Hyppää pääsisältöön

Kun suomalaiset rakensivat kylän Aurinkorannikolle

Espanjan Fuengirolan kaupungin läheisyydessä sijaitsee pieni Los Pacosin kylä. Tämä suomalaisvoimin ja -rahoin rakennettu lomakylä oli usein esillä mediassa 1970-luvulla kyseenalaisten liiketoimien vuoksi. Vuonna 1976 ilmestyneessä Los Petos -dokumentissa käsitellään Los Pacosissa tapahtunutta kiinteistökauppaa sekä siihen liittyviä valuuttahuijauksia.

Suomessa tuolloin vallinneen pääoman niukkuuden sekä vaikean maksutasetilanteen vuoksi Suomen pankki myönsi ulkomaisten kiinteistöjen ja asuntojen ostoon luvan vain erityistilanteissa. Suomesta sai viedä ulkomaille ilman pankin lupaa kerralla 3000 markkaa. Raha oli tarkoitettu matkakuluihin, eikä sitä saanut sijoittaa. "Rahan saa siis viskata taivaan tuuliin tai kumota kurkkuunsa, mutta ei sijoittaa", kertoo dokumentin selostaja ja toimittaja Pentti Järvinen. Suomen pankki valvoi valuuttamääräysten noudattamista ja ilmiantoi kaikki tapaukset poliisille.

Perusteita luvan saamiseen oli esimerkiksi hakijan terveydentila. Lääkärinlausunto, jossa ilmeni potilaan tarvitsevan etelän lämpöä toimi matkalippuna kiinteistöostoksille. Toinen laillinen keino oli lähteä siirtolaiseksi. Tällöin ulkomaille sai viedä aluksi 50 000 markkaa henkeä kohden ja myöhemmin loput omaisuudestaan, kunhan todisti, että ulkomailla asuminen oli pysyvää.

Suomalaisten kiinteistökaupat kohdistuivat pääasiassa Kanarian saarille, Mallorcalle sekä Aurinkorannikolle. "Espanjan tiedotuspalvelun mukaan Suomi oli kolmanneksi suurin ulkolainen sijoittaja Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen", kertoo toimittaja Pentti Järvinen. Los Pacosia markkinoitiin muun muassa terveyspalveluiden ja huippu-urheilijoiden avulla. Olosuhteet kun olivat urheilijoille otolliset ympäri vuoden ja kylässä toimi suomalainen lääkäri.

Halpojen hintojen ja lämpimän ilmaston lisäksi houkuttimena muuttoon oli Suomen ja Espanjan välinen sopimus, joka antoi maassa asuvalle mahdollisuuden valita maksaako veronsa Suomeen vai Espanjaan. "Koskaan en ole ollut näin rahoissa", oli paljastanut eräs eläkeläinen toimittaja Järviselle.

Kylän perustaja Teuvo Hakulinen harmittelee dokumentissa Suomen tiukkaa valuuttapolitiikkaa ja kokee, että hänen elinkeinoaan ja ammattiaan häiritään tarkoituksellisesti. "Me olemme varmasti tehneet enemmän hyvää propagandaa Suomen puolesta kuin suurlähetystöt yhteensä", kuittaa Hakulinen.

Kiinteistökauppojen oikeudenkäynnit

Los Petos -dokumentissa ilmenee se, kuinka vähän Los Pacosissa oleilevat suomalaiset olivat halukkaita puhumaan omista kiinteistökaupoistaan. Monille Suomen pankin valuuttasäännöstely ja holhouspolittiikka tulivat yllätyksenä. Dokumentissa esiintyvien henkilöiden omien sanojen mukaan kaupantekovaiheessa heillä ei ollut mitään tietoa pankin säädöksistä.

Los Pacosin kiinteistökaupat poikivat satoja oikeustapauksia, sillä vain noin kymmenellä kylän asukkaalla oli paperit kunnossa pankin kanssa.

Alkuvuonna 1976 Myöhäisuutisissa raportoitiin etelänkohteiden kiinteistökaupoista ja niihin kohdistuvista oikeudenkäynneistä. "Suomen pankin valuuttatarkkailuosaston virityskypsiä valuuttarikosjuttuja on tällä hetkellä hyvinkin runsaasti", kertoo toimittaja Risto Lasila.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.