosta. Lukkari-ohjelmassa hämmästeltiin vuonna 1993 Yliskylän ala-asteen koululaisten tekemää tietokonemusiikkiversiota Myrskyluodon Maijasta.

Koululaiset olivat innostuneet tunnuskappaleesta myös musiikinopetuksessa. Niin ikään vuonna 1993 Skolmusik-ohjelmassa saatiin kuulla juhlajousiorkesterin sovitus kappaleesta.

Koosteen intiimein versio on laulaja Päivi Paunun ja säestäjänä toimivan Lasse von Hertzenin esitys tunnelmallisessa kellariravintolassa vuodelta 1996.

Viulisti Linda Lampenius tuumaili vuonna 1997, ettei ollut itse koskaan kuullut Myrskyluodon Maijasta viululla soitettua versiota. Lampenius nappasi kappaleen myös samana vuonna julkaistulle debyyttilevylleen.

Viihdeartisti Marjatta Leppänen juonsi vuonna 1997 Missä olit silloin kuin -viihdesarjaa. Viihdeohjelma peilasi suomalaisten toiveita ja tunnelmia sekä suuria hetkiä unohtumattomien suosikkisävelmien kautta. Osassa 13 muisteltiin vuotta 1976, jolloin televisioelokuva Myrskyluodosta ilmestyi. Levyttäneenä laulajana Leppänen tulkitsi oman lauluversionsa Maijasta.

Uudenlaisen kulman Myrskyluotoon tuo kanteletaiteilija Tellervo Haikonen. Vaikka näppäilysoitin ei aivan taivu kosketinsoitinten virtuositeettiin, todistaa Haikonen suvereenit kykynsä yläpuolisessa äänitteessä.

Kuten monia suosikkikappaleita, on myös Stormskärs Majaa kuultu a capella -versiona. Iiro Rantasen Iirotellen ohjelmassa kuoro Grex Musicus esitti tämän soitinsäestyksettömän version 2007.

Myrskyluodon Maija sanoitettiin alun perin ruotsiksi. Sanoitukset kirjoitti Benedict Zillacus ja suomenkielisen käännöksen teki Jukka Virtanen. Yläpuolella kuullaan Maria Ylipään ja Waltteri Torikan kaksikielinen duo-esitys vuoden 2013 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta. Kaksikon tulkinta teki kuvanauhan perusteella suuren vaikutuksen myös katsomossa istuneisiin presidenttipareihin.

Syksyllä 2016 Yleisradion 90-vuotisjuhlassa Myrskyluodon Maijan esittivät oopperalaulaja Karita Mattila, metalliyhtye Apocalyptica sekä Radion Sinfoniaorkesteri. Juhlakonsertissa kuullun kappaleen sovituksesta vastasi Jaakko Kuusisto.

Elävän arkiston koosteen päätteeksi tarjolla on vielä Ylen kantanauhalle tallennettu englanninkielinen käännösversio. Maria Baijars-Salakka ja Michael Keitel laulavat duona, mutta laulajia säestävä orkesteri on jäänyt nimeämättä.

Hännänhuippuna vielä se ihka alkuperäinen tv-sarjan tunnus.

Muita tunnettuja versioita kappaleesta ovat levyttäneet mm. Eino Grön ja belgialainen Francis Goya.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.