Hyppää pääsisältöön

Sunnien ja shiiojen kiistat Lähi-Idässä

Shiialainen opillinen ajattelu on tunnustettava osaksi islamia. Näin sanoo arvovaltainen libanonilainen sunnioppinut Mohammad Nokkari. Liisa Liimataisen toimittamassa Kolmannen maailman puheenvuorossa kuullaan myös irakilaista shiiaoppinutta Modhar al-Hilua.

silmälasipäinen nainen puhuu mikrofoniin seisaaltaan
silmälasipäinen nainen puhuu mikrofoniin seisaaltaan liisa liimatainen puhuu loviisan rauhanfoorumissa

Islamin kahden suuntauksen, sunnien ja shiiojen ristiriita ilmenee monin tavoin Lähi-idässä. Kiistan taustalla on Saudi-Arabian ja Iranin taistelu alueellisesta hegemoniasta. Syyria ja Irak ovat tähän ristiriitaan liittyvän sodan kourissa, Saudi-Arabia käy sotaa Jemeniä vastaan, koska se halua kurittaa huteja, siellä eläviä shiiamuslimeja, kun taas Libanon uhkaa luisua mukaan Syyrian sotaan. Tässä puheenvuorossa kuullaan kahta, sopuhaluista muslimia, libanonilaista sunnioppinutta Mohammad Nokkaria ja irakilaista shiiaoppinutta Modhar al-Hilua. Mainittakoon tässä,. että irakilainen Modhar al-Hilu puhui huhtikuussa 2015 Senaatintorilla pidetyssä tapahtumassa ”Yhdessä terrorismia vastaan”. Molemmat oppineet muslimit arvostelevat sitä, että islam valjastetaan toimimaan poliittisten päämäärien hyväksi. Mohammad Nokkarin mielestä sunnien ja shiiojen täytyy torjua yhdessä ristiriitoja sekä uskonnon että politiikan kentällä.

Mohammad Nokkari
"Uskonnon kentällä pitää välttää puuttumasta sunneille ja shiioille arkoihin asioihin. Meidän sunnien on ymmärrettävä, miten shiiat näkevät meidät. Heistä me olemme shiiamuslimeille oleellisen henkilön, imaami Husainin murhaajia, vaikka se ei ole totta. Sunnimuslimit puolestaan ajattelevat, että shiiamuslimit ovat vääristäneet islamin. Tähän jälkimmäiseen pitää vastata sillä, että islamilla on viisi eikä neljä koulukuntaa. Tähän saakka erillistä, shiialaisten omaa koulukuntaa pitää kunnioittaa ja omaksua se islamin viidenneksi koulukunnaksi. Shiiojen puolestaan pitää luopua profeetan läheisten panettelusta. Kaikki historiaan liittyvät asiat pitää jättää historiaan, ja ristiriitoja lietsovat aiheet pitää tukahduttaa. Nyt on puhuttava yhdessä molempien islamin suuntausten nuorten tulevaisuudesta."

Lähi-idän nykyisten sodan liekkien taustalla oleva ristiriita alkoi aivan islamin alkuaikana, lähes 1400 vuotta sitten. Islamin profeetan Mohammadin kuoleman jälkeen muslimit riitelivät siitä, minkälaisin perustein profeetan seuraaja piti valita. Shiilaisiksi eli shiiat Aliksi kutsuttiin heitä, jotka seurasivat profeetan serkkua ja tämän tyttären aviopuolisoa Alia ja tahtoivat valita muslimien johtajan perhepiiristä. Sunneiksi kutsutaan heitä, joiden mielestä profeetan seuraajaksi piti valita poliittinen johtaja. Pitkään jatkunut valtataistelu johti sunnien ja shiiojen lopulliseen eroon sen jälkeen kun Alin poika Husain surmattiin nykyisen Irakin Karbalassa. Shiiojen mielestä murhaajat olivat sunneja. Myöhemmin konfliktiin sotkeutui myös persialaisten ja arabien ristiriidat.

Nykyinen shariatuomari, Mohammad Nokkari oli vähän aikaa sitten Libanonin Dar al-Fatwan eli islamiin liittyviä kannanottoja muokkaavan organisaation pääsihteeri ja Libanonin sunnien suurmuftin kabinettipäällikkö. Mufti on monissa maissa sunnimuslimien uskonnollinen johtaja, mutta Libanonissa myös shiiamuslimeilla on oma muftinsa. Mohammad Nokkarin mielestä shiialaisuus voidaan helposti hyväksyä koko islamin viideksi koulukunnaksi.

"Opillisena koulukuntana shiialaisuus perustuu meistäkin hyväksyttävään teologiseen näkemykseen, mikä ei eroa paljon meidän katsomuksestamme. Sunnimuslimien hanafilaisella koulukunnalla ja shiialaisella jafarien koulukunnalla on enemmän yhteisiä näkemyksiä kuin kahdella sunnalaisella koulukunnalla eli hanafiiteilla ja shafilaisilla. Niinpä kahden islamin pääsuuntauksen välillä ei ole opillisia ongelmia koska niiden lähteet ovat samat."

Libanonilainen oppinut puhuu uskonnon kentällä tehdyistä edistysaskeleista. Politiikan kentällä tarvittaisiin toisenlaisia ehdotuksia. Jos sunnien ja shiiojen ristiriidat nähdään nyt sotina, se johtuu siitä, että uskonto valjastetaan palvelemaan poliittisia päämääriä.
Uutistapahtumina näkyvä väkivaltainen sunni-jihadismi perustuu islamin lähteiden kirjaimelliseen tulkintaan. Usein se tarkoittaa sitä, että Koraanin tai perimätiedon kirjoituksista löytyvä virke otetaan sellaisenaan toimintaohjeeksi, vaikka yksittäisen lauseen sanoma liittyy historiallisesti aivan toisenlaiseen yhteyteen.

"Muslimien pitää perehtyä uudelleen historiaan ja tulkita Koraania ja perimätietoa toisella tavalla. Menneisyydessä muslimeilla oli toisenlainen käsitys uskonnosta. Nyt me elämme XXI vuosisataa, ja siksi meidän on muokattava uudenlainen käsitys uskonnostamme. On olemassa monia islamiin liittyviä uskonnollisia tekstejä, joita ei ole tarkistettu, jotka eivät ole autenttisia. Näistä teksteistä pitää luopua, ne pitää torjua täysin. Esimerkiksi tämän päivän uutisia hallitseva ISIS päättää toiminnastaan tulkitsemalla tekstejä, jotka eivät ole aitoja."

Mohammad Nokkarin mielestä tänään sunnit ja shiiat voivat selittää yhdessä islamin tekstejä toisella tavoilla kuin menneisyydessä. Aikaisemmin osa sunneista katsoi, että islamin tekstien tulkintaa ei voi tehdä. Sunnimuslimien katsottiin luopunen ijtihadista eli uuden tulkinnan mahdollisuudesta kauan aikaa sitten. Sen sijaan shiiamuslimit ovat aina tulkinneet islamia eli turvautuneet ijtihadiin aina kun he ovat pitäneet sitä tarpeellisena. Mohammad Nokkarin mielestä tämä asia on ymmärretty väärin.

"Tässä on juututtu kiinni väärään ongelmaan. Uuden tulkinnan mahdollisuutta ei ole voitu koskaan sulkea pois, vaikka sunnien katsottiin luopuneet siitä. Se ei ole totta! Ijtihadin porttia ei voi sulkea. Se on mahdotonta, sillä aina on olemassa islamilaisia kannanottoja, mm. fatwoja, ja ne ovat tulkintoja. Se on elämää!"

Vuonna 2002 eräs vaikutusvaltainen saudiprinssi totesi minulle, että ijtihadin portti oli suljettu vuosisatoja sitten. Uuden tulkinnan poissulkeminen sunnimuslimien keskuudessa liittyykin vahvasti mm. Saudi-Arabiassa vallassa olevaan, äärimmäisen konservatiiviseen islam-käsitykseen. Nyky-Libanonissa sunnit ja shiiat tulkitsevat yhdessä islamia uudelleen. Jopa Hezbollahin, Libanonin shiiamuslimien, vahvasti Iraniin sidoksissa olevan poliittisen järjestön edustajat ovat osallistuneet keskusteluihin. Ratkaisevaa on sivistystaso.

"Kun sivistyneet ihmiset tapaavat, ongelmia ei ole. Sekä sunnien että shiiojen oppineet onnistuvat puhumaan kaikesta ja myös löytämään ongelmiin ratkaisuja. Ongelmat johtuvat suuresta yleisöstä. Tavalliset, oppimattomat muslimit eivät suostu luopumaan omilta vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan periytyneistä näkemyksistään. Juuri siksi uskonnollisten asioiden asiantuntijoiden pitää olla aktiivisempia ja kertoa, mitkä tekstit ovat luotettavia. Juuri siksi me perustimme aikanaan Dar al-Fatwan eli uskonnollisiin kannanottoihin erikoistuneen organisaation. Se otti tehtäväkseen luoda yhteiset, sekä sunneille että shiioille tarkoitetut uskonnolliset koulukirjat. Meidän viisaat miehemme päättivät yhdessä, että juuri siitä pitää aloittaa."

Juuri Mohammad Nokkari on ollut yhteisiä koulukirjoja muokkaavan, sunnien ja shiiojen organisaation pääsihteeri. Dar al-Fatwa on tehnyt työtä usean vuoden ajan ja saanut aikaan sekä sunnien että shiiojen lapsille ja nuorille tarkoitetut, yhteiset, islamia käsittelevät oppikirjat.

"Nyt poliittisten päättäjien on saatava Libanonin opetusministeriö hyväksymään se, että kaikilla muslimioppilailla on yhteinen, islamia käsittelevä oppikirja. Näin koulunsa aloittavat koululaiset aina ylioppilastutkintoon saakka lukevat islamista samoista kirjoista. Näin he oppivat, että sunnien ja shiiojen opilliset erot ovat pienet."

Kysyn tohtori Nokkarilta eikö Saudi-Arabian luoma hyvin konservatiivinen sunninäkemys, wahhabismi ole ollut esteenä Libanonin sunnien osallistumiseen tällaiseen työhön. Nimittäin politiikan kentällä Libanonissa jako on hyvin syvä, sillä Saudi-Arabia tukee sunnien tärkeintä puoluetta Mustaqbalia ja Iran shiiojen Hezbollah-puoluetta. Saudi-Arabia onkin vienyt vuosikymmenien ajan omaa wahhabismiaan laajoille alueille Aasiaan ja Afrikkaan. Ja wahhabismille on tyypillistä shiioihin kohdistuvan vihan kylväminen.

"Minä en laske wahhabismia sunnalaisuuteen kuuluvaksi vaan sijoitan sen aivan sunnalaisuuden rajamaille. Wahhabilaisuuden ja sunnalaisuuden opilliset erot ovat selvät, emme usko samoihin asioihin. Wahhabilaisuus on aivan oma kategoriansa. Heillä on erittäin kova käsitys uskonnosta eivätkä he edusta sunnalaisesta maailmasta kuin noin neljää prosenttia. Siitä huolimatta omilla rahoillaan Saudi-Arabia vaikuttaa myös Euroopassa. ISIS:tä fanaattisesti kannattavat opiskelijat ovat käyneet perehtymässä islamiin Saudi-Arabiassa. Ja al-Qaida on syntynyt Afganistanissa Saudi-Arabian tuella. Saudi-Arabia on vienyt omaa wahhabilaisuuttaan kaikkialle."

Libanonilainen sunnioppinut ei alistu Saudi-Arabian vahvaan hegemoniaan, johon niin monet sunnit Libanonissa ja koko Lähi-idässä sortuvat. Irakilainen shiiaoppinut, maan shiiojen pyhän kaupungin, Najafin koulukuntaa edustava Modhar al-Hilu mittaa oman koulukuntansa itsenäisyyttä toisella tavalla: se ei ole mukautunut Iranin poliittisen järjestelmän taustalla olevaan Ruhollah Khomeinin ajatteluun.

Modhar al-Hilu:
"Iran on aina nähnyt oman maansa ulkopuolella syntyneet shiiojen koulukunnat pelkkinä kilpailijoina. Tämä koskee paitsi Irakin shiiojen pyhässä kaupungissa Najifissa vaikuttavaa koulukuntaa niin myös libanonilaista shiiakoulukuntaa. Vaikka ne edustavat samaa islamin vähemmistön näkemystä, Iran pyrkii tuhoamaan ne. Niinpä Iranille omassa maassa syntynyt koulukunta edustaa shiiojen oikeaa ajattelua, muualla syntyneitä koulukuntia Iran pitää vihollisina, jotka tekevät työtä Irania vastaan."

Tämä hyvin vahva, Irakin Najafin koulukuntaa edustavan oppineen näkemys on samanlainen kuin lukuisten Saudi-Arabian shiiamuslimien kannanotot. Älylliseen itsenäisyyteen pyrkivät shiiat niputetaan epäoikeudenmukaisesti Iranin seuraajien joukkoon. Näin tapahtuu vaikka arabimaista Iraniin saapuneet, oman maansa johdon vainoa paenneet shiiamuslimit syrjäytettiin usein arabeina Iranissa. Tietenkin monissa arabimaissa, Irakissa. Libanonissa ja eräissä Persianlahden maissa on Iranin kanssa liittoutuneita shiiamuslimeja.

Kun Yhdysvallat miehitti Irakin vuonna 2003, se antoi vallan shiiamuslimeilla, joita oli vainottu suuresti Saddam Husseinin valtakautena. Historian heiluriliike johti siihen, että aikaisemmin vainotut shiiamuslimit loivat hallituksen, joka on syrjinyt raskaasti Irakin sunneja. Tuloksena siitä on se, että tärkeä osa Irakin sunneista on liittoutunut Islamilainen valtion eli ISIS:in kanssa. ISIS:iä vastaan Irakissa taistelevat kurdit, heikko kansallinen armeija ja Iranin vallankumouskaartin valmentamat, shiiojen vapaaehtoisjoukot. Irakilla on uusi hallitus, joka tekee työtä kansallisen yhtenäisyyden puolesta, mutta nuo tiukasti Iraniin sidoksissa olevat vapaaehtoisjoukot ovat suuri vaara Irakille nyt ja tulevaisuudessa."

"Pitkällä aikavälillä shiialaisten vapaaehtoisjoukkojen uhka Irakin shiioille on suurempi uhka kuin ISIS. Iranin kouluttamien vapaaehtoisjoukkojen ote Irakista kyseenalaistaa Irakin yhteiskunnan mahdollisuuden kehittyä kohti demokratiaa. Pitkällä aikavälillä näiden vapaaehtoisjoukkojen vaikutus Irakin shiioihin on vielä vaarallisempaa. Miten voimme kehittää Irakissa oikeusvaltiota kun Irakin yhteiskunnassa Iranin vallankumouskaartin valmentamat vapaaehtoisjoukot vahvistuvat päivä päivältä."

Kun kuuntelen irakilaisen ajatollahin Ali Sistanin koulukuntaan kuuluvaa shiiaoppinutta, mieleeni tulee Libanon ja sen vahvin shiiapuolue, Hezbollah. Se on erittäin hyvin aseistettu puolue, valtio valtiossa, joka saa kaiken, aseet ja sen valvonnassa olevien alueiden asukkaiden hyvinvointiin vaadittavat rahat Iranilta. On selvää, että Modhar al-Hilu pelkää, että Iranista riippuvien vapaaehtoisjoukkojen valta luo Irakissa tulevaisuudessa samanlaisen tilanteen kuin Libanonissa. Samasta syystä Libanonin shiiojen keskuudessa kasvaa Hezbollah-puolueen ja Iranin suhteisiin kriittisesti suhtautuvien shiiamuslimien joukko.

Liisa Liimatainen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta