Hyppää pääsisältöön

Ikuisen vapun Piritori

Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalla Vaasanpuistikolla on monta nimeä. Se tunnetaan muun muassa Ikuisen vapun aukiona, mutta tunnetuin nimi sille on Piritori.

Kurvin Kainaloon Helsinginkadun ja Vaasankadun väliin jäävä aukio on tullut vuosien saatossa tunnetuksi levottomana seutuna. Aukiolla on kukoistanut niin viinan- kuin huumeidenkin myynti ja Vaasankatua on nimitetty myös Puukkobulevardiksi.

Vuonna 1989 Kilometri kaupunkia -ohjelma tutustui Vaasanpuistikon elämään sen laidalla sijainneen Kriminaalihuoltoyhdistyksen asuntolan näkökulmasta.

"Tämän kulmakunnan historiaan liitetään niin sanottujen kunnon kansalaisten keskuudessa turhan paljon mystiikkaa, niin kuin rikoksen maailmaan yleensäkin", asuntolanhoitaja Jouko Karjalainen pohti naapurustoaan. Hänen mukaansa alueen vaaralliset ja hurjat ajat olivat takana päin, kun 1980-luvulla kaupunki alkoi siistiä aluetta ja Sörnäisten metroaseman ympäristöön nousi hänen mukaansa "kovan rahan taloja".

Vanha perinteinen keidaskahvila Kurvi muutettiin jäätelöbaariksi. Se on ollut kaikkein näkyvin muutos.

"Maine on ainakin osittain julkisuudessa luotua. Totta kai rikollista alakulttuuria on vielä nähtävillä ja silloin on viisasta, että me olemme täällä missä isännät liikkuu. Me olemme elämän keskellä ja osa sitä", Karjalainen vastasi toimittaja Elina Pylkkäsen kysymykseen, jolla hän kyseenalaisti asuntolan sijainnin järkevyyden.

Kilometri kaupunkia -ohjelma tutustui myös Vaasanpuistikon naapurissa sijaitsevaan Ebeneser-säätiön lastentarhanopettajakouluun, alueen yrityksiin ja Harjutorin yleiseen saunaan, valitusten kohteena olleeseen Tenkka-baariin sekä Helsinginkadun toisessa päässä sijaitsevan Diakonissalaitoksen vajaamielishoitajaopiskelijoihin. Ohjelman muutkin osat käsittelevät Helsinginkadun elämää.

Vaasanpuistikon maine kovana paikkana säilyi 2000-luvulle, vaikka sen laidalle seksikaupan naapuriin tuli ruokakauppa ja aina auki oleva kuntosali. Koko Kallion seutu keskiluokkaistui ja tuli tunnetuksi asukkaiden itse tuottamista tapahtumista ja aktiivisesta kaupunginosatoiminnasta.

Vuonna 2015 Uudenmaan uutiset kertoi kilpailusta, jolla Kallio-liike haki ehdotuksia Piritorin viihtyisyyden lisäämiseksi. Kilpailussa ehdotettiin muun muassa, että alue päällystettäisiin led-pinnalla ja rakennusten katot otettaisiin kahvilakäyttöön.

Yksi kilpailun tarkoituksista oli saada Vaasanpuistikosta viihtyisämpi ja sitä kautta turvallisempi.

"Se, että harva se päivä tässä partioi parkissa poliisiauto, ei luo turvallisuudentunnetta kenellekään", kertoi arkkitehtiopiskelija ja Kallio-liikkeen aktiivi Antti Auvinen.

Vaasanpuistikko on toiminut innoituksen lähteenä myös taiteilijoille. Kalliolainen Dalindèo-yhtye esitti kappaleensa Pritori Shuffle Yle Live -ohjelmassa vuonna 2013.

"Piritori on tietenkin pahamainen paikka Kurvissa, missä kaikki on kaupan. Tässä on haettu vähän sellaista kuumottavaa tunnelmaa, joka parhaimmillaan siellä, mutta aika iisi paikka se on. Maailmalla on paljon pahempia paikkoja", yhtyeen Valtteri Laurell Pöyhönen esitteli kappaleen.

Vuoden 2015 Suomen euroviisuedustaja Pertti Kurikan Nimipäivien lauluissa viitataan usein Kallioon ja kun heidän edustusmatkansa jälkeen pohdittiin sopivaa paikkaa kansanjuhlalle, oli vain yksi vaihtoehto: Piritori. Aukio täyttyi äärimmilleen, kun sadat ihmiset saapuivat juhlimaan yhtyettä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto