Hyppää pääsisältöön

Ydinsotaan varustauduttiin kalliosuojin, kaasunaamarein ja koivunlehvin

Poliisiupseeri kaasunaamarissa ja kypärässä Lahden messujen väestönsuojelunäytöksessä 1969.
Kaasunaamarilla varustautunut poliisi Lahden messujen ydinsotanäytöksessä 1969. Poliisiupseeri kaasunaamarissa ja kypärässä Lahden messujen väestönsuojelunäytöksessä 1969. Kuva: Yle kuvanauha. Kaasunaamari,lahden messut

Kylmän sodan kilpavarustelu ja ydinasesodan uhka saivat myös puolueettoman Suomen tehostamaan väestönsuojeluaan 1960-luvulla. Ydinlaskeuman varalta louhittiin isoja kalliosuojia, ja kansalaiset opetettiin huiskimaan saasteet pois puunoksilla.

Vuonna 1966 Helsingin väestönsuojeluyhdistys piti avoimien ovien päivät harvoin nähdyissä maanalaisissa kalliotiloissa. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Diakonissalaitoksen, Temppeliaukion ja Katri Valan puiston väestösuojiin.

Pääkaupungissa oli tuolloin kriisitilanteen varalta kelvollinen suoja yhteensä 174 000 hengelle. Tavoitteena ei edes ollut saada tiloja kaikille helsinkiläisille vaan ainoastaan 50–60 prosentille asukasmäärästä.

Suojelutoiminta ei Suomen väestönsuojelujärjestön mukaan perustunut oletukseen, että Suomeen kohdistuisi suora pommitus. Keskeisempänä ajatuksena oli suojata ihmisiä muualta kulkeutuvien radioaktiivisten saastepilvien kuolettavalta vaikutukselta.

Ydinsota näyttää hallinneen myös Diakonissalaitoksen suojaan pystytettyä väestönsuojelunäyttelyä. Se esitteli ydinräjähdyksen seurauksia ja neuvoi suojautumiskeinoja säteilyn varalta.

Havainnollisin tauluin kerrottiin, millä etäisyydellä ja missä olosuhteissa vaikutus oli "lievä", missä taas "kuolettava".

Ydinsotaa Lahdessa

Valistuksen lisäämiseksi järjestettiin väestönsuojelunäytöksiä esimerkiksi yleisötapahtumissa. TV2 tallensi Lahden messuilta 1968 ydinsotaa simuloivan esityksen, jossa Salpausselän pikkumäen juurella sijainnut mökki räjäytetään ilmaan.

Talosta säntää palavia ihmisiä, jotka lämmöksi ja paineeksi muuttunut ydinenergia on sytyttänyt tuleen. Palokunta rientää apuun ilman erityisempää säteilyvarustusta. Paikalle ilmestyy myös poliiseja, jotka pidättävät kaksi paikalta karannutta "henkisesti järkkynyttä".

Ydinsotaa simuloiva esitys Lahden messuilla 1968, jossa Salpausselän pikkumäen juurella sijainnut mökki räjäytetään ilmaan.
"Ydinräjähdys" Lahden pikkumäen tuntumassa. Ydinsotaa simuloiva esitys Lahden messuilla 1968, jossa Salpausselän pikkumäen juurella sijainnut mökki räjäytetään ilmaan. räjähdykset,Salpausselän hyppyrimäet

Radioaktiivista laskeumaa kuvataan savulla. Pääosa siitä painuu selostavan upseerin mukaan "tuonne Hennalan suuntaan". Poliisit jäivät laskeuman alle ja "pyrkivät sieltä pois saastuttamasta itseään".

Palomiesten ja poliisien jälkeen saapuva säteilyntiedustelupartio on varustautunut kaasunaamarein ja suojahaalarein. Se näyttää havainnollisesti, miten ydinsaasteita harjataan vaatteista puunlehvillä tai havuilla.

Ydinräjähdystä seuraavien tapahtumien ajallista kestoa ja etäisyyksiä on näytöksessä tiivistetty, "ettei katsoja olisi pitkästynyt". Lisäksi tarkennetaan, ettei räjäytetyllä panoksella ole mitään tekemistä varsinaisen ydinpommin kanssa.

Lopuksi katsojia neuvotaan ydinräjähdyksen sattuessa heittäytymään heti pitkälleen. "Yksikin askel voi olla viimeisesi."

Ulkona voi suojautua kuoppaan tai kiven taa, sisällä pöydän alle tai ikkunan puoleisen seinän suojaan. Hengityselimet ja paljaat ihonkohdat on suojattava. On syytä maata paikallaan, kunnes ilmassa ei enää lentele esineitä.

Jos vaatteet syttyvät, ne on syytä sammuttaa. Kun tilanne sallii, kannattaa hakeutua lähimpään väestösuojaan ja kuunnella radion antamia ohjeita.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto