Hyppää pääsisältöön

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija (1976) televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 15 versiota rakastetusta nimisävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Monipuolinen musiikkiammattilainen Mårtenson edusti Suomea jo Kööpenhaminan Euroviisuissa 1964. Mårtenson sai kultalevyn 1978 Skärgård-Saaristo-Archipelago & Stormskärs Maja -instrumentaalilevystään, jonka avausraitana Myrskyluodon Maijan tunnussävel kuultiin. Levylle päätyi myös muita televisioelokuvassa kuultuja sävellyksiä. Kappale itsessään on myös yksi kaikkien aikojen myydyimmistä suomalaisista nuottijulkaisuista.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvä Mårtensonin itsensä tulkitsema versio on vuodelta 1995 Neljän tuulen tiellä -musiikkiohjelmasta. Viihdetaiteilija Fredi toimi yhtenä ohjelman juontajana ja hänkin on levyttänyt 2005 oman lauletun versionsa Maijasta.

Kansanmusiikillisia, jopa liturgisia vivahteita tunnuskappaleeseen yhdisti harmonisti Aarre Polso, jonka tulkintaa nauhoitettiin Keski-Pohjanmaalla vuoden 1989 juhannuksena. Arkistotietokannan mukaan Polso käytti soittimenaan Halsua-talon vanhaa harmonia.

Kultakurkku Pepe Willberg ehti napata suosikkikappaleen omaan repertuaariinsa jo vuonna 1986. Kappale päätyi Yksi ruusu -äänitteelle, joka julkaistiin c-kasettina. Yllä nähtävä Willbergin live-versio tallentui Cafe Casablanca -ohjelmaan saman vuosikymmenen lopulla.

Tyylikäs instrumentaalikunnianosoitus Mårtensonille nähtiin 1992 Pellit auki -ohjelmassa. Yläpuolella käynnistyvässä versiossa Anna Kähärä ja Mervi Hiltunen soittavat kappaleen flyygelillä nelikätisesti. Maestro Mårtenson kuunteli ohjelman aloittanutta musisointia lavasteissa myhäillen.

Koosteemme eittämättä erikoisimman sovituksen kappaleesta pääset kuuntelemaan yllä avautuvasta videosta. Lukkari-ohjelmassa hämmästeltiin vuonna 1993 Yliskylän ala-asteen koululaisten tekemää tietokonemusiikkiversiota Myrskyluodon Maijasta.

Koululaiset olivat innostuneet tunnuskappaleesta myös musiikinopetuksessa. Niin ikään vuonna 1993 Skolmusik-ohjelmassa saatiin kuulla juhlajousiorkesterin sovitus kappaleesta.

Koosteen intiimein versio on laulaja Päivi Paunun ja säestäjänä toimivan Lasse von Hertzenin esitys tunnelmallisessa kellariravintolassa vuodelta 1996.

Viulisti Linda Lampenius tuumaili vuonna 1997, ettei ollut itse koskaan kuullut Myrskyluodon Maijasta viululla soitettua versiota. Lampenius nappasi kappaleen myös samana vuonna julkaistulle debyyttilevylleen.

Viihdeartisti Marjatta Leppänen juonsi vuonna 1997 Missä olit silloin kuin -viihdesarjaa. Viihdeohjelma peilasi suomalaisten toiveita ja tunnelmia sekä suuria hetkiä unohtumattomien suosikkisävelmien kautta. Osassa 13 muisteltiin vuotta 1976, jolloin televisioelokuva Myrskyluodosta ilmestyi. Levyttäneenä laulajana Leppänen tulkitsi oman lauluversionsa Maijasta.

Uudenlaisen kulman Myrskyluotoon tuo kanteletaiteilija Tellervo Haikonen. Vaikka näppäilysoitin ei aivan taivu kosketinsoitinten virtuositeettiin, todistaa Haikonen suvereenit kykynsä yläpuolisessa äänitteessä.

Kuten monia suosikkikappaleita, on myös Stormskärs Majaa kuultu a capella -versiona. Iiro Rantasen Iirotellen ohjelmassa kuoro Grex Musicus esitti tämän soitinsäestyksettömän version 2007.

Myrskyluodon Maija sanoitettiin alun perin ruotsiksi. Sanoitukset kirjoitti Benedict Zillacus ja suomenkielisen käännöksen teki Jukka Virtanen. Yläpuolella kuullaan Maria Ylipään ja Waltteri Torikan kaksikielinen duo-esitys vuoden 2013 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta. Kaksikon tulkinta teki kuvanauhan perusteella suuren vaikutuksen myös katsomossa istuneisiin presidenttipareihin.

Syksyllä 2016 Yleisradion 90-vuotisjuhlassa Myrskyluodon Maijan esittivät oopperalaulaja Karita Mattila, metalliyhtye Apocalyptica sekä Radion Sinfoniaorkesteri. Juhlakonsertissa kuullun kappaleen sovituksesta vastasi Jaakko Kuusisto.

Elävän arkiston koosteen päätteeksi tarjolla on vielä Ylen kantanauhalle tallennettu englanninkielinen käännösversio. Maria Baijars-Salakka ja Michael Keitel laulavat duona, mutta laulajia säestävä orkesteri on jäänyt nimeämättä.

Hännänhuippuna vielä se ihka alkuperäinen tv-sarjan tunnus.

Muita tunnettuja versioita kappaleesta ovat levyttäneet mm. Eino Grön ja belgialainen Francis Goya.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.