Hyppää pääsisältöön

Mitä hyötyä on komeasta hännästä?

Orava nuolee oksaa.
Häntä rytmittää oravan menoa. Orava nuolee oksaa. Kuva: Yle, Juha Laaksonen Orava

Lämmitin, tasapainottaja, perämela. Eläimen hännästä on moneksi. Mutta miksi eri eläimillä on niin erilaisia häntiä?

Kun orava juoksee tai kiipeää, häntä rytmittää sen menoa. Hännällä orava ohjaa ja kannattelee hyppyjäkin. Häntä toimii myös lämmittimenä. Jos on kylmä niin orava, kettu, naali, supikoira ja susi käpertyvät kerälle ja häntä peittää osan kylmälle herkistä ruumiinosista.

Hännällä viestitetään erilaisia asioita. Hännän asento paljastaa, onko eläin rauhallinen, kiihtynyt tai peloissaan. Esimerkiksi kiihtyessään orava vatkaa häntäänsä kiivaasti edestakaisin.

Häntä paljastaa, haluaako eläin olla omissa oloissaan vai tehdä tuttavuutta toisen kanssa. Se voi kertoa myös uteliaisuudesta tai sukupuolisesta halukkuudesta.

Käyttö määrää koon

Hyväkuntoisen eläimen häntä, oli se sitten pieni tai iso, on yleensä tuuhea, huonokuntoisen takkuisen harva. Häntien koko vaihtelee lajin sisällä. Mutta miksi eri eläimillä on niin erilaisia häntiä? Hännän muoto ja koko riippunee siitä, mihin sitä käytetään.

Uiville nisäkkäille häntä on erityisen tärkeä. Majavan ja piisamin hännät ovat kuin perämelat, ilman häntää uiminen olisi vaikeaa.

Vedessä viihtyvällä saukollakin on komea häntä. Sen paljastavat jo lumelle jääneet jäljet. Metsä- ja koivuhiirien pitkät hännät puolestaan toimivat jopa apuraajoina kiipeiltäessä.

Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile.
Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile. Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile. Kuva: Yle, Juha Laaksonen hirvi

Kaikki eivät hännällä ylpeile

Kaikilla Suomen nisäkkäillä ei ole komeaa häntää. Porolla ja hirvellä luulisi hännästä olevan hyötyä. Ne voisivat huiskutella sitä räkkäaikana ja karkottaa kiusallisia vieraita, kuten lehmät tekevät paarma- ja kärpäsaikaan laitumilla.

Ehkä pohjoisilla hirvieläimillä on pieni häntä, ettei siitä talvella karkaa liikaa lämpöä. Arktisissa ääriolosuhteissa ruumiinulokkeet kuten korvat, jalat ja häntä ovat alttiina paleltumiselle.

Valkohäntäkauris ei voi sekään ylpeillä pitkällä hännällään, mutta ylösnostettuna valkea häntä varoittaa muita uhasta ja auttaa hämärässä seuraamaan johtajaa.