Hyppää pääsisältöön

Köyhyys nyt ja 1990-luvulla: Laman aikaan oli helpompi elää köyhänä

THL:n tutkimusprofessorin mukaan nykyinen taantuma on köyhälle 1990-luvun lamaa raskaampi. Omakohtaisesta köyhyydestä kirjoittanut Mathias Rosenlund sanoo, ettei taantuma ei tunnu köyhän arjessa.

Kirjailija Mathias Rosenlundin mukaan köyhä ei aina jaksa unelmoida. // Kuva: EPA / KARL-JOSEF HILDENBRAND

Suomi on ollut seitsemän vuotta taantumassa. Maassa uutisoidaan kuukausittain uusista irtisanomista ja lomautuksista, viimeisimpänä kuultiin Microsoftin ja Nokian massairtisanomisista. Kaikkien elämässä talouden heittelyn eivät kuitenkaan tunnu, sillä monille köyhyys on jatkunut samanlaisena jo 1990-luvun lamasta asti.

Kirjailija ja Runeberg-ehdokas Mathias Rosenlund sanoo eläneensä köyhänä niin taantuman kuin nousukauden aikana. Rosenlundin omaelämänkerrallista esikoisteosta Vaskivuorentie 20 pidetään tärkeänä kuvauksena nykyajan kaupunkiköyhyydestä. Kirjailijan mukaan Suomen talouden nykyinen tilanne ei tunnu köyhän arjessa.

- Olen ehkä väärässä, mutta ajattelen, ettei köyhä paljon piittaa taantumista. Taantuma on keskiluokkaisten helvetti, Rosenlund sanoo.

"Taantuma on keskiluokkaisten helvetti."― Mathias Rosenlund

Pitkä taantuma ei näy vielä kaikissa tilastoissa. THL:n tutkimusprofessori Pasi Moision mukaan absoluuttinen köyhyys, toimeentuloasiakkuudet ja koetut toimeentulo-ongelmat ovat laskeneet reilusti 1990-luvun laman jälkeen. Tutkimusprofessori sanoo kuitenkin, että nykyään on haasteellisempaa olla köyhä kuin 1990-luvun laman aikaan.

- Silloin oli helpompi elää köyhänä. Kriisi oli rajumpi ja lyhyempi. Suuri joukko joutui työttömäksi lyhyessä ajassa. Tämä on ollut pitkä taantuma, joka on kasvanut hiipien, Moisio sanoo.

Vaikka absoluuttinen köyhyys on vähentynyt Suomessa, suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Suomessa suhteellisessa köyhyydessä elää noin 650 000 ihmistä. Termillä tarkoitetaan kotitalouksia, joissa tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisestä mediaanitulosta. Käytännössä Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi yksinasuvalla noin 1100 euron kuukausituloja nettona.

- Jos ihmisellä ei ole varaa hankkia puhelinta tai internetyhteyttä nykypäivän yhteiskunnassa, silloin puhutaan suhteellisesta köyhyydestä, Moisio kertoo.

Tutkimusprofessorin mukaan viimeisen 25 vuoden aikana köyhyyden kokemusta on lisännyt perustyöttömyyskorvauksella elävän ja keskivertopalkansaajan tuloerojen kasvu.

Mathias Rosenlundilta ilmestyy syyskuussa uusi luokkaeroja, koulutusta ja sivistystä käsittelevä teos Kuohukuja 5. // Kuva: Schildts & Söderströms / Mary Saaritsa

”Köyhyys on unelmattomuutta”

Köyhyys kaventaa mahdollisuuksia oman elämän rakentamiseen. Omakohtaisesta köyhyydestä kirjoittaneen Mathias Rosenlundin mukaan köyhä ei pysty tai jaksa suunnitella tulevaisuutta.

- Köyhyys on unelmattomuutta. Köyhä oppii hyvin nopeasti, ettei hän pysty valitsemaan sitä, mitä tekee elämällään, Rosenlund kertoo.

Rosenlundin mukaan moni Suomessa ajattelee yhä, että köyhyys johtuu laiskuudesta. Kirjailijan sanoo, ettei köyhyyttä kuvata tarpeeksi yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, jonka vuoksi hyvätuloisen on vaikeaa ymmärtää sitä. Syyllistävä asenne aiheuttaa Rosenlundissa monenlaisia tunteita.

- Häpeää. Surua. Vihaa. Väärinymmärrystä. Turhautumista. Siis pelkkää pahaa, Rosenlund kertoo.

”Hallitus elää ihan eri maailmassa ja yhteiskunnassa kuin minä”

Hallitusohjelmassa halutaan karsia kuntien tehtäviä useilla miljardeilla. Tavoitteena on, että luopumalla yksityiskohtaisesta ohjauksesta kunnat voivat keskittyä toteuttamaan peruspalveluita paremmin ja tehokkaammin. THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että karsiminen voi johtaa suurempaan muutokseen palveluissa kuin 1990-luvun laman leikkaukset aikoinaan.

- Kun karsitaan tehtäviä ja höllennetään ohjausta, pesuveden mukana voi mennä jotain tärkeää. Kuntien väliset erot eivät ainakaan tule pienenemään, Moisio toteaa.

Rosenlund elää köyhän arkea. Mitä kirjailija ajattelee hallituksen norminpurkutalkoista?

"Politiikassa ei ole tällä hetkellä ollenkaan sosiaalista armoa."― Mathias Rosenlund

- Hallitus elää ihan eri maailmassa ja yhteiskunnassa kuin minä. Politiikassa ei ole tällä hetkellä ollenkaan sosiaalista armoa. Ja se surettaa minua valtavasti, Rosenlund sanoo.

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyydessä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä.