Hyppää pääsisältöön

Argentiinalainen Teresa pyöräytti sokkona karttapalloa ja päätyi Suomeen kalakauppiaaksi

Hakaniemen kauppahallissa Töölön kala -kyltin alla häärii iloiselta näyttävä nainen. Hän on Teresa Soengas, jolta kalan fileointi, ruotojen nyppiminen ja suomen kielikin taittuu muitta mutkitta. Aikoinaan Suomeen tullessaan hän ei osannut mitään niistä. Soengas kertoo tarinansa Tosi tarinan dokumentissa Onnellinen nainen (2009).

Argentiinassa asuessaan Soengas ei tehnyt päivääkään palkkatöitä. Hän vietti ylellistä elämää, maalasi tauluja ja matkusteli. Kuitenkin maailman metropolit aina New Yorkista Pariisiin alkoivat kyllästyttää naista. Niinpä hän eräillä syntymäpäiväkutsuillaan julisti vieraillensa lähtevänsä siihen maahan, mihin sormi karttapalolla osoittaa. Ensimmäiseksi sormi osoitti Venäjälle, mutta Soengas teki nopean ratkaisun.

Teresa Soengas pitää kalakauppaa Hakaniemen kauppahallissa
Teresa Soengas pitää kalakauppaa Hakaniemen kauppahallissa Kuva: Yle kuvanauha kalatiski

”Siirsin vähän sormea ja se osoitti Suomea”, Soengas nauraa. Vieraat eivät tienneet, että syntymäpäiväsankari oli vähällä päätyä Venäjälle.

Siirsin vähän sormea ja se osoitti Suomeen

Suomessa Soengas rakastui maahan – Suomi voisi olla se paikka, jossa hän voisi maalata ja viimeistellä kirjansa. Kaksi kuukautta oleskeltuaan maassa hän rakastui myös suomalaiseen kalastajaan, jonka kanssa meni myöhemmin naimisiin.

Juuri miehensä – nykyisen ex-miehensä – ansiosta kalat astuivat Soengasin elämään. Hän päätti perustaa miehelleen kalakaupan, jossa tämä voisi myydä saaliitaan. Mies kuitenkin tahtoi pitää kauppaa yhdessä vaimonsa kanssa.

”En minä osaa, en ole ikinä ollut töissä. Kauppa on sinulle. En osaa edes suomea”, Soengas vastusteli ajatusta.

Vajaa vuotta myöhemmin mies katosi Soengan elämästä, mutta kalat jäivät. Se aika ei ollut helppoa naiselle, joka ei tiennyt mitään kaloista, töiden tekemisestä, kaupankäynnistä tai suomen kielestä.

Ajan kanssa hän kuitenkin oppi tuon kaiken, ja dokumentissa Soengas kuvailee itseään onnelliseksi naiseksi.

"Onnellisuus on vaatinut ja vaatii yhä kovasti töitä."

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto