Hyppää pääsisältöön

1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja.

Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan. Ne alkoivat itse penkoa asioita kriittisesti ja kiinnittivät huomionsa aiheisiin, joita aiemmin oli kaihdeltu.

Nuorison huumeiden käyttöön kytkeytyvä rikollisuus, moraalinen huoli ja mielenterveydelliset pelot tarjosivat ainesta varsin raflaavaankin ilmaisuun. Ylen uutisten historiaa tutkinut Ville Pernaa huomauttaakin, että huumeaiheisista reportaaseista löytyy "paikoitellen miltei elokuvallista tunnelmaa".

Erityisen hyvin se ilmenee toimittaja Timo Putkosen joulukuussa 1968 tekemässä jutussa, jossa suomalaista huumekauppiasta haastatellaan film noir -tyyliin valaistussa luolassa tai tunnelissa.

"Kauppias seisoi selin kameraan ja toimittaja Putkonen oli valaistu kuin Sherlock Holmes konsanaan, vitivalkoisena tummaa taustaa vasten", Pernaa kuvailee. Haastateltavien puhuttelutyylikin tuo välistä mieleen poliisikuulustelun (ks. ylinnä).

Puhutaan paheiden summasta. Tässä ajatus tuli itsestään mieleen.― Poliisikomentaja Ylösjoki Kumpulan huumeratsiasta 1969

Tammikuussa 1969 virkavalta ratsasi Helsingin Kumpulassa sijainneen amfetamiiniluolan. Huumeita oli tarjoiltu öisin hautaustoimiston tiloissa, ja palveluihin oli sisältynyt myös "ilotalotoimintaa" sekä pornografisia filmejä, valokuvia ja kirjoja.

Yhdistelmässä oli kaikki sensaation ainekset. Paikkaa kutsuttiinkin raamatullisesti "pahuuden pesäksi", jossa vaarallisia huumeita "nautittiin hautakivien ja arkkujen keskellä".

Samanhenkinen retoriikka jatkui poliisikomentaja Pentti Ylösjoen puheenvuorossa. Hänelle tapaus edusti "paheiden summaa", jossa yhdistyivät järjestyneen yhteiskunnan tuomitsemat epäsosiaaliset piirteet.

Pernaan huomion mukaan Ylen huumeuutisissa oli selvä ero alkoholiaiheisiin juttuihin. Kun edellisissä saatettiin jopa kyseenalaistaa vallitseva kireä viinapolitiikka, huumeisiin suhtauduttiin ehdottoman kielteisesti.

Eri huumeiden tai niiden käyttötapojen välillä ei myöskään tehty mainittavaa eroa.

Kala jäi pyydykseen.― Tv-uutiset hasistakavarikosta 1968

Toimittajien myötätunto oli varauksetta viranomaisten puolella. Lokakuussa 1968 tehty uutinen Helsingin suuresta hasistakavarikosta myötäilee poliisin huumeryhmän ilmausta: "Kala jäi pyydykseen erään onnellisen yhteensattuman kautta."

Takavarikkouutisen kuvitus on poikkeuksellisen viitteellinen, ellei suorastaan psykedeelinen. Keskellä "poliisille tuttujen" ravintoloiden mainoskirjainten ja abstrahoitujen kaupunkivalojen kavalkadia nähdään jopa ylösalaisin soljuvaa autoliikennettä.

Narkomania Ruotsin uhkana

Varhaisin Ylen tv-arkistosta löytyvä kotimainen marijuanauutinen koskee vuoden 1966 lopussa tehtyä takavarikkoa. Edellisestä takavarikosta oli vierähtänyt jo yli neljä vuotta, mutta jotkut olivat jo julkisestikin kertoneet käyttävänsä ainetta. Erkki Vihtosen jutussa marijuanaa esitellään lähikuvissa ja rikoskemisti U. H. Puranen kertoo sen koostumuksesta ja vaikutuksista: "Nauttija näkee värikkäitä ja ihanan tuntuisia näkyjä ja kokee jonkinlaisia seksuaalisia elämyksiä."

Narkoottiset aineet saapuivat uutisten mukaan maahan pääasiassa Ruotsin kautta. Tv:n uutistoimituksen ajankohtainen Keskiviikko-katsaus tekikin jo vuonna 1967 laajan raportin naapurimaan huolestuttavasta huumeongelmasta.

Kirjeenvaihtaja Esko Tommola kertoo Ruotsissa epäiltävän, että huumekauppaa johti amerikkalainen syndikaatti. Parhaillaan oli menossa kampanja nuorison totuttamiseksi aineisiin.

Koululaisille jaettiin ilmaisia näytteitä, ja "muutaman kerran jälkeen tavataankin Mariantorilla". Tukholman Södermalmilla sijaitseva Mariatorget oli iltaisin vilkas huumausaineiden vähittäiskauppakeskus.

Joidenkin koulujen oppilaista yli kolmasosa oli "narkomaaneja", kuten Tommola asian suorasukaisesti ilmaisee. Filmiryhmä osuu paikalle, kun erään koulun oppilaita noudetaan poliisiautolla – "ilmeisenä syynä poikain narkoosihumala", hän päättelee. (Alaikäisiä koskeva kuvamateriaali on poistettu tämän artikkelin näytteistä.)

Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967.
"Hashis näyttää tämänlaiselta." Esko Tommola tukholmalaisessa puistossa 1967. Toimittaja Esko Tommola esittelee hasispalaa Tukholmassa 1967. Kuva: Yle kuvanauha esko tommola
Kukaan ei voi käyttää huumausaineita, jollei niitä saa. Ruotsin ongelma on että niitä saa.― Esko Tommola Keskiviikko-katsauksessa 1967

Tommolan raportin kuvallista ilmettä sävyttävät lennokkaat lehtiotsikot, tapaamiset pimeissä puistoissa ja agenttielokuvista tutut puhelinkopit. Iltaöisen puiston varjoissa Tommola esittelee hankkimaansa hasiksenpalaa.

Suomalaiset "knarkkasivat" Tukholmassa ennen kaikkea "tableteilla plus öl”, vaikka kannabiskin oli leviämässä. Heillä oli vahva panos huumekaupassa myös myyntipuolella. Haastateltavina on myös helsinkiläisiä käyttäjiä, joille huumeet olivat aiheuttaneet pahojakin ongelmia.

Ohjelmantekijöiden mukaan Helsingissä sai toistaiseksi lähinnä pillereitä, joiden laatua ei kylläkään tarkemmin eritellä. Yksi haastateltavista mainitsee kuitenkin, että hasista ja marihuanaakin tuotiin jo maahan.

Käyttö oli vielä pientä, mutta huumeiden pelättiin tulevan muotiin Ruotsin esimerkin mukaisesti. Muuan käyttäjistä uskoi toisaalta suomalaisten vankan juopotteluperinteen ainakin hidastavan kehitystä.

Pentobromitalia ja "hassia"

Vuotta myöhemmin uutisilla oli jo aineksia kaksiosaiseen, perättäisinä iltoina lähetettyyn erikoisreportaasisarjaan Turun ja Tampereen huumetilanteesta. Toimittajat ovat tehneet suoranaista etsiväntyötä, haastattelevat jäljittämiään kauppiaita ja esittelevät hankkimaansa todistusaineistoa.

Timo Putkonen näyttää katsojille kannabismyyjältä saamaansa tulitikkurasiaa, joka on täytetty hasiksella. Tummiin laseihin sonnustautunut toimittajakollega Simo Pasanen pitelee käsissään salakauppiaalta ostamaansa Pentobromital-unilääkepulloa.

Tämä vaarallinen barbituraatti oli Turussa kovassa kurssissa, ja pillerivälittäjä sanoo nuorimman käyttäjistä olevan vain kymmenen ikäinen. Nuorison lisäksi innokkaita asiakkaita olivat vangit.

Turun vankimielisairaalan ylilääkärin Armo Hormian mukaan suuri osa Suomessa väärinkäytetyistä huumeista oli hankittu lääkärien kirjoittamilla resepteillä. Hän kertoo jo vaatineensa niiden valvonnan tiukentamista.

Turku-raporttia seuranneena päivänä uutiset kertoivat huumeiden levinneen Tampereellekin. Myös Turun tilanteeseen palataan. Sikäläisten huumeidenkäyttäjien haastattelu muistuttaa jälleen kuulustelutilaisuutta ainakin visuaalisesti.

Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä.
Juhani Lompolo kuulustelee huumeiden käyttäjiä Turussa. Toimittaja Juhani Lompolon edessä rivi turkulaisia huumeiden käyttäjiä. Kuva: Yle kuvanauha juhani lompolo

Yksi nuorista kertoo käyttävänsä kannabista uskonnollisista syistä, toista aine taas miellyttää, koska ei aiheuta krapulaa. Toimittaja Juhani Lompolo utelee "tällaisen marihuanalla tai hassiksella otetun matkan" tunnelmista, mutta saa kuulla ettei niitä voi selittää.

Ruotsin osuus nousee jälleen kerran esiin, kun puheeksi tulee, miten helppoa turkulaisen on noutaa tavaraa Tukholmasta.

Vaikka pilveä siis tuntui olevan vaivattomasti saatavissa, aivan koko turkulaisnuoriso ei ollut vielä ajautunut huumeiden pariin. Erään pojan luokalla kuulemma 22 prosenttia poltti "hassia", toinen taas oli luokkansa ainoa käyttäjä. "Muut on viinamäen miehiä."

Lainaukset Ville Pernaalta ovat kirjasta Uutisista, hyvää iltaa. Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959–2009 (Karttakeskus 2009).

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.