Hyppää pääsisältöön

Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Suomi ja koko muu Fennoskandia on seismisesti poikkeuksellisen rauhallista aluetta. Maanjäristyksiä sattuu harvoin ja voimakkuudeltaan ne ovat vain murto-osia suurimmista Aasiassa ja Amerikoissa tapahtuvista. Usein havainnointi ei edes onnistu ilman mittalaitteita. Täysin tavatonta maan vavahtelu ei Suomessa kuitenkaan ole, vaikka useimmiten järistykset aiheuttavat enemmän hämmennystä kuin varsinaista haittaa tai tuhoa.

Jalkojen alla tuntuva kevyt tärinä, ikkunoiden helinä sekä huonekalujen natina ovat selvimmät ja yleensä ainoat merkit Suomessa tapahtuvista maanjäristyksistä. Toisinaan pienet esineet pöydillä ja hyllyillä saattavat myös kaatuilla tai putoilla. Havaittavia järistyksiä sattuu tavallisesti vuosittain vain muutama, eivätkä ne yleensä ole voimakkuudeltaan eli magnitudiasteikolla mitattuna enempää kuin 3,0. Vertailukohtana voidaan mainita, että maailmalla tämän tason järistyksiä rekisteröidään päivittäin yhteensä jopa useita satoja.

Kyllä se nykytietämyksen mukaan on sula mahdottomuus, että Suomessa sattuisi 7-8 asteen maanjäristys.― Matti Tarvainen, Helsingin yliopiston seismologian laitoksen erikoistutkija

Maanjäristykset ovat geologisia ilmiöitä, jotka aiheutuvat mannerlaattojen liikkeistä, yleensä niiden reuna-alueilla. Matti Tarvainen Helsingin yliopiston seismologian laitokselta kertoo Suomen ja muiden Pohjoismaiden sijainnin suuren Euraasian laatan keskiosissa takaavan sen, että maankuoren liike ja siitä aiheutuva seisminen toiminta on hyvin vähäistä. Myös kallioperä on suuressa osassa Pohjolaa ikivanha, paksu ja vankka. Se on kuitenkin aikojen saatossa lohkeillut ja syntyneillä ruhjevyöhykkeillä purkautuvat aika ajoin Atlantin keskiselänteen leviämisestä aiheutuvat paikalliset jännitteet.

Suomen järistysherkintä aluetta on Pohjanmaalta Kainuun kautta Koillismaalle ulottuva vyöhyke. Tarvainen esittelee kartan avulla Oulujärven pohjoispuolelta Venäjän Kantalahteen kulkevan siirroslinjan, jonka varrella tehdään toistuvasti järistyshavaintoja. Esimerkiksi Kuusamon seudulla maa vavahtelee vuosittain. Pohjanmaan seismisyyden puolestaan uskotaan juontavan juurensa Perämeren ympäristön maankohoamisesta.

Suomen järistysten lyhyt historia

Matti Tarvainen mainitsee maan vavahdelleen Alajärvellä kevättalvella 1979, jolloin magnitudi oli 3,8. Tapauksen pohjalta tehdyssä haastattelussa pohjalainen isäntä kertoo tärinän säikäyttäneen alueen asukkaat. Myös joidenkin talojen rakenteissa havaittiin jälkeenpäin pieniä murtumia. Vaikka tämä on voimakkain Suomessa mittalaitteilla todennettu, itsenäisyyden ajalta tiedetään monia kovempiakin järistyksiä. Esimerkiksi Kuusamon vuoden 1926 tapauksessa seismologian instituutti (vuoteen 2010 asti seismologian laitos) mainitsee lukemaksi 4,6.

Tiettävästi kaikkein voimakkain viimeisen 500 vuoden aikana Suomessa koettu maanjäristys tapahtui Perämerellä. Kemin edustalle iski kesäkuussa 1882 kaksi kovaa järistystä, joista jälkimmäisen magnitudiksi on arvioitu 4,9. Sen kesto oli luultavasti kymmenisen sekuntia ja vaikutusalue yli 200 000 neliökilometriä. Suuria vahinkoja järistyksen ei tiedetä aiheuttaneen, hämmennystä ja pelkoa kylläkin.

Huomionarvoisia järistyksiä

6/1626 Paltamo 4,5-5,0
23.6.1882 Perämeri 4,9
18.8.1926 Kuusamo 4,7
20.2.1960 Salla 4,0
17.2.1979 Alajärvi 3,8
15.9.2000 Kuusamo 3,5

Isommilta vaurioilta ei ole Pohjolan perukoillakaan kokonaan vältytty. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun seudulla sattui kesäkuussa 1626 maanjäristys, jota pidetään yleisesti Suomen historian tuhoisimpana. Voimakkuudeltaan arviolta 4,5-5,0 ollut järistys vaurioitti esimerkiksi Paltamon pitäjän kirkkoa niin pahasti, että se piti myöhemmin purkaa. Aikalaiskuvausten mukaan Oulujärveen olisi sortunut myös kokonainen niemi. Tiedot tapahtumasta perustuvat suurelta osin vanhoihin kirkonkirjoihin, mutta voimakkaasta järistyksestä tuolta vuodelta löytyy maininta myös esimerkiksi ruotsalaisen historioitsijan Johannes Messeniuksen tuotannosta.

Vertailukohtia läheltä ja kaukaa

Vaikka maanjäristyksen keskus eli hyposentrumi ei olisikaan suoraan jalkojen alla, vaikutuksen voi tuntea kaukaakin. Kaikki järistykset eivät ole kotoperäisiä, esimerkiksi Pohjanmaalla havaittava tärinä saattaa toisinaan olla lähtöisin Ruotsista asti. Herkät mittalaitteet voivat rekisteröidä maankuoressa tapahtuvia värähdyksiä jopa useiden tuhansien kilometrien päästä. Lokakuussa 1976 maa järisi Viron rannikolla magnitudilla 4,7. Tapaukseen liittyvässä uutispätkässä Ilkka Noponen, niin ikään seismologian laitokselta, avaa järistyksen taustoja.

Samansuuruisia maanjäristyksiä on Ruotsin puolella koettu myös 2000-luvulla. Skånessa (2008) mitattiin 4,3 ja Keski-Ruotsin Moran seudulla (2014) peräti 4,5-5,0 magnitudilukemat. Jälkimmäinen on arvioiden mukaan voimakkain maanjäristys maassa yli sataan vuoteen. Maan vavahtelu tunnettiin tuolloin Kilpisjärvellä asti. Ruotsissa on Suomen tavoin useita ruhjelinjoja. Lisäksi Norjan vastaisella rajalla kohoaa vanhojen mannerlaattojen törmäyksestä syntynyt Skandien vuoristo, jonka kaikuja osa järistyksistä on.

Voimakkaimmat maailmalla sattuneet maanjäristykset ovat tapahtuneet lähes poikkeuksetta mannerlaattojen alityöntövyöhykkeillä, missä yksi laatta painuu toisen alle. Tästä ilmiöstä oli kyse muun muassa Intian valtameren järistyksessä ja tsunamissa 26.12.2004, jolloin magnitudiksi mitattiin 9,1. Kun otetaan huomioon asteikon logaritmisuus (arvon kasvaessa yhdellä voimakkuus kymmenkertaistuu), on tapaninpäivän järistys noin 10 000-kertainen suurimpiin Suomessa koettuihin verrattuna!

Pohjolan aktiivista hiljaiseloa

1900-luvun puolivälin jälkeen Suomessa on ollut poikkeuksellisen vähän havaittavia järistyksiä. Laitteiden kehittyessä niitä kyllä rekisteröidään aiempaa enemmän, mutta vaikutukset eivät ole juuri tuntuneet maan päällä. Lähelle Alajärven vuoden 1979 lukemia päästiin Kuusamossa, missä mitattiin vuosituhannen vaihteessa järistyksen voimakkuudeksi 3,5. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Viimeisimmästä ”nelosestakin” on jo tovi; se koettiin Sallassa vuonna 1960.

Maanjäristykset ylittivät uutiskynnyksen jälleen vuonna 2011, kun Kouvolassa havaittu järistysten sarja jatkui yli kuukauden ajan. Vavahtelut tuntuivat poikkeuksellisen selvästi, sillä niiden keskus oli lähellä maanpintaa, vain noin kahden kilometrin syvyydessä. Esimerkiksi Kuusamon alueella hyposentrumi voi olla jopa 20-30 kilometrissä. Kouvolan sarja loi selvän piikin vuoden 2011 järistystilastoon, vaikka voimakkuudeltaan tapaukset jäivät alle 3,0.

Maanjäristysten ennakointi on äärimmäisen vaikeaa. Siirroslinja-alueet tunnetaan melko hyvin, mutta on mahdotonta sanoa, mihin jännitystä paraikaa kertyy tai missä se seuraavan kerran vapautuu. Historia on myös osoittanut, että keskinkertaisen järistyksenkään tapahtuminen Suomessa ei ole täysin tuulesta temmattu ajatus.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.