Hyppää pääsisältöön

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija (1976) televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 15 versiota rakastetusta nimisävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Monipuolinen musiikkiammattilainen Mårtenson edusti Suomea jo Kööpenhaminan Euroviisuissa 1964. Mårtenson sai kultalevyn 1978 Skärgård-Saaristo-Archipelago & Stormskärs Maja -instrumentaalilevystään, jonka avausraitana Myrskyluodon Maijan tunnussävel kuultiin. Levylle päätyi myös muita televisioelokuvassa kuultuja sävellyksiä. Kappale itsessään on myös yksi kaikkien aikojen myydyimmistä suomalaisista nuottijulkaisuista.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvä Mårtensonin itsensä tulkitsema versio on vuodelta 1995 Neljän tuulen tiellä -musiikkiohjelmasta. Viihdetaiteilija Fredi toimi yhtenä ohjelman juontajana ja hänkin on levyttänyt 2005 oman lauletun versionsa Maijasta.

Kansanmusiikillisia, jopa liturgisia vivahteita tunnuskappaleeseen yhdisti harmonisti Aarre Polso, jonka tulkintaa nauhoitettiin Keski-Pohjanmaalla vuoden 1989 juhannuksena. Arkistotietokannan mukaan Polso käytti soittimenaan Halsua-talon vanhaa harmonia.

Kultakurkku Pepe Willberg ehti napata suosikkikappaleen omaan repertuaariinsa jo vuonna 1986. Kappale päätyi Yksi ruusu -äänitteelle, joka julkaistiin c-kasettina. Yllä nähtävä Willbergin live-versio tallentui Cafe Casablanca -ohjelmaan saman vuosikymmenen lopulla.

Tyylikäs instrumentaalikunnianosoitus Mårtensonille nähtiin 1992 Pellit auki -ohjelmassa. Yläpuolella käynnistyvässä versiossa Anna Kähärä ja Mervi Hiltunen soittavat kappaleen flyygelillä nelikätisesti. Maestro Mårtenson kuunteli ohjelman aloittanutta musisointia lavasteissa myhäillen.

Koosteemme eittämättä erikoisimman sovituksen kappaleesta pääset kuuntelemaan yllä avautuvasta videosta. Lukkari-ohjelmassa hämmästeltiin vuonna 1993 Yliskylän ala-asteen koululaisten tekemää tietokonemusiikkiversiota Myrskyluodon Maijasta.

Koululaiset olivat innostuneet tunnuskappaleesta myös musiikinopetuksessa. Niin ikään vuonna 1993 Skolmusik-ohjelmassa saatiin kuulla juhlajousiorkesterin sovitus kappaleesta.

Koosteen intiimein versio on laulaja Päivi Paunun ja säestäjänä toimivan Lasse von Hertzenin esitys tunnelmallisessa kellariravintolassa vuodelta 1996.

Viulisti Linda Lampenius tuumaili vuonna 1997, ettei ollut itse koskaan kuullut Myrskyluodon Maijasta viululla soitettua versiota. Lampenius nappasi kappaleen myös samana vuonna julkaistulle debyyttilevylleen.

Viihdeartisti Marjatta Leppänen juonsi vuonna 1997 Missä olit silloin kuin -viihdesarjaa. Viihdeohjelma peilasi suomalaisten toiveita ja tunnelmia sekä suuria hetkiä unohtumattomien suosikkisävelmien kautta. Osassa 13 muisteltiin vuotta 1976, jolloin televisioelokuva Myrskyluodosta ilmestyi. Levyttäneenä laulajana Leppänen tulkitsi oman lauluversionsa Maijasta.

Uudenlaisen kulman Myrskyluotoon tuo kanteletaiteilija Tellervo Haikonen. Vaikka näppäilysoitin ei aivan taivu kosketinsoitinten virtuositeettiin, todistaa Haikonen suvereenit kykynsä yläpuolisessa äänitteessä.

Kuten monia suosikkikappaleita, on myös Stormskärs Majaa kuultu a capella -versiona. Iiro Rantasen Iirotellen ohjelmassa kuoro Grex Musicus esitti tämän soitinsäestyksettömän version 2007.

Myrskyluodon Maija sanoitettiin alun perin ruotsiksi. Sanoitukset kirjoitti Benedict Zillacus ja suomenkielisen käännöksen teki Jukka Virtanen. Yläpuolella kuullaan Maria Ylipään ja Waltteri Torikan kaksikielinen duo-esitys vuoden 2013 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta. Kaksikon tulkinta teki kuvanauhan perusteella suuren vaikutuksen myös katsomossa istuneisiin presidenttipareihin.

Syksyllä 2016 Yleisradion 90-vuotisjuhlassa Myrskyluodon Maijan esittivät oopperalaulaja Karita Mattila, metalliyhtye Apocalyptica sekä Radion Sinfoniaorkesteri. Juhlakonsertissa kuullun kappaleen sovituksesta vastasi Jaakko Kuusisto.

Elävän arkiston koosteen päätteeksi tarjolla on vielä Ylen kantanauhalle tallennettu englanninkielinen käännösversio. Maria Baijars-Salakka ja Michael Keitel laulavat duona, mutta laulajia säestävä orkesteri on jäänyt nimeämättä.

Hännänhuippuna vielä se ihka alkuperäinen tv-sarjan tunnus.

Muita tunnettuja versioita kappaleesta ovat levyttäneet mm. Eino Grön ja belgialainen Francis Goya.

Kommentit
  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.