Ronja Salmi
Yle
Erja Niemeläisen kiinnostus hevoshierontaan lähti halusta auttaa omaa hevosta. Opintojen aikana Niemeläinen kuitenkin ymmärsi, että hierontataidolla hän voi auttaa muidenkin hevosia. Paras palkinto hevoshieronnassa on se, kun näkee hevosen voivan paremmin.
Markkinoinnin parissa työskennelleen Erja Niemeläisen ei ollut tarkoitus tehdä hevoshieronnasta ammattia. Hierontaopinnot hän aloitti, koska Niemeläisen oma tamma oli moniongelmainen.
- Sillä oli erittäin paha kesäihottuma, toistuva mahahaava, jalkavaivoja ja kaiken lisäksi se oli ihmisarka. Lähdin hevoshierojakouluun, koska halusin tietää, miten voin auttaa hevostani ja erityisesti parantaa sen ihmisluottamusta käsittelyillä, jotka tuovat sille hyvää oloa.
Hevoshierojaopintojen alkumetreillä Niemeläinen alkoi kuitenkin kiinnostua hevoshieronnasta yhä enemmän.
- Opiskeluaikana hieroimme paljon harjoitushevosia. Huomasin silloin, että hei, mähän voin auttaa muitakin hevosia. Siinä nälkä sitten alkoi kasvaa ja halusin tietää hevosen fysiologiasta enemmän ja enemmän.
Sairasloma oli uusi mahdollisuus
Niemeläinen valmistui hevoshierojakoulusta 2011 ja myöhemmin samana vuonna Niemeläinen joutui markkinointialan päivätyöstä sairaslomalle muutamaksi kuukaudeksi, koska hänen kätensä eivät kestäneet tietokoneella työskentelyä. Niemeläistä kuitenkin turhautti, koska hän oli vaivasta huolimatta osin työkykyinen. Niemeläinen teki rohkean valinnan ja irtisanoutui töistä heti jouduttuaan sairaslomalle. Tästä aukesi uusi mahdollisuus kokeilla, miten hevoshierojayrittäjän työ sujuisi kokopäivätyönä. Sen jälkeen Niemeläinen ei ole toimistotöihin palannut.
- Olin perustanut toiminimen jo silloin, kun opiskelin hevoshierojaksi. Sen puolesta oli helppo aloittaa hevoshieronta, kun yritys oli jo valmiina.
Hevoshierontakoulun jälkeen Niemeläinen on opiskellut lisää esimerkiksi kalvokäsittelyä ja laser-hoitoa.
- Tuntui, että perushieronnalla en voinut auttaa hevosta niin paljoa, kuin toivoin voivani. Toistaiseksi näiden kolmen tekniikan käyttäminen hevosten käsittelyssä on ollut paras yhdistelmä.
Moni on kysynyt hevosten hyvinvoinnista kiinnostuneelta Niemeläiseltä, miksi hän ei jatka hevoshierojasta esimerkiksi eläinlääketieteen opintoihin.
- Varmaan jos olisin vähän nuorempi, niin lähtisin opiskelemaan vielä eläinlääkäriksi tai eläinfysioterapiaa. Moni on sanonut, että minun pitäisi olla eläinlääkäri, mutta se on pitkä tie, jos edes pääsisin opiskelemaan. Olisin jo eläkkeellä, ennen kuin olisin valmis opintojen kanssa, naurahtaa Niemeläinen.
Ehtymätöntä opiskeluintoa Niemeläiseltä kuitenkin löytyy.
- Pyrin aina oppimaan uutta, vaikka uutta uraa en enää lähtisikään tekemään. Hevosien hieronta on mielenkiintoista juuri siksi, että ne eivät voi itse sanoa, mikä paikka on kipeä. Se on aina yhtä mielenkiintoista lähteä tekemään käsittelyä ja pohtia, mistä joku hevosen ongelma voisi johtua.
Suurin palkinto on hevosen hyvinvointi
Niemeläinen sanoo, että suurin kiitos hevoshieronnassa on se, että näkee hevosen voivan paremmin. Niemeläinen sanoo olleensa yllättynyt siitä, kuinka paljon hieromalla voi hevosta auttaa.
- Se on ollut tässä työssä kyllä suurin ja positiivisin yllätys, että pystyn ihan omilla käsilläni auttamaan hevosia ja ratkomaan niiden ongelmia,
sanoo Niemeläinen ja jatkaa.
- Parhaita onnistumisen kokemuksia tulee silloin, kun hevosen olemus ja käytös muuttuvat selkeästi käsittelyn aikana. Se on paras palkinto työstä, kun hevonen esimerkiksi haukottelee tai alkaa venytellä. Tunnen onnistuneeni, kun saan sellaisia reaktioita aikaan.
Niemeläinen tuumaa neljän yrittäjävuoden jälkeen, että markkinointityön jatkaminen olisi ollut rahallisesti kannattavampaa kuin taloudellisesti epävarma hevoshierontayrittäjyys.
- Näin taantuma-aikaan hevosomistajat tinkivät hevosen kuluissa, mikä näkyy hevoshieronnan kysynnässä. Taloudellisesti epävarman ammatin harjoittaminen ei olisi ollut ollenkaan mahdollista, ellei aviomieheni tukisi minua.
Hevoshieronta on kuitenkin antanut Niemeläiselle paljon enemmän henkistä pääomaa kuin toimistotyö, minkä vuoksi alan vaihtaminen ei ole kaduttanut päivääkään.
- Teen hevonen edellä näitä hommia, enkä rahan perässä. Vaikka voittaisin lotossa, en lopettaisi hevosten hieromista, päättää Niemeläinen.
Teksti Emmakaisa Jokiniemi
