Hyppää pääsisältöön

Sydämeni laulu puki kuviksi amerikansuomalaisten hymyn ja työn

Arvo Tammisen vuonna 1947 Yhdysvalloissa kuvaamasta arvokkaasta filmimateriaalista koostettiin Suomessa komea dokumenttielokuva. Vaikka suomalaissiirtolaisten elämä kaukana ”lännen satumaassa” oli kovin erilaista kuin kotona sodanjälkeisessä Suomessa, työteliäitä oltiin sielläkin.

Tarinan keskiössä on pikkutyttö nimeltään Kaarina, joka matkustaa uudelle mantereelle isäänsä tapaamaan. Elokuvan korkeasti kunnianhimoinen tavoite käy ilmi alkuteksteistä: ”Tämä on kertomus siitä kansamme kuudesosasta, joka vuosisadan kuluessa on vaeltanut Suureen Länteen parempia elinmahdollisuuksia etsimään. Työllä he ovat menestyneet ja siellä ansainneet. Useat heistä nukkuvat jo nurmen alla. Perinnöksi he ovat jättäneet rakkaan muiston vanhasta kotimaasta, sydämensä laulun.”

Matka alkaa New Yorkista. Hanuristi Onni Laihanen hymyilee Broadwayn ihmisvilinälle, kameran tavoittamat amerikansuomalaiset hymyilevät kuvaajalle. Kaarina vierailee perheineen lukuisissa suomalaisittain kiinnostavissa kohteissa itärannikolla. Esimerkiksi Bristolissa esitellään ”Amerikan ääni” Eero Boman, Fitchburgissa tavataan sosiaalidemokraattien kesäjuhlassa Oskari Tokoi. Vuonna 1947 Yhdysvalloissa ilmestyi kaikkiaan 18 suomalaista lehteä, ”mutta kuka tietää, kuinka pitkä elonaika niille vielä on sallittu.”

Ristikuva tytöstä (Kaarina Tamminen) ja USA:n kartasta (1947).
Kaarinan matkareitti Ristikuva tytöstä (Kaarina Tamminen) ja USA:n kartasta (1947). Kuva: Filmiseppo / Yle. amerikansuomalaiset
Itärannikolta matka jatkuu ”intiaanitietä” länteen. Ohion Fairportissa pormestari Ritari ojentaa Kaarinalle kaupungin avaimen. Michiganin Detroitissa vieraillaan Helinin uistintehtaassa ja ihmetellään suomalaisomistajan miljoonapalatsia ja yksityislentokonetta. Kamera käy myös Kalevassa sekä esittelee virvoitusjuomatehtailija Mäkisen ”pullotalon”, jonka rakentamiseen on käytetty 60 000 pulloa.

Minnesotan Saukkojärvellä käydään Tapiolassa ja Askeleessa, Duluthissa yövytään Mr Kydön hotellissa. Virginiassa on yli 3 000 suomalaista ja kaupungin suurimmat liikkeet ovat suomalaisomistuksessa. Näemme kuvanveistäjä Mauno Oittisen ateljeessaan.

Etelä-Dakotan lakeuksilla vieraillaan suomalaisfarmeilla, luoteisvaltioiden nähtävyyksistä esitelään mm. Yellowstone. Tyynenmeren rannikolla Seattlessa osallistutaan Help Finland –järjestön kokoukseen ja seurataan karpaloiden koneellista sadonkorjuuta. Noin 4 000 asukkaan Astoria on yksi länsirannikon suomalaiskeskuksista. Valtaosa asukkaista saa elantonsa kalastuksesta, etenkin ”tuunakalan” pyynnistä. Heidän joukostaan nostetaan esiin Kaarlo Koskelo, painin kultamitalisti vuoden 1912 Tukholman olympialaisista.

Oregonista matka jatkuu Kaliforniaan ja Berkeleyn suomalaissiirtokuntaan. Mr Tuovisen linnamaisessa huvilassa päästää saunaan ja uima-allasjuhliin. Hollywoodissa tutustutaan Muna ja minä –elokuvan (The Egg and I, 1947) lavasteisiin ja tavataan ihka-aito suomensukuinen filmitähti, Tuulikki Paananen, joka päätyy antamaan Kaarinalle tanssitunnin.

Teksasin kautta ajetaan vielä Floridaan. Siellä ihmetellään vedenalaista teatteria, tutustutaan taidemaalari Juho Rissaseen, uidaan Miamin aalloissa sekä seurataan suomalaisten rantaelämää. Juoksijaveljekset William ja Tatu Kolehmainen harppovat leikiten juoksukilpailun voittoon, tohtori Suominen on kolmas.

Elokuvan lopun selostus palaa paatokselliseksi. ”He tulivat tähän maahan mieli intoa täynnä, elämä on ollut alituista raatamista, vain työtä, mutta kunnialla ovat he kantaneet Suomen mainetta turuilla. Sukupolvet vaihtuvat, ja vanha polvi kallistuu hautaan. Suomen kielikin on katoamassa, mutta koskaan ei ole lakannut näiden vanhusten mielestä soimasta se sydämen laulu, jota myös koti-ikäväksi kutsutaan.” Päätteeksi nähdään ja kuullaan, miten viulisti Kerttu Wanne soittaa Sibeliuksen Sydämeni laulun.

"Ei millään tavoin ikävystyttävä filmireportaashi"

Päähenkilö Kaarina oli todellisuudessa Tammisen oma tytär. Elokuvan Suomen-osuudet kuvasi Veli Tamminen. Selostuksen kirjoitti Yrjö Rauanheimo ja elokuvan leikkasi Orvo Saarikivi. Säveltäjä Heikki Aaltoila sovitti elokuvaan runsaan, suomalaisista klassikkosävelmistä koostuvan musiikkikattauksen.

Elokuva sai ensi-iltansa kesällä 1948, Helsingissä samanaikaisesti peräti kolmessa elokuvateatterissa. Aikalaisarvioissa elokuva sai myönteisen vastaanoton. ”Arvostelijan mieluinen velvollisuus on ilmoittaa, ettei tämä koko illan filmireportaashi vaikuta millään tavoin ikävystyttävältä”, kirjoitti Eugen Terttula Suomen Sosiaalidemokraatissa.

Myös Helsingin Sanomien Paula Talaskivi kiitti elokuvaa. "Filmi on koottu hauskasti juoksevaksi kokonaisuudeksi, jonka liitoksia Heikki Aaltoilan erinomaisen osuva ja kuvien kertomaa jopa silloin tällöin syventäväkin musiikki oivasti tukee ja lennoittaa. Jo hänen kekseliäät musiikkivalintansa virkistävät välistä katsojan ilman muuta matkatunnelmiin pienen Kaarina-tytön rinnalle. Selostus on asiallista ja sanonnaltaan kyllin lyhyttä.”

Vaasa-lehden nimimerkki ”Y” esitti mielenkiintoisen huomion: "Mitä varsinaiseen valokuvaukseen tulee, niin siinä suhteessa on aivan liiaksi jättäydytty ns. poseerauskuvien varaan. Niinpä teennäisyys on paikoin suorastaan häiritsevä. Mutta tätä puolta ei ehkä aina ole voitu välttää, sillä eiväthän suomalaiset ole Amerikkaan menneet ryhtyäkseen siellä filmitähdiksi, joskin sellaisiakin tapaamme."

Kriitikoiden kiitoksista huolimatta elokuvan yleisömenestys oli vuoden keskitasoa tuntuvasti heikompi. Filmiseppo hyödynsi arvokasta materiaalia edelleen, ja koosti siitä 24 vajaan kymmenen minuutin veronalennuslyhytelokuvaa. Niistä moni on katsottavissa Elävässä arkistossa.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Suomen kansallisfilmografian osaa 4 (1948-1952).

  • Sydämeni laulu (1948)

  • Oy Filmiseppo

    Oy Filmiseppo oli veljesten Arvo ja Veli Tammisen vuonna 1945 perustama elokuvavalmistamo. Arvo Tamminen jätti yhtiön vuonna 1950. Filmiseppo valmisti 1970-luvun puoliväliin mennessä kaikkiaan 824 lyhytelokuvaa, noin 400 mainoselokuvaa sekä kaksi pitkää dokumenttilelokuvaa, Sydämeni laulun (1948) sekä Oslon talviolympialaiset (1952).

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa