Hyppää pääsisältöön

"Tunnen itseni vapaaksi Helsingissä, tässä pienessä suurkaupungissa"

Aarniometsän rauha, Kalasataman graffitit, Helsingin Stadionin nurmikentät ja rautatien ylittävä silta. Kiasman ja Kansalaistorin ympäristö Mannerheim-patsaineen, Eiran puiston vehreys, hyisen avannon ja lämpimän saunan euforia sekä Kivinokan hautausmaan hiljaisuus. Näistä paikoista ja asioista helsinkiläiset tahtoivat puhua kauniissa ja runollisessa Minun Helsinkini -dokumentissa (2014).

Kauno G. Honkanen viettää mielellään aikaa Kiasmalla Mannerheim-patsaan varjossa. Keskeiseltä paikalta pääsee myös näkemään, kuinka kaupunki herää uuteen päivään.

"Helsingin aamuissa erityistä on se, että pääsee näkemään, miten kaupunki herää ja päivärutiini käynnistyy."

Andreas af Enehielm vie katsojan monipuoliselle pyörämatkalle rakkaaseen kotikaupunkiinsa. Hän kehuu, kuinka lyhyessä ajassa voi päästä keskustasta uimarannalle ja sieltä 10 minuutissa metsän keskelle.

"Minä tunnen itseni vapaaksi Helsingissä, tässä pienessä suurkaupungissa."

Sophia Ehrnrooth rakastaa Kivinokan aarniometsää niin paljon, että pistää tanssiksi.

"Tuntui kuin olisin astunut omaan pikku universumiin periaatteessa keskellä kaupunkia. On kuin kaikki pysähtyisi, mielen valtaa rauha."

Kansalaistorilla istuskeleva Janne Strang haluaa puhua suomalaisesta järjestyksestä – hän ei pidä siitä, kuinka täällä mielellään kielletään monia asioita.

"Henki on se, että se mitä ei ole erityisesti sallittu, on kielletty. Se pitäisi kääntää päälaelleen."

Eiran puisto viehättää Ann-Mari Lindbergiä ja Marie Yläoutista. Molemmille on tapahtunut siellä jotain tärkeää: Lindberg oppi siellä kävelemään, Yläoutinen löysi lopulta itsensä puolen vuoden säännöllisten puistovierailujen jälkeen. Unelma elämästä Pariisissa ei enää tuntunutkaan samalta.

"Kun löytää itsensä, eikä ole enää haaveileva ranskatar, täällä ei ole tullut käytyä vähään aikaan."

Jon Sundell tutustui Helsinkiin hip hop- ja graffitikulttuurin kautta 80-luvun lopussa. Tuntui, että pääkaupungissa kaikki olisi mahdollista. Nyt sama vapaus innostaa graffititaiteilijoiden suosimassa Kalasatamassa.

"Näihin seiniin täällä tehdään paljon erilaisia juttuja. Sitä ei voi tehdä esimerkiksi keskustassa."

Ann-Mari ja Bengt Forsberg käyskentelevät usein Kivinokan hautausmaalla. He näkevät paikassa menneisyyden, nykyisyyden ja jopa tulevaisuudenkin.

"Ehkä meistä alkaa tuntua, että alamme kallistua tänne päin. Jos ollaan realistisia ja uskotaan luonnonlakeja, se on mahdollista."

Herman Blomqvist uhmaa kylmää kaverinsa kanssa – jalkapalloa voi pelata talvikeleilläkin. Helsingin Stadionin jalkapallokentällä Blomqvist kertoo jalkapalloidoleistaan ja harrastuksestaan.

"Olemme aina pelanneet täällä ja tulemme aina pelaamaan."

Solveig Sirén on löytänyt rauhan saunasta ja avantouinnista. Suomen Saunaseuran saunalla syntyneet ystävyyssuhteetkin ovat aivan omaa luokkaansa.

"Täällä ollaan samanlaisia kuin syntyessä. Alastomia ilman nimeä ja koruja. Jokainen on vain oma itsensä. Sellainen ystävyys on parasta ystävyyttä."

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.