Hyppää pääsisältöön

1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja.

Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan. Ne alkoivat itse penkoa asioita kriittisesti ja kiinnittivät huomionsa aiheisiin, joita aiemmin oli kaihdeltu.

Nuorison huumeiden käyttöön kytkeytyvä rikollisuus, moraalinen huoli ja mielenterveydelliset pelot tarjosivat ainesta varsin raflaavaankin ilmaisuun. Ylen uutisten historiaa tutkinut Ville Pernaa huomauttaakin, että huumeaiheisista reportaaseista löytyy "paikoitellen miltei elokuvallista tunnelmaa".

Erityisen hyvin se ilmenee toimittaja Timo Putkosen joulukuussa 1968 tekemässä jutussa, jossa suomalaista huumekauppiasta haastatellaan film noir -tyyliin valaistussa luolassa tai tunnelissa.

"Kauppias seisoi selin kameraan ja toimittaja Putkonen oli valaistu kuin Sherlock Holmes konsanaan, vitivalkoisena tummaa taustaa vasten", Pernaa kuvailee. Haastateltavien puhuttelutyylikin tuo välistä mieleen poliisikuulustelun (ks. ylinnä).

Puhutaan paheiden summasta. Tässä ajatus tuli itsestään mieleen.― Poliisikomentaja Ylösjoki Kumpulan huumeratsiasta 1969

Tammikuussa 1969 virkavalta ratsasi Helsingin Kumpulassa sijainneen amfetamiiniluolan. Huumeita oli tarjoiltu öisin hautaustoimiston tiloissa, ja palveluihin oli sisältynyt myös "ilotalotoimintaa" sekä pornografisia filmejä, valokuvia ja kirjoja.

Yhdistelmässä oli kaikki sensaation ainekset. Paikkaa kutsuttiinkin raamatullisesti "pahuuden pesäksi", jossa vaarallisia huumeita "nautittiin hautakivien ja arkkujen keskellä".

Samanhenkinen retoriikka jatkui poliisikomentaja Pentti Ylösjoen puheenvuorossa. Hänelle tapaus edusti "paheiden summaa", jossa yhdistyivät järjestyneen yhteiskunnan tuomitsemat epäsosiaaliset piirteet.

Pernaan huomion mukaan Ylen huumeuutisissa oli selvä ero alkoholiaiheisiin juttuihin. Kun edellisissä saatettiin jopa kyseenalaistaa vallitseva kireä viinapolitiikka, huumeisiin suhtauduttiin ehdottoman kielteisesti.

Eri huumeiden tai niiden käyttötapojen välillä ei myöskään tehty mainittavaa eroa.

Kala jäi pyydykseen.― Tv-uutiset hasistakavarikosta 1968

Toimittajien myötätunto oli varauksetta viranomaisten puolella. Lokakuussa 1968 tehty uutinen Helsingin suuresta hasistakavarikosta myötäilee poliisin huumeryhmän ilmausta: "Kala jäi pyydykseen erään onnellisen yhteensattuman kautta."

Takavarikkouutisen kuvitus on poikkeuksellisen viitteellinen, ellei suorastaan psykedeelinen. Keskellä "poliisille tuttujen" ravintoloiden mainoskirjainten ja abstrahoitujen kaupunkivalojen kavalkadia nähdään jopa ylösalaisin soljuvaa autoliikennettä.

Narkomania Ruotsin uhkana

Varhaisin Ylen tv-arkistosta löytyvä kotimainen marijuanauutinen koskee vuoden 1966 lopussa tehtyä takavarikkoa. Edellisestä takavarikosta oli vierähtänyt jo yli neljä vuotta, mutta jotkut olivat jo julkisestikin kertoneet käyttävänsä ainetta. Erkki Vihtosen jutussa marijuanaa esitellään lähikuvissa ja rikoskemisti U. H. Puranen kertoo sen koostumuksesta ja vaikutuksista: "Nauttija näkee värikkäitä ja ihanan tuntuisia näkyjä ja kokee jonkinlaisia seksuaalisia elämyksiä."

Narkoottiset aineet saapuivat uutisten mukaan maahan pääasiassa Ruotsin kautta. Tv:n uutistoimituksen ajankohtainen Keskiviikko-katsaus tekikin jo vuonna 1967 laajan raportin naapurimaan huolestuttavasta huumeongelmasta.

Kirjeenvaihtaja Esko Tommola kertoo Ruotsissa epäiltävän, että huumekauppaa johti amerikkalainen syndikaatti. Parhaillaan oli menossa kampanja nuorison totuttamiseksi aineisiin.

Koululaisille jaettiin ilmaisia näytteitä, ja "muutaman kerran jälkeen tavataankin Mariantorilla". Tukholman Södermalmilla sijaitseva Mariatorget oli iltaisin vilkas huumausaineiden vähittäiskauppakeskus.

Joidenkin koulujen oppilaista yli kolmasosa oli "narkomaaneja", kuten Tommola asian suorasukaisesti ilmaisee. Filmiryhmä osuu paikalle, kun erään koulun oppilaita noudetaan poliisiautolla – "ilmeisenä syynä poikain narkoosihumala", hän päättelee. (Alaikäisiä koskeva kuvamateriaali on poistettu tämän artikkelin näytteistä.)

Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967.
"Hashis näyttää tämänlaiselta." Esko Tommola tukholmalaisessa puistossa 1967. Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967. Kuva: Yle kuvanauha esko tommola
Kukaan ei voi käyttää huumausaineita, jollei niitä saa. Ruotsin ongelma on että niitä saa.― Esko Tommola Keskiviikko-katsauksessa 1967

Tommolan raportin kuvallista ilmettä sävyttävät lennokkaat lehtiotsikot, tapaamiset pimeissä puistoissa ja agenttielokuvista tutut puhelinkopit. Iltaöisen puiston varjoissa Tommola esittelee hankkimaansa hasiksenpalaa.

Suomalaiset "knarkkasivat" Tukholmassa ennen kaikkea "tableteilla plus öl”, vaikka kannabiskin oli leviämässä. Heillä oli vahva panos huumekaupassa myös myyntipuolella. Haastateltavina on myös helsinkiläisiä käyttäjiä, joille huumeet olivat aiheuttaneet pahojakin ongelmia.

Ohjelmantekijöiden mukaan Helsingissä sai toistaiseksi lähinnä pillereitä, joiden laatua ei kylläkään tarkemmin eritellä. Yksi haastateltavista mainitsee kuitenkin, että hasista ja marihuanaakin tuotiin jo maahan.

Käyttö oli vielä pientä, mutta huumeiden pelättiin tulevan muotiin Ruotsin esimerkin mukaisesti. Muuan käyttäjistä uskoi toisaalta suomalaisten vankan juopotteluperinteen ainakin hidastavan kehitystä.

Pentobromitalia ja "hassia"

Vuotta myöhemmin uutisilla oli jo aineksia kaksiosaiseen, perättäisinä iltoina lähetettyyn erikoisreportaasisarjaan Turun ja Tampereen huumetilanteesta. Toimittajat ovat tehneet suoranaista etsiväntyötä, haastattelevat jäljittämiään kauppiaita ja esittelevät hankkimaansa todistusaineistoa.

Timo Putkonen näyttää katsojille kannabismyyjältä saamaansa tulitikkurasiaa, joka on täytetty hasiksella. Tummiin laseihin sonnustautunut toimittajakollega Simo Pasanen pitelee käsissään salakauppiaalta ostamaansa Pentobromital-unilääkepulloa.

Tämä vaarallinen barbituraatti oli Turussa kovassa kurssissa, ja pillerivälittäjä sanoo nuorimman käyttäjistä olevan vain kymmenen ikäinen. Nuorison lisäksi innokkaita asiakkaita olivat vangit.

Turun vankimielisairaalan ylilääkärin Armo Hormian mukaan suuri osa Suomessa väärinkäytetyistä huumeista oli hankittu lääkärien kirjoittamilla resepteillä. Hän kertoo jo vaatineensa niiden valvonnan tiukentamista.

Turku-raporttia seuranneena päivänä uutiset kertoivat huumeiden levinneen Tampereellekin. Myös Turun tilanteeseen palataan. Sikäläisten huumeidenkäyttäjien haastattelu muistuttaa jälleen kuulustelutilaisuutta ainakin visuaalisesti.

Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä.
Juhani Lompolo kuulustelee huumeiden käyttäjiä Turussa. Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä. Kuva: Yle kuvanauha juhani lompolo

Yksi nuorista kertoo käyttävänsä kannabista uskonnollisista syistä, toista aine taas miellyttää, koska ei aiheuta krapulaa. Toimittaja Juhani Lompolo utelee "tällaisen marihuanalla tai hassiksella otetun matkan" tunnelmista, mutta saa kuulla ettei niitä voi selittää.

Ruotsin osuus nousee jälleen kerran esiin, kun puheeksi tulee, miten helppoa turkulaisen on noutaa tavaraa Tukholmasta.

Vaikka pilveä siis tuntui olevan vaivattomasti saatavissa, aivan koko turkulaisnuoriso ei ollut vielä ajautunut huumeiden pariin. Erään pojan luokalla kuulemma 22 prosenttia poltti "hassia", toinen taas oli luokkansa ainoa käyttäjä. "Muut on viinamäen miehiä."

Lainaukset Ville Pernaalta ovat kirjasta Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009 (Karttakeskus 2009).

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.