Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median syötteiden varassa mediakäyttäjä on uudella tavalla passiivinen vastaanottaja - miten varmistaa moninaisuus?

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno paneutui keväällä 2015 neljän eri ikäisen eri puolilla Suomea asuvan henkilön media-arkeen selvittääkseen, mitä tavalliset suomalaiset ajattelevat moninaisuudesta mediassa. Julkisen palvelun mediayhtiönä Yle pohtii, miten se voisi varmistaa moninaisten mediasisältöjen tarjonnan mediakäytöltään hyvin erilaisille yleisöille.

Kenen äänellä mediassa puhutaan?  

Kennon tekemisessä haastatteluissa toistui huoli siitä, kenen äänellä mediassa puhutaan. Moninaisuus tuntuu monelle välittyvän esimerkiksi niin, että valtaväestön edustajat puhuvat vähemmistöryhmien puolesta.

Moninaisuuden lisäämiseksi mediassa olisi kaiketi syytä lisätä kaikenlaisten, eri taustaisten, eri tavalla ajattelevien ja erilaisia elämänpolkuja valinneiden ihmisten aktiivista osallisuutta mediasisältöjen tuottamisessa.

Sisällön tasapuolisuutta ja teemojen moninaisuutta ei kuitenkaan enää voi taata pelkästään tarjontaa monipuolistamalla, koska eri ikäiset käyttävät mediaa niin eri tavoin. Esimerkiksi vanhemmalle mediakäyttäjälle kännykkä ei ole merkittävä mediankäytön laite, mutta nuorelle ehkä ainoa.

Lukiolainen ei löydä tavallisten ihmisten selviytymistarinoita

Kennon haastattelema lukiolainen tunnisti oman mediakuplansa, mutta ei osannut sanoa, miten päästä käsiksi sisältöihin sen ulkopuolella. Hän toivoi, että mediassa kirjoitettaisiin esimerkiksi tavallisten ihmisten selviytymistarinoita, koska ei ole koskaan sellaisia saanut lukea. Varttunut mediakäyttäjä osaisi hakea sellaista sisältöä naistenlehdistä, mutta kyseisen lukiolaisen vastaanottama sosiaalisen median sisältö oli lähinnä ulkonäköön painottuvaa kuvallista oman elämän raportointia. Tällaisia blogisisältöjä leimaava täydellisyyden tavoittelu aiheutti nuorelle naiselle ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta liittyen ulkonäköön ja arjen hallintaan.

On yksi asia luoda moninainen sisältöntuotanto ja toinen asia saada ihmiset huomaamaan saati kiinnostumaan.

Nuoria kiinnostava sisältö on yhä voimakkaammin visuaalista ja sosiaalista. Sisällöt Instagramissa, blogeissa ja Facebookissa ovat kuvapainoitteisia, ja vähemmän visuaalinen sisältö, esimerkiksi perinteinen uutisointi, jää huomiotta.

Median murrosta on leimannut mediankäyttäjän muutos passiivisesta aktiiviseksi: passiivinen mediasisällön vastaanottaminen on vaihtunut aktiiviseksi sisällön valikoimiseksi ja jopa itse tuottamiseksi. Valikointi saattaakin johtaa uudenlaiseen passiivisuuteen vastaanotossa, jos uutta seurattavaa ei aktiivisesti etsitä oman “sosiaalisen kuplan” ulkopuolelta. Julkisen palvelun median on löydettävä uusia keinoja tehdä sisällöt niin kiinnostaviksi, että erilaiset yleisöt tulevat löytäneeksi ne kuplista huolimatta - tai ehkä niiden avulla?  

Selvitys jätti paljon pohdittavaa

  • Miten tarjota moninaisuuden kokemus nuorelle, jolla on älypyhelimessaan sosiaalisen median avulla rakennettu “automaattinen sisällöntuotantokoneisto” eikä tämän oman kuplan ulkopuolelle tule mentyä oma-aloitteisesti. Miten sitä voisi helpottaa?

  • Miten me – ne vastakkainasettelua mediassa ja ihmisten mielissä voisi purkaa

  • Miten media voisi osaltaan silloittaa ihmisten välistä kuilua niin, ettei moninaisuus mediassa näyttäytyisi negatiivisena tai järjestettynä asiana vaan luontevana osana yhteiskuntaa?

  • Miten tavallinen arki voitaisiin tuoda paremmin näkyviin? Arjen moninaisuuden puute mediassa aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta.

Ks. myös: Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla ja Viola Strandberg on Kennon tutkimusjohtaja.

Kommentit
  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Hyvästit flashille

    Ei enää flashia

    Flash-playerin tarve Areenan web-palvelussa loppuu. Viime viikolla Areenassa saavutettiin jonkinlainen merkkipaalu, kun suorista tv-lähetyksistä muodostettavat tallenteet siirtyivät käyttämään uutta julkaisualustaa.