Hyppää pääsisältöön

1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja.

Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan. Ne alkoivat itse penkoa asioita kriittisesti ja kiinnittivät huomionsa aiheisiin, joita aiemmin oli kaihdeltu.

Nuorison huumeiden käyttöön kytkeytyvä rikollisuus, moraalinen huoli ja mielenterveydelliset pelot tarjosivat ainesta varsin raflaavaankin ilmaisuun. Ylen uutisten historiaa tutkinut Ville Pernaa huomauttaakin, että huumeaiheisista reportaaseista löytyy "paikoitellen miltei elokuvallista tunnelmaa".

Erityisen hyvin se ilmenee toimittaja Timo Putkosen joulukuussa 1968 tekemässä jutussa, jossa suomalaista huumekauppiasta haastatellaan film noir -tyyliin valaistussa luolassa tai tunnelissa.

"Kauppias seisoi selin kameraan ja toimittaja Putkonen oli valaistu kuin Sherlock Holmes konsanaan, vitivalkoisena tummaa taustaa vasten", Pernaa kuvailee. Haastateltavien puhuttelutyylikin tuo välistä mieleen poliisikuulustelun (ks. ylinnä).

Puhutaan paheiden summasta. Tässä ajatus tuli itsestään mieleen.― Poliisikomentaja Ylösjoki Kumpulan huumeratsiasta 1969

Tammikuussa 1969 virkavalta ratsasi Helsingin Kumpulassa sijainneen amfetamiiniluolan. Huumeita oli tarjoiltu öisin hautaustoimiston tiloissa, ja palveluihin oli sisältynyt myös "ilotalotoimintaa" sekä pornografisia filmejä, valokuvia ja kirjoja.

Yhdistelmässä oli kaikki sensaation ainekset. Paikkaa kutsuttiinkin raamatullisesti "pahuuden pesäksi", jossa vaarallisia huumeita "nautittiin hautakivien ja arkkujen keskellä".

Samanhenkinen retoriikka jatkui poliisikomentaja Pentti Ylösjoen puheenvuorossa. Hänelle tapaus edusti "paheiden summaa", jossa yhdistyivät järjestyneen yhteiskunnan tuomitsemat epäsosiaaliset piirteet.

Pernaan huomion mukaan Ylen huumeuutisissa oli selvä ero alkoholiaiheisiin juttuihin. Kun edellisissä saatettiin jopa kyseenalaistaa vallitseva kireä viinapolitiikka, huumeisiin suhtauduttiin ehdottoman kielteisesti.

Eri huumeiden tai niiden käyttötapojen välillä ei myöskään tehty mainittavaa eroa.

Kala jäi pyydykseen.― Tv-uutiset hasistakavarikosta 1968

Toimittajien myötätunto oli varauksetta viranomaisten puolella. Lokakuussa 1968 tehty uutinen Helsingin suuresta hasistakavarikosta myötäilee poliisin huumeryhmän ilmausta: "Kala jäi pyydykseen erään onnellisen yhteensattuman kautta."

Takavarikkouutisen kuvitus on poikkeuksellisen viitteellinen, ellei suorastaan psykedeelinen. Keskellä "poliisille tuttujen" ravintoloiden mainoskirjainten ja abstrahoitujen kaupunkivalojen kavalkadia nähdään jopa ylösalaisin soljuvaa autoliikennettä.

Narkomania Ruotsin uhkana

Varhaisin Ylen tv-arkistosta löytyvä kotimainen marijuanauutinen koskee vuoden 1966 lopussa tehtyä takavarikkoa. Edellisestä takavarikosta oli vierähtänyt jo yli neljä vuotta, mutta jotkut olivat jo julkisestikin kertoneet käyttävänsä ainetta. Erkki Vihtosen jutussa marijuanaa esitellään lähikuvissa ja rikoskemisti U. H. Puranen kertoo sen koostumuksesta ja vaikutuksista: "Nauttija näkee värikkäitä ja ihanan tuntuisia näkyjä ja kokee jonkinlaisia seksuaalisia elämyksiä."

Narkoottiset aineet saapuivat uutisten mukaan maahan pääasiassa Ruotsin kautta. Tv:n uutistoimituksen ajankohtainen Keskiviikko-katsaus tekikin jo vuonna 1967 laajan raportin naapurimaan huolestuttavasta huumeongelmasta.

Kirjeenvaihtaja Esko Tommola kertoo Ruotsissa epäiltävän, että huumekauppaa johti amerikkalainen syndikaatti. Parhaillaan oli menossa kampanja nuorison totuttamiseksi aineisiin.

Koululaisille jaettiin ilmaisia näytteitä, ja "muutaman kerran jälkeen tavataankin Mariantorilla". Tukholman Södermalmilla sijaitseva Mariatorget oli iltaisin vilkas huumausaineiden vähittäiskauppakeskus.

Joidenkin koulujen oppilaista yli kolmasosa oli "narkomaaneja", kuten Tommola asian suorasukaisesti ilmaisee. Filmiryhmä osuu paikalle, kun erään koulun oppilaita noudetaan poliisiautolla – "ilmeisenä syynä poikain narkoosihumala", hän päättelee. (Alaikäisiä koskeva kuvamateriaali on poistettu tämän artikkelin näytteistä.)

Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967.
"Hashis näyttää tämänlaiselta." Esko Tommola tukholmalaisessa puistossa 1967. Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967. Kuva: Yle kuvanauha esko tommola
Kukaan ei voi käyttää huumausaineita, jollei niitä saa. Ruotsin ongelma on että niitä saa.― Esko Tommola Keskiviikko-katsauksessa 1967

Tommolan raportin kuvallista ilmettä sävyttävät lennokkaat lehtiotsikot, tapaamiset pimeissä puistoissa ja agenttielokuvista tutut puhelinkopit. Iltaöisen puiston varjoissa Tommola esittelee hankkimaansa hasiksenpalaa.

Suomalaiset "knarkkasivat" Tukholmassa ennen kaikkea "tableteilla plus öl”, vaikka kannabiskin oli leviämässä. Heillä oli vahva panos huumekaupassa myös myyntipuolella. Haastateltavina on myös helsinkiläisiä käyttäjiä, joille huumeet olivat aiheuttaneet pahojakin ongelmia.

Ohjelmantekijöiden mukaan Helsingissä sai toistaiseksi lähinnä pillereitä, joiden laatua ei kylläkään tarkemmin eritellä. Yksi haastateltavista mainitsee kuitenkin, että hasista ja marihuanaakin tuotiin jo maahan.

Käyttö oli vielä pientä, mutta huumeiden pelättiin tulevan muotiin Ruotsin esimerkin mukaisesti. Muuan käyttäjistä uskoi toisaalta suomalaisten vankan juopotteluperinteen ainakin hidastavan kehitystä.

Pentobromitalia ja "hassia"

Vuotta myöhemmin uutisilla oli jo aineksia kaksiosaiseen, perättäisinä iltoina lähetettyyn erikoisreportaasisarjaan Turun ja Tampereen huumetilanteesta. Toimittajat ovat tehneet suoranaista etsiväntyötä, haastattelevat jäljittämiään kauppiaita ja esittelevät hankkimaansa todistusaineistoa.

Timo Putkonen näyttää katsojille kannabismyyjältä saamaansa tulitikkurasiaa, joka on täytetty hasiksella. Tummiin laseihin sonnustautunut toimittajakollega Simo Pasanen pitelee käsissään salakauppiaalta ostamaansa Pentobromital-unilääkepulloa.

Tämä vaarallinen barbituraatti oli Turussa kovassa kurssissa, ja pillerivälittäjä sanoo nuorimman käyttäjistä olevan vain kymmenen ikäinen. Nuorison lisäksi innokkaita asiakkaita olivat vangit.

Turun vankimielisairaalan ylilääkärin Armo Hormian mukaan suuri osa Suomessa väärinkäytetyistä huumeista oli hankittu lääkärien kirjoittamilla resepteillä. Hän kertoo jo vaatineensa niiden valvonnan tiukentamista.

Turku-raporttia seuranneena päivänä uutiset kertoivat huumeiden levinneen Tampereellekin. Myös Turun tilanteeseen palataan. Sikäläisten huumeidenkäyttäjien haastattelu muistuttaa jälleen kuulustelutilaisuutta ainakin visuaalisesti.

Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä.
Juhani Lompolo kuulustelee huumeiden käyttäjiä Turussa. Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä. Kuva: Yle kuvanauha juhani lompolo

Yksi nuorista kertoo käyttävänsä kannabista uskonnollisista syistä, toista aine taas miellyttää, koska ei aiheuta krapulaa. Toimittaja Juhani Lompolo utelee "tällaisen marihuanalla tai hassiksella otetun matkan" tunnelmista, mutta saa kuulla ettei niitä voi selittää.

Ruotsin osuus nousee jälleen kerran esiin, kun puheeksi tulee, miten helppoa turkulaisen on noutaa tavaraa Tukholmasta.

Vaikka pilveä siis tuntui olevan vaivattomasti saatavissa, aivan koko turkulaisnuoriso ei ollut vielä ajautunut huumeiden pariin. Erään pojan luokalla kuulemma 22 prosenttia poltti "hassia", toinen taas oli luokkansa ainoa käyttäjä. "Muut on viinamäen miehiä."

Lainaukset Ville Pernaalta ovat kirjasta Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009 (Karttakeskus 2009).

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto