Hyppää pääsisältöön

Säännöllistä tukea tarvitsevien koululaisten määrä kasvussa – Tilastoharha, torppaa erityispedagogiikan professori

Tilasto
Tilasto Kuva: Yle/ Annukka Palmén-Väisänen tilasto

Viime vuonna 80 000 oppilasta eli noin 15 prosenttia kaikista peruskoululaisista sai tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen. Määrä on kasvanut neljässä vuodessa vajaalla kolmanneksella.

Annetun tuen määrissä on suuria kuntakohtakohtaisia eroja. Esimerkiksi Kouvolassa joka viides peruskoulun oppilas sai viime vuonna joko tehostettua tai erityistä tukea, Rovaniemellä vain joka kymmenes. Tiedot selviävät tilastokeskuksen kesällä julkaisemasta katsauksesta.

Opetusministeriön mukaan kasvun taustalla voidaan nähdä kaksi tekijää. Lasten psyykkiset ongelmat ja keskittymishäiriöt ovat yleistyneet. Samaan aikaan koulujärjestelmä on alkanut tunnistaa entistä paremmin tukea tarvitsevat oppilaat.

- Erilaisista ongelmista kärsivien monitarpeisten lasten määrä kouluissa on kasvussa. Toinen tekijä on oppilashuolto. Sen palveluiden kehittämiseen on kiinnitetty lisää huomiota ja sitä kautta herkkyys ongelmien havaitsemiseen on kasvanut, opetusneuvos Jussi Pihkala kertoo.

Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviita torjuu väitteet oppilasmateriaalin muutoksesta. Hän ei usko, että koululaisten avuntarve olisi todellisuudessa lisääntynyt tilastojen osoittamalla tavalla muutamassa vuodessa.

Saloviidan mukaan suuret alueelliset erot ja tehostetun tuen äkillinen nousu kertovat ennen kaikkea siitä, että erilaisia tukimuotoja ei ole määritelty tarkasti.

- Meillä on peruskoulussa lukuisia tukimuotoja, jotka on määritelty hyvin väljin sanakääntein. Annettu tuki on sama, mutta sen nimi vaihtelee koulusta toiseen. Käytännössä koulun työkulttuuri määrittää, minkä tuen piirissä oppilasta autetaan. Tästä nämä tilastot kertovat, Saloviita sanoo.

Kolmiportainen järjestelmä

Peruskouluissa oppilaalle annettava tuki jaetaan kolmeen eri luokkaan. Yleisellä tuella tarkoitetaan tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Astetta raskaampaa eli niin sanottua tehostettua tukea annetaan, mikäli oppilas tarvitsee säännöllisesti ja samanaikaisesti useita eri tukimuotoja.

Viimeinen avun muoto on erityinen tuki, josta tehdään aina hallintopäätös. Tässä yhteydessä oppilaan tilanteesta tehdään pedagoginen selvitys ja hänelle räätälöidään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

- Käytännössä raja kolmen tukimuodon välillä on liukuva. Esimerkiksi erityisopetusta ja kouluavustajia voidaan käyttää kaikissa tukimuodoissa, opetusneuvos Pihkala sanoo.

Kahden järeämmän tukiluokan yhteenlaskettu kasvu selittyy tehostetun tuen määrän nousulla. Neljässä vuodessa tehostettua tukea saavien oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2014 tämän tukimuodon piiriin kuului 7,5 prosenttia peruskoululaisista. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on sen sijaan hieman laskenut viimeisen neljän vuoden aikana.

Kun kaikki erilaiset tukimuodot lasketaan yhteen, 29 prosenttia peruskoulujen oppilaista sai jotain tukea lukuvuonna 2013-2014. Kasvua edelliseen vuoteen on noin prosenttiyksikön verran.

Kolmiportainen tukimalli otettiin käyttöön 2011. Aikaisemmin tehostettua tukea ei annettu kouluissa systemaattisesti.

- Tehostetulla tuella pyritään tarttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa, ettei tarvitsisi kääntyä erityisen tuen puoleen. Nyt erityinen tuki on saatu laskuun, mikä kertoo siitä, että tehostettu tuki on mennyt perille, Pihkala sanoo.

Neljässä vuodessa tehostetun tuen määrä on kuitenkin kasvanut suhteessa enemmän kuin erityinen tuki on ehtinyt laskea.

- Järjestelmä on uusi. Täytyy nyt katsoa, mille tasolle luvut lopulta vakiintuvat, Pihkala arvioi.

Professori Saloviidan mukaan tukimuotojen kirjaaminen riippuu paljolti koulujen resursseista. Hyvin rahoitetussa koulussa paperityöt ja luokitukset voivat jäädä tekemättä, sillä oppilaalle voidaan antaa tukea ilman muodollisia päätöksiä.

- Opettajalle tukipäätökset ovat työkalu, jolla neuvotellaan lisää resursseja oppilaalle. Jossain kouluissa erityistä tukipäätöstä ei välttämättä tarvitse hankkia vaan rehtori voi vain määrätä oppilaalle kouluavustajan tai erityisopettajan palveluita. Oppilasta ei tällöin erikseen määritellä tehostetun tuen piiriin vaan kaikki sujuu yleisen tuen kautta, Saloviita sanoo.

Kouluverkostolla merkitystä

Tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden määrät vaihtelevat suuresti maakuntien välillä. Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla 19 prosenttia oppilaista kuului jommankumman tuen piiriin. Lapissa ja Kainuussa vastaava luku on 11 prosenttia.

Ylen pistokokeessa suurimmat erot löytyivät Kouvolan ja Rovaniemen väliltä. Kouvolassa 21 prosenttia peruskoululaisista sai viime vuonna tehostettua tai erityistä tukea. Rovaniemellä näiden tukien piiriin kuului ainoastaan 11 prosenttia oppilaista.

Kouvolan opetustoimessa korkea luvut nähdään merkkinä onnistumisesta. Tukea annetaan oikea-aikaisesti ja lain vaatimat toimintamallit kirjataan tarkasti. Palvelualueen esimies Sari Keskinen tosin huomauttaa, että myös oppilasmateriaalilla on vaikutusta.

- Paperitehtaiden työpaikkojen menetykset esimerkiksi Kouvolassa ovat olleet noin 4 000 työpaikkaa viime vuosina. Tämä näkyy varmasti myös perheiden tilanteissa ja sitä kautta koulussa näkyvänä tuen tarpeen lisääntymisenä, Keskinen kirjoittaa sähköpostissa.

Rovaniemellä alhaiset tukiluvut selitetään opetusryhmien pienellä koolla sekä resurssiopettajilla, jotka on palkattu auttamaan luokan varsinaisia opettajia.

- Meillä ongelmiin puututaan varhain, jo yleisen tuen puitteissa, ettei sitten tarvitse mennä näihin voimakkaampiin tukitoimiin, erityisopetuksen koordinaattori Irmeli Vähäaho sanoo.

Rovaniemen ainoa erityiskoulu suljettiin vuonna 2006. Koulun opettajat siirtyivät tuolloin tavallisiin lähikouluihin.

- Nykyään kaikki pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan samassa opetusryhmässä ja koulussa, Vähäaho toteaa.

Opetusministeriön Pihkala pitää selvänä, ettei tukimuotojen suuria alueellisia eroja voi selittää pelkästään oppilaiden erilaisuudella.

- Kattava selitys ilmiölle vaatisi tietysti oman tutkimuksensa. Itse näkisin, että kyse on paljolti kouluverkoston historiasta ja erityiskoulujen määrästä. Jos kunnalla on erityiskouluja ja siellä henkilöstöä, niin kyllähän niitä sitten herkästi käytetään.

Professori Saloviita on samaa mieltä.

- Järjestelmällä on tapana pitää itsensä pystyssä, Saloviita kiteyttää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus