Hyppää pääsisältöön

Polkupyöräilijöiden mielenosoitus Helsingissä 1971

Ahtaaseen katuverkkoon ei juuri kannata raivata tilaa polkupyörille, joita käytetään vain kesäkelillä. Onko todella näin? Eikö pyöräilijöille ole tilaa?

Porukalla-ohjelmasarja esittteli vuonna 1971 vinkkejä viihtyisään yhdessäoloon. Ohjelmasarjan toisessa jaksossa kerrottiin kaupunkipolkupyöräilystä näin: "Liikenteen ruuhkautuessa kaupungeissa, on polkupyörästä tullut kätevin ja ketterin ajoneuvo. On laskettu, että pyöräily on nopein tapa liikkua Helsingin liikenteessä alle kymmenen kilometrin matkoilla. Pyöräily ei myöskään aiheuta parkkeeraushuolia, sillä yhden auton viemään tilaan mahtuu toistakymmentä polkupyörää."

Pyöräilijä ei juuri surmaa muita liikenteessä liikkujia, paitsi ehkä itsensä.

Polkupyörien etuina esitettiin myös niiden hiljaisuutta ja saateettomuutta.

Ohjelmassa kerrottiin, että "pyöräteiden ja -kaistojen puuttuminen on kuitenkin karkottanut polkupyöräilijät Helsingin liikenteestä". Liikkumista hankaloitti myös liikennevalojen vihreiden aaltojen nopeus. Polkijat juuttuivat aina uusiin valoihin odottamaan valon vaihtumista, koska "liikennevaloja ei ole suunniteltu pyöräilijöitä varten".

Mielenosoittaja kritisoi autojen saastuttamista.
Mielenosoittaja kritisoi autojen saastuttamista. Mielenosoittaja kritisoi autojen saastuttamista. Kuva: Yle kuvanauha mielenosoitukset

Pyöräilijä oli liikenteessä myös paljon alttiimpi vammoille kuin autoilija, jolla oli peltikuori suojanaan. Liian läheltä pyöräilijän ohittavat autot olivat suurin vaara kaupunkipolkijalle. Kerrotuista syistä suivaantuneina helsinkiläiset polkupyöräilijät organisoivat vuonna 1971 mielenosoituksen liikkumistapansa puolesta.

Artikkelin yläpuolella nähtävässä mielenosoitusta käsitelleessä raportissa kritisoitiin autojen aiheuttamaa saastuttamista ja pyöräilijöiden lainsuojatonta asemaa. Porukalla-ohjelmassa todetaan, että mikäli pyöräilijä haluaa itse turvata liikkumisensa, voi hän asentaa kulkupelinsä tarakalle varoituslipun.

Vaihtoehtoina lipulle esitetään käsikranaattia tai nastankylvökonetta.

Lisäksi pyöräilijät vastustivat niin sanottua suorakulmakäännöstä, joka oli samana vuonna tullut pakolliseksi muissa pohjoismaissa. Alapuolella käynnistyy Liikenneturvan vuonna 2013 julkaisema opastusvideo polkupyörällä suoritettavasta suorakulmakäännöksestä.

Porukalla-ohjelman pyöräilyä käsittelevän raportin alkuosaa ei sen sisältämän äänilevymusiikin takia voida julkaista Elävässä arkistossa.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto