Hyppää pääsisältöön

Suomen eläkeläiset lähtivät kaduille syksyllä 1991

Esko Ahon hallituksen leikkausohjelma sai lama-Suomen eläkeläisetkin liikkeelle lokakuussa 1991. Viisitoista tuhatta vihaista vanhusta protestoi eduskuntatalolla eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämistä ja verojen kiristämistä vastaan.

Ennätyksellisen laajan mielenilmauksen takana olivat kaikki valtakunnalliset eläkeläisliitot kokoomuksen järjestöä lukuunottamatta.

Mielenosoittajat vaativat myös eläkeläisten kansaneläkevakuutusmaksun ja terveyskeskusmaksun poistamista seuraavan vuoden budjetista.

Eduskunnassa oppositio valmistautui kaatamaan hallituksen kaavaileman eläkkeiden indeksikorotuksen jäädytyksen. Hallitus puolestaan teki jo varasuunnitelmaa, jossa jäädytys korvattaisiin eläkkeisiin kohdistuvalla indeksiverolla.

"Kuin Nürnbergin puoluepäiviltä"

Ennen eläkeläisten protestikokousta oli jo päätetty työntekijöiden palkkaleikkauksista, ja maataloustulon heikennyskin näytti väistämättömältä.

A-studion raportissa toimittaja Arvo Tuominen tivaakin mielenosoittajilta ja kansanedustajilta provokatorisesti – jopa talvisodan henkeen vedoten – miksi eläkkeitä pitäisi nostaa tilanteessa, jossa "kaikki" muut tulot laskevat. Yleisenä vastauksena on, ettei ainakaan pienimmistä eläkkeistä ollut enää varaa leikata.

Helvetti, tehän puhutte puuta ja heinää!― Eläkeläisrouva Ylen toimittajalle

Tuomisen kärjistykset lienee tarkoitettu ironisiksi, mutta puheet leikkausten kohdistumisesta vain "vitamiineihin ja ryppyvoiteisiin" saavat kipakan eläkeläisrouvan oikein tuohtumaan: "Helvetti, tehän puhutte puuta ja heinää!"

Ohjelman erikoisinta huumoria edusti toimittajakollega Aarno Laitisen sutkaus, jonka mukaan mielenosoitus näytti visuaalisesti "vähän Nürnbergin puoluepäiviltä." Kokoomuksen kansanedustaja Kalevi Lamminen yhtyy vitsiin ja sanoo kylttienkin olevan samankaltaisia, mistä Laitinen inspiroituu rinnastukseen: "EKL – IKL!"

Eläkkeensaajien keskusliitto vertautui näin Saksan kansallissosialisteihin ja äärioikeistolaiseen Isänmaalliseen kansanliikkeeseen.

Rikkaat ja köyhät eläkeläiset

Laitinen ihmettelee ohjelmassa, mihin eläkeläisten tyytymättömyys perustui, kun he tilastojen nojalla pärjäsivät kohtalaisen hyvin.

Ryyppykin maistuu joskus ja paperossia palaa. Onko teillä nyt niin kurja olla?― Toimittaja Aarno Laitinen

Kuumaa totia juovalta vanhalta rouvalta hän utelee ulkomaanmatkoista ja naljailee: "Ryyppykin maistuu joskus ja paperossia palaa. Onko teillä nyt niin kurja olla?"

Sosiaali- ja terveyshallituksen ylijohtaja Hannu Uusitalo toteaa asiallisesti, että eläkeläisten tuloerot olivat melkoiset. Esimerkiksi eläköityneet ylemmät toimihenkilöt elivät jopa leveämmin kuin työssä olevat kollegansa.

Toisaalta ne pari sataa tuhatta suomalaista, jotka olivat pelkän kansaneläkkeen varassa, olivat vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle. Juuri "herrojen" eläkkeitä haastatellut mielenosoittajat vaativatkin leikattaviksi, vaikkei Uusitalo tähän ratkaisumalliin uskokaan.

Eläkkeiden indeksikorotukset maksettiin vuonna 1992 lopulta täysimääräisinä, ja hallituksen esitys leikkauksia korvaavasta indeksiverosta kaatui eduskunnassa. Tulevina vuosina eivät eläkkeetkään silti säästyneet heikennyksiltä.

Vuonna 1993 indeksiä alennettiin työntekijöiden työeläkemaksun käyttöönoton takia. Vuonna 1994 indeksikorotuksia ei maksettu lainkaan, ja seuraavanakin vuonna ne toteutettiin leikattuina. Heikennykset eivät enää saaneet vastaavia eläkeläismassoja liikkeelle.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen kirjaa Ansioiden mukaan. Yksityisalojen työeläkkeiden historia, SKS 2012.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.