Hyppää pääsisältöön

”Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi”

Latinankielistä kirjoitusta kivessä
Latinankielistä kirjoitusta kivessä Kuva: Dan Diffendale latina

Useiden suomalaistenkin vierasperäisten sanojen taustalla on latina. Latinan kieli on lähtöisin indoeurooppalaisesta kantakielestä, jossa yhden laajan murreryhmän muodostivat muinaisitalialaiset heimot. Kielen käytössä on ollut tuhannen vuoden ajan erilaisia ilmenemismuotoja ja tyylitasoja. Roomalaisten tehokas taistelukoneisto varmisti aikanaan latinan säilymisen kilpailijoidensa puristuksessa.

Kun mietitään suomen kielen vierasperäisten sanojen taustoja, päädytään usein ruotsiin, joka on saanut sanan ranskasta tai saksasta. Lopulta eteen tulee latina. Latinisti Reijo Pitkäranta kertoo, että usein sanan alkuperäksi voidaankin jäljittää latina.

- Kaikki oudot sanat eivät suinkaan tule nyky-englannista, kuten jotkut luulevat, vaan yleensä paljon kauempaa. Vanhimmat esimerkit latinan kielestä ovat noin vuodelta 600 eKr. Kieli on lähtöisin indoeurooppalaisesta kantakielestä, jossa yhden laajan murreryhmän muodostivat muinaisitalialaiset heimot. Ne siirtyivät ehkä toisella esikristillisellä vuosituhannella Apenniinien niemimaalle eli Italiaan. Tämä indoeurooppalainen kantakieli on sekä kreikan että latinan ja myös monen muun Euroopan kielen alkukieli, Pitkäranta selittää.

Kieliryhmää puhuttiin aikoinaan Itä-Euroopan ja Mustanmeren välimailla monta tuhatta vuotta sitten. Kielimuodosta ei ole säilynyt suoranaisia dokumentteja, mutta kielitieteilijät ovat voineet rekonstruoida nämä muodot äännelakien avulla.

- Voidaan esimerkiksi sanoa, että uutta tarkoittava latinan sana novus, kreikan néos, englannin new ja ruotsin ny pohjautuvat yhteiseen kantamuotoon joka on nevos, Pitkäranta kertoo.

Kielen ydinalueena Rooma

Latina oli aluksi vain hyvin pieni paimentolaisten ja maanviljelijöiden käyttämä kielimurre Rooman Palatium-kukkulan kylissä. Latinisti Reijo Pitkäranta toteaa, että koska latinan ydinalue oli Rooma, latinan kieltä pitäisikin oikeastaan kutsua romaaniksi tai romaniaksi.

- Antiikin ajan runoilijoiden ja historioitsijoiden mukaan latinan kieli sai nimensä Latinus-nimisen kuninkaan mukaan, joka asui Latiumin maakunnassa Rooman eteläpuolella.

Mitä Italiassa sitten puhuttiin ennen latinaa? Latinisti Pitkäranta kertoo, että nykyään uskotaan, että Välimeren alueella oli asukkaita jo ennen latinan kieltä ja sen sukukieliä puhuvien tuloa.

Latina oli aluksi vain hyvin pieni paimentolaisten ja maanviljelijöiden käyttämä kielimurre.

- Puhutaan Välimeren alueen asukkaista, mutta he ja heidän kielensä jäivät näiden uusien tulokkaiden alle. Heidän kielestään on kuitenkin säilynyt joitakin lainasanoja. Sellaisia, jotka eivät ole sukua sen enempää latinalle kuin kreikallekaan vaan luultavasti olivat näiden Välimeren alueen muinaisten kansojen käyttämiä.

Arvellaan, että ainakin sanat lilja ja ruusu on peritty muinaisten Välimeren kansojen kielestä.

- Latinan sana vinum on myös lainattu välimeren kansojen kielestä. Nämä lainasanat osoittivat, että nuo kansat viljelivät liljoja ja ruusuja ja joivat viiniä, tai ainakin olivat läheisesti tekemisissä näiden kanssa.

Kilpailu kieliherruudesta ratkesi sotimalla

Latinisti Reijo Pitkäranta kertoo, että latinan kielellä oli aikoinaan useampikin vakavasti otettava kilpailija.

- Etruskin kieli oli latinan vakava kilpailija monestakin syystä. Tällä kansalla oli Italiassa 600-luvulta eKr. suuri sotilaallis-poliittinen vaikutusvalta. Noin 500 eKr. heidän valta-alueensa ulottui Pohjois-Italiasta Po-joen tienoilta aina Rooman eteläpuolelle Campanian alueelle asti. Latina olisi aivan hyvin voinut joutua etruskien jalkoihin, kun ottaa huomioon, että itse latinan kielen pääkaupunki Rooma on luultavasti etruskia. Sana pohjautuu nähtävästi erääseen etruskilaiseen sukunimeen. Muutoinkin heidän kaikinpuolinen etevämmyytensä oli niin huomattava, että he olisivat saattaneet tulla Italian ja laajemmankin alueen herroiksi. Kuitenkin 400 eKr. he kärsivät tappion kreikkalaisia siirtokuntia vastaan käydyssä meritaistelussa Napolin lähellä. Sen jälkeen heidän vaikutusvaltansa ja mahtinsa alkoi taantua, Pitkäranta taustoittaa.

Etruskin kieltä puhuttiin kuitenkin Rooman lähistöllä vielä 100-luvulla jKr. Nykyinen Toscanan maakunnan nimi on muisto heistä.

Toinen vahva kilpailija oli kreikan kieli. Kreikkalaiset olivat 700-luvulta eKr. lähtien valloittaneet siirtokuntien kautta koko Etelä-Italian aina Napolin seudulle saakka. Napolin nimi tulee muinaiskreikan sanasta neápolis, joka tarkoittaa uutta kaupunkia.

- Etelä-Italia ja Sisilia olivat eräänlainen kreikkalaisten Amerikka. Sinne siirtyi hyvin vaikutusvaltaisia henkilöitä, ja sivistys oli siellä hyvin korkealla. Tuota aluetta kutsuttiinkin Magna Graeciaksi eli Suur-Kreikaksi. Heidän sotilaallinen valtansa ja voimansa eivät kuitenkaan riittäneet vastustamaan roomalaisia, ja koska Etelä-Italia joutui sitten roomalaisten valtaan, Rooma säilytti kielensä, Pitkäranta kertoo.

Kreikan kieli oli kuitenkin kulttuurisen ylivoimansa takia hyvin vaikutusvaltainen, joten Roomasta tuli käytännössä kaksikielinen kaupunki. Latinaa ja kreikkaa osattiin sivistyneissä piireissä yhtä hyvin.

Yksi latinan kilpailijoista oli puunin kieli, jota puhuttiin Pohjois-Afrikan Karthagossa.

- Jos karthagolaiset olisivat voittaneet roomalaiset, puunista olisi hyvinkin voinut tulla tuon alueen valtakieli, Pitkämäki sanoo.

Latinan kielellä oli monia ilmenemismuotoja

Koska latinaa puhuttiin yli tuhat vuotta, kielimuodot vaihtelivat eri aikakausina.

- Latinan kielen käytössä on monia eri ilmenemismuotoja ja tyylitasoja riippuen siitä, millaisia puhujia ja kirjoittajia oli, millainen oli heidän sivistystasonsa ja mitä käyttöä varten latinaa puhuttiin tai kirjoitettiin. Myös vuosisadalla, jolloin kieltä puhuttiin, on vaikutusta, Reijo Pitkäranta kertoo.

Kouluissa opetettiin ylintä tasoa, eli kirjalatinaa, kielioppisääntöjen mukaan. Sitä myös käytettiin virallisissa yhteyksissä ja korkeatasoisessa julkaisutoiminnassa. Tämä latinamuoto säilyi kouluopetuksessa vakiintuneiden normien takia vuosisadasta toiseen lähes samanlaisena.

Latinan perilliset italia, ranska ja espanja perustuvat puhuttuun kansanlatinaan.

- Sen lisäksi oli puhuttu kieli, joka sekin voidaan jakaa eri tasoihin riippuen puhujan sivistystasosta. Oli siis olemassa sivistynyt puhekieli ja sitten tavallisen kansanmiehen käyttämä kansanlatina. Tämä niin sanottu vulgääri-latina eli kansanlatina, joka ei ollut mihinkään kielioppisääntöihin sidottua, saattoi rehottaa täysin vapaana. Se erosi kirjalatinasta sekä sanastoltaan että muodoltaan, Pitkäranta sanoo.

Latinan perilliset, romaaniset kielet kuten italia, ranska ja espanja perustuvat nimenomaan puhuttuun kansanlatinaan. Niinpä niiden rakenne on aivan erilainen kuin kirjalatinan.

- Voidaan sanoa, että latinaa puhuttiin elävänä kielenä noin vuoteen 600 jKr. asti. Sitä seuraava yli 200 vuoden ajanjakso on ikään kuin romaanisten kielten sikiövaihe, kunnes sitten ensimmäiset romaanisten kielten dokumentit syntyivät 800-luvulla, Pitkäranta kertoo.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Hyväksyn käyttöehdot! Välähdyksiä tietosuojan oudosta maailmasta

    Tiedätkö kuka tietää sinusta kaiken?

    Kuka voi lukea minun sähköpostini? Kuinka paljon yksityisiä asioitani muiden on mahdollista saada selville? Uskallanko puhua kännykkääni? Internet on täynnä erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, identiteettivarkauksia, piratismia, tietokoneviruksia ja henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia. Moni meistä pelkää henkilökohtaisten tietojensa puolesta. Eikä turhaan.