Hyppää pääsisältöön

MOT:lle huomautus lähdesuojaa koskeneesta ohjelmasta

"Lähdesuojan takaama nimettömyys auttaa tekemään tärkeitä paljastuksia."
"Lähdesuojan takaama nimettömyys auttaa tekemään tärkeitä paljastuksia." Kuva: Yle, MOT tietolähde

Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut Yleisradion TV1:lle langettavan päätöksen koskien MOT:ssa 16.2.2015 esitettyä ohjelmaa Kun lähteen suoja murtuu. JSN katsoo, että ohjelman yhteydessä on rikottu hyvää journalistista tapaa ja antaa Yleisradiolle huomautuksen.

Ohjelma käsitteli lähdesuojaa ja sen mahdollista murtamista. Esimerkkinä ohjelmassa käytettiin MTV:n tekemää uutista, joka oli herättänyt laajaa keskustelua lähdesuojasta. MOT-ohjelmassa pyrittiin selvittämään, oliko MTV murtanut lähteensä suojan.

Ulkopuolinen kantelija lähetti 17.2.2015 toimitukselle korjauspyynnön koskien ohjelman juonnossa ollutta virhettä. Virhe liittyi lain asettamiin määräyksiin siitä millä ehdoilla lähdesuojan voi murtaa. MOT korjasi virheen verkossa 5.3.2015.

JSN katsoo, että virhe oli niin olennainen, että se olisi pitänyt korjata viipymättä sekä verkossa että MOT-ohjelman yhteydessä. JSN:n mukaan myös MOT:n tekemä täsmennys sisälsi olennaisen asiavirheen. Lain mukaan lähdesuoja on murrettavissa rikoksissa, joista säädetty maksimirangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

JSN:n langettava päätös kokonaisuudessaan:

Langettava päätös 5771/YLE/15

Yle MOT
Asia: virheen korjaus

MOT-ohjelman juonnossa oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata välittömästi ohjelman verkkosivuilla ja seuraavan MOT-lähetyksen yhteydessä. Yle teki korjauksen ”täsmennyksenä” kolme viikkoa lähetyksestä ja ainoastaan verkossa. Siinäkin oli virhe.

Kantelu 9.3.2015

Kantelu kohdistuu Yleisradion MOT-ohjelman jaksoon ”Kun lähteen suoja murtuu”, joka lähetettiin 16.2.2015. (Käsikirjoitus: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/16/kun-lahteen-suoja-murtuu-kasikirjoitus).
Toimittaja esitti lähdesuojan murtamista käsitelleessä MOT:n ohjelmassa väitteen: ”Lähdesuoja voidaan murtaa tuomioistuimessa vain, kun tutkitaan rikoksia, joista ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.”

Kantelun mukaan tieto oli perätön. Esitutkinnassa lähdesuojan murtamisen perusteeksi käy vain törkeä rikos, josta on säädetty vankeutta vähintään kuusi vuotta. Sen sijaan oikeudenkäynnissä murtamisen perusteeksi käy törkeän rikoksen lisäksi myös salassapitorikos. Kyseisen ohjelman asiayhteydessä väärä tieto oli olennainen asiavirhe. Kantelija lähetti toimitukselle korjauspyynnön 17.2.2015 ja muistutti korjaamatta jääneestä virheestä vielä 22.2.2015. Ohjelman tuottaja ilmoitti 23.2.2015 palaavansa asiaan lähiaikoina, mutta virhettä ei ollut korjattu kantelua kirjoitettaessa 4.3.2015.

Ohjelma tarkasteli lähdesuojan roolia erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon paljastamisessa. Fokus oli kantelun mukaan salassapidon ja lähdesuojan suhteessa. Jo tästä syystä katsojille oli tärkeää saada oikea tieto siitä, että tuomioistuimessa lähdesuoja voidaan lain mukaan murtaa myös käsiteltäessä salassapitorikoksia.

Yleisradion vastaus 14.4.2015

Vastaava toimittaja Ville Vilen kirjoittaa, että ohjelmaan sisältyi valitettava asiavirhe. Yleisradion näkemyksen mukaan kantelussa mainittu, lähdesuojan murtamista koskeva kohta ei ollut välitöntä oikaisua edellyttänyt olennainen asiavirhe eikä ohjelman sisältö näin ollen myöskään johtanut katsojia harhaan. Virheestä ei voinut aiheutua vahinkoa katsojille, joten virheen korjaamisessa esiintynyt viivästys ei Yleisradion käsityksen mukaan ollut siinä määrin olennainen, että se rikkoisi hyvää journalistista tapaa.

Kantelijan yhteydenotto toimitukseen johti ohjelman spiikissä esiintyneen puutteen korjaamiseen. Yleisradio julkaisi korjauksen MOT-ohjelman verkkosivuilla 5.3.2015. Spiikissä sanottiin, että lähdesuoja voidaan murtaa tuomioistuimessa vain, kun tutkitaan rikoksia, joista ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. ”Vain”-sana oli Vilenin mukaan väärin. Esitutkinnassa lähdesuoja voidaan murtaa vain, kun kyseessä on törkeä rikos. Oikeudenkäynnissä lähdesuoja voidaan sen sijaan murtaa myös silloin, kun kysymyksessä on tieto, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus.

MOT julkaisi ohjelman verkkosivuille korjauksen ohjelman käsikirjoitukseen ja siihen juttuun, jonka kautta ohjelma oli katsottavissa:
”Täsmennys 5.3.2015:
Esitutkinnassa lähdesuoja voidaan murtaa vain, kun kyseessä on törkeä rikos eli rikos, josta säädetty rangaistus on vankeutta vähintään kuusi vuotta. Sen sijaan oikeudenkäynnissä lähdesuojan murtamisedellytykset ovat laajemmat, kuin esitutkinnassa: lähdesuoja voidaan [lain] mukaan murtaa myös silloin, kun kysymyksessä on tieto, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus (”salassapitorikos”).”

Yleisradion mukaan kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Kyseessä on erittäin harvoin sovellettu säännös, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla hyvin vähäiseksi. Virheen merkitys katsojalle arvioitiin toimituksessa vähäiseksi. Virhe ei vaikuttanut kantelijan asemaan eikä aiheuttanut tälle vahinkoa.

Toimituksen kanssa käymässään kirjeenvaihdossa kantelija itse luonnehti salassapitorikoskohtaa ”kuolleeksi kirjaimeksi”, koska lähdesuojaa ei voi murtaa salassapitorikoksen esitutkinnassa. Vilen myöntää, että verkkoon tehty täsmennys jäi muiden työkiireiden jalkoihin ja pahoittelee viivettä. Kantelijakin totesi sähköpostiviestisään, että korjaukselle ei ole ”mitään hirmukiirusta”.

Yleisradio pitää asiavirheiden ripeää korjaamista ensiarvoisen tärkeänä. Tässä tapauksessa viive asiavirheen korjaamisessa ei ollut siinä määrin vakava, että se olisi rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

MOT käsitteli ohjelmassaan lähdesuojan murtamista. Esimerkkinä oli keskeisesti esillä MTV:n kohua herättänyt uutinen. MOT haki jutussa vastausta kysymykseen, oliko MTV käyttänyt mahdollisen salassapitorikoksen avulla saatua tietoa ja murtanut tämän jälkeen lähteensä suojan. Toimittajan juonnossa oli virhe. Hän sanoi, että ”lähdesuoja voidaan murtaa tuomioistuimessa vain, kun tutkitaan rikoksia, joista ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta”. Yle täsmensi ohjelman verkkosivuilla kolme viikkoa myöhemmin, että lähdesuoja voidaan tuomioistuimessa murtaa myös salassapitorikoksissa. Yleisradio ei pitänyt virhettä Journalistin ohjeiden mukaisena olennaisena asiavirheenä.

Koska MOT keskittyi ohjelmassa nimenomaan lähdesuojan murtamiseen, sen olisi pitänyt tällaisessa yhteydessä ilmaista asia täsmällisesti ja oikein. Näin Yle ei kuitenkaan tehnyt, vaikka sai kantelijalta tiedon virheestä heti ohjelmaa seuranneena päivänä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle teki olennaisen asiavirheen, joka olisi pitänyt korjata heti sekä verkossa että MOT-ohjelman yhteydessä. Kolme viikkoa myöhemmin pelkästään verkossa julkaistu täsmennys ei täyttänyt tätä vaatimusta. Sen lisäksi täsmennyksessäkin oli olennainen asiavirhe. Ylen mukaan lähdesuoja voidaan murtaa, ”kun kyseessä on törkeä rikos eli rikos, josta säädetty rangaistus on vankeutta vähintään kuusi vuotta”. Todellisuudessa lain mukaan lähdesuoja on murrettavissa rikoksissa, joista säädetty maksimirangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Heikki Kuutti, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento.

Kommentit