Hyppää pääsisältöön

"Tunnen itseni vapaaksi Helsingissä, tässä pienessä suurkaupungissa"

Aarniometsän rauha, Kalasataman graffitit, Helsingin Stadionin nurmikentät ja rautatien ylittävä silta. Kiasman ja Kansalaistorin ympäristö Mannerheim-patsaineen, Eiran puiston vehreys, hyisen avannon ja lämpimän saunan euforia sekä Kivinokan hautausmaan hiljaisuus. Näistä paikoista ja asioista helsinkiläiset tahtoivat puhua kauniissa ja runollisessa Minun Helsinkini -dokumentissa (2014).

Kauno G. Honkanen viettää mielellään aikaa Kiasmalla Mannerheim-patsaan varjossa. Keskeiseltä paikalta pääsee myös näkemään, kuinka kaupunki herää uuteen päivään.

"Helsingin aamuissa erityistä on se, että pääsee näkemään, miten kaupunki herää ja päivärutiini käynnistyy."

Andreas af Enehielm vie katsojan monipuoliselle pyörämatkalle rakkaaseen kotikaupunkiinsa. Hän kehuu, kuinka lyhyessä ajassa voi päästä keskustasta uimarannalle ja sieltä 10 minuutissa metsän keskelle.

"Minä tunnen itseni vapaaksi Helsingissä, tässä pienessä suurkaupungissa."

Sophia Ehrnrooth rakastaa Kivinokan aarniometsää niin paljon, että pistää tanssiksi.

"Tuntui kuin olisin astunut omaan pikku universumiin periaatteessa keskellä kaupunkia. On kuin kaikki pysähtyisi, mielen valtaa rauha."

Kansalaistorilla istuskeleva Janne Strang haluaa puhua suomalaisesta järjestyksestä – hän ei pidä siitä, kuinka täällä mielellään kielletään monia asioita.

"Henki on se, että se mitä ei ole erityisesti sallittu, on kielletty. Se pitäisi kääntää päälaelleen."

Eiran puisto viehättää Ann-Mari Lindbergiä ja Marie Yläoutista. Molemmille on tapahtunut siellä jotain tärkeää: Lindberg oppi siellä kävelemään, Yläoutinen löysi lopulta itsensä puolen vuoden säännöllisten puistovierailujen jälkeen. Unelma elämästä Pariisissa ei enää tuntunutkaan samalta.

"Kun löytää itsensä, eikä ole enää haaveileva ranskatar, täällä ei ole tullut käytyä vähään aikaan."

Jon Sundell tutustui Helsinkiin hip hop- ja graffitikulttuurin kautta 80-luvun lopussa. Tuntui, että pääkaupungissa kaikki olisi mahdollista. Nyt sama vapaus innostaa graffititaiteilijoiden suosimassa Kalasatamassa.

"Näihin seiniin täällä tehdään paljon erilaisia juttuja. Sitä ei voi tehdä esimerkiksi keskustassa."

Ann-Mari ja Bengt Forsberg käyskentelevät usein Kivinokan hautausmaalla. He näkevät paikassa menneisyyden, nykyisyyden ja jopa tulevaisuudenkin.

"Ehkä meistä alkaa tuntua, että alamme kallistua tänne päin. Jos ollaan realistisia ja uskotaan luonnonlakeja, se on mahdollista."

Herman Blomqvist uhmaa kylmää kaverinsa kanssa – jalkapalloa voi pelata talvikeleilläkin. Helsingin Stadionin jalkapallokentällä Blomqvist kertoo jalkapalloidoleistaan ja harrastuksestaan.

"Olemme aina pelanneet täällä ja tulemme aina pelaamaan."

Solveig Sirén on löytänyt rauhan saunasta ja avantouinnista. Suomen Saunaseuran saunalla syntyneet ystävyyssuhteetkin ovat aivan omaa luokkaansa.

"Täällä ollaan samanlaisia kuin syntyessä. Alastomia ilman nimeä ja koruja. Jokainen on vain oma itsensä. Sellainen ystävyys on parasta ystävyyttä."

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.