Hyppää pääsisältöön

Osman Đikić – suomenkielinen ääni piiritetyssä Sarajevossa

Diplomaatti Osman Đikić kertoi suomeksi suomalaisille mitä piiritetyssä Sarajevossa ja koko Bosniassa sodan aikana (1992–1995) tapahtui ja millaista elämä oli tulitauon aikana, kun kansalla ei ollut rahaa ruokaan.

Đikić oppi suomen jo nuorena diplomaattina 1950-luvulla. 1980-luvulla hän toimi suurlähettiläänä Suomessa ja sen jälkeen Suomen konsulina Jugoslaviassa.

Pakko on ottaa pois viha ja kaikkien on oltava yhdessä. Tämä on myös mahdollista Sarajevossa, mutta tarvitsemme aikaa― Osman Dikic

Toimittaja Vesa Toijonen haastatteli Đikićiä A-studion ohjelmassa vuodelta 1993. Piiritetty kaupunki oli kuvaushetkellä todella vaarallinen ja tarkka-ampujat tähtäävät aivan rikkiammutun Suomen konsulaatin lähellä. Pihalla konsulaatin edessä seisoo Dikicin reikäinen kuplavolkkari ja talon seinällä roikkuu luodinreikäinen Suomen lippu.

"En tiedä mihin tästä lipusta pitäisi protestoida. Belgradiin vai tuonne kukkuloille", Đikić naurahti viitaten Serbian pääkaupunkiin ja serbijoukkoihin kaupunkia ympäröivillä vuorilla.

Đikić kuvailee elämää Sarajevossa venäläiseksi ruletiksi. On vain istuttava ja odotettava, ja jos huonosti käy, kranaatti osuu.

"Minä luulen, että kaikkia ihmisiä pelottaa. Olette nähneet kuinka lapset leikkivät tuolla kadulla. Sitten yhtäkkiä ruletti pyörähtää."

Jugoslavian hajoaminen

Liittovaltio Jugoslavia hajosi pienempiin itsenäisiin valtioihin vuosina 1991-2008. Osa valtioista itsenäistyi suhteellisen rauhallisesti (Makedonia 1991, Slovenia 1991, Montenegro 2006) ja osa väkivaltaisten sotien kautta (Bosnia ja Hertsegovina 1992, Kosovo 2008, Kroatia 1991). Serbian ja Montenegron valtioliittoa kutsuttiin Jugoslaviaksi vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2006 Montenegro erosi valtioliitosta ja itsenäistyi. Lue lisää Jugoslavian hajoamisesta täältä.

Vuotta myöhemmin eli kesäkuussa 1994 tulitaukoa oli kestänyt jo kolme kuukautta. Toijonen ja Đikić kävivät Markalen torilla, jossa helmikuussa 68 ihmistä kuoli kranaatti-iskussa. Nyt tori on täynnä elämää ja myytävää ruokaa. Ruoka vain on aivan liian kallista suurimmalle osalle sarajevolaisia.

"Vähän aikaa sitten yksi muna maksoi viisi D-markkaa ja nyt saat viidellä kymmenen munaa", Đikić kertoi.

Torilla, kuten koko maassa kaupankäynti tapahtui Saksan markoilla. Valtaosalla ihmisistä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta saada ulkomaan valuuttaa, joten vaikka hinnat halpenivat, pysyi monipuolinen ruoka vain harvojen ulottuvilla. Samaan aikaan YK oli vähentänyt ruoka-apuaan, joten nälkä oli suurta kaupungissa.

Tulitauko ei kuitenkaan kestänyt ja myös Markalen tori joutui iskun kohteeksi. Elokuussa 1995 43 ihmistä kuoli Bosnian serbitasavallan joukkojen iskussa.

Tekijä kertoo

Bosnia ja Hertsegovinan Suomen suurlähettiläs Osman Dikic sai Boro Kontic -nimisen nuoren radiotoimittajan käymään Suomessa työmatkalla Sarajevon Olympialaisten jälkeen ja olin hänen fikserinsä. Siitä alkoi ystävyys. Kävin Sarajevossa siis jo ennen sotaa. Sodan aikana ja sodan jälkeen olin Ylestä virkavapaalla UNESCOn Media Advisorina alueella. Suomen ulkoministeriö ja Yle tukivat Bosnian TV:n toimintaa ja aloitimme mm. Muumien tuotannon sovitellulla kielellä Soroksen mediakeskuksen kanssa.
- Jouko Blomberg

Toimittaja Jouko Blomberg
Toimittaja Jouko Blomberg Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jouko blomberg

Toimittaja Jouko Blomberg haastatteli Đikićia vuonna 1994. Diplomaatti kertoi tuolloin omia näkemyksiään sodan syttymisestä.

"Pääsyy oli kansallisuuskysymys", hän kertoi. "1980-luvun puolivälissä Serbiassa alkoi näkyä nationalismia ja vallanhalua. Ortodoksisen kirkon ja älymystön tuella [Jugoslavian serbipresidentti] Milosevic alkoi valmistaa valtiota niin sanottuun historialliseen aikaan."

Oli syntynyt ajatus Suur-Serbiasta, Jugoslaviasta, jonka ydin oli Serbia ja jossa eteläslaavilaiset valtiot oli serbialaistettu.

Blomberg teki Sarajevosta useita radio-ohjelmia nimellä Sarajevon ääniä.

Ohjelmassa, joka on osittain äänitetty 1980-luvun lopulla ja osittain vuonna 1994, pohditaan runsaasti tulevaisuutta. Tulevaisuudesta ei tullut sellaista, millaista ohjelmassa haastatellut bosnialaiset suunnittelivat. Sota rikkoi kaiken.

Ohjelmassa vuorottelevat tunnelmalliset äänituokiot, jotka vievät kuulijan Sarajevon kapeille kaduille ja tiedontäyteiset haastattelut. Tarinaa kuljettaa eteenpäin Blombergin rauhallinen ääni, joka auttaa kuulijan näkemään maiseman edessään.

Osman Đikić on myös kääntänyt suomenkielistä kirjallisuutta serbokroatiaksi ja siitä sodan myötä eriytyneille kroatian, serbian ja bosnian kielille. Hänen käännöksistään varsinkin Paavo Haavikon ja Pentti Saarikosken teokset otettiin hyvin vastaan Jugoslaviassa, selviää vuonna 1984 kuvatussa A-studion jaksossa, jossa hän myös kertoo työstään suomi-serbokroatia-sanakirjan tekemiseksi.

Tuo jakso keskittyy näyttämään elämää tulevien olympialaisten isäntäkaupunki Sarajevossa. Siinä kerrotaan elämästä kaupungin vanhassa keskustassa ja sen laitamille syntyneissä betonilähiöissä. Toimittaja Pekka Oksala vierailee Volkswagenin tehtaalla, jututtamassa Ruotsista paluumuuttanutta nuorta naista ja kyselemässä kaupunkilaisilta olympialaisten merkityksestä. Usealle olympialaiset tarkoittavat hauskanpitoa ja uusien ihmisten tapaamista, joillekin taas työtä ja taloudellisen tilanteen parantumista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto