Hyppää pääsisältöön

Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä

Saimaan vesillä elävät saimaannieriä ja järvilohi ovat erittäin uhanalaisia. 1980-luvulla pelättiin jo seurattavan viimeisten Saimaalla uivien nieriöiden ja lohien elämää. Mahdollisuudet kalakantojen elvyttämiseen olivat kuitenkin vielä ihmisten käsissä.

Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue ja koti kolmelle olemassaolostaan taistelevalle eläinlajille: saimaannorpalle, saimaannieriälle ja saimaanlohelle. Kalle Fröjdin toimittamissa ohjelmissa tutustutaan saimaannieriän ja järvilohen tilanteeseen 1980-luvulla. Sekä nieriät että lohet olivat alkaneet huveta Saimaan alueelta voimakkaan kalastuksen, nieriöiden luontaisten järvikutupaikkojen katoamisen ja lohien kutujokien kahlitsemisen seurauksena.

Vuonna 1984 valmistuneessa Viimeiset nieriät. Saimaan nieriä -dokumentissa seurataan, miten sukupuuttoon kuolemaisillaan olevaa saimaannieriää yritetään pelastaa ihmisen voimin.

Nieriä ja lohi ovat Saimaassa jääkauden muisto

Saimaan nieriä ja lohi ovat jääkauden reliktejä. Merilohi ja nieriä jäivät jääkauden jälkeen eristyksiin sisävesiin ja sopeutuivat elämään makeissa vesissä, kuten aikanaan myös saimaannorppa.

Nieriän Saimaan kanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Se eroaa geneettisesti muista Suomen nieriäkannoista. Saimaannieriä on ollut kokonaan rauhoitettu vuoden 2014 alusta lähtien. Kantaa on ylläpidetty laitoskasvatetuilla emokaloilla, mutta vuoden 2015 tietojen mukaan saimaannieriä olisi jälleen lisääntynyt myös luonnollisesti.

Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokala. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on ollut lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa.

Ohjelmassa eläkeläiset Eino Jurvanen ja Pentti Paimensaari muistelevat, miten nieriä oli heidän nuoruudessaan Saimaassa valtakalana. Joskus sitä oli jopa liikaakin, ja kaloja riitti monin tavoin ruoaksi valmistettavaksi ja naapureillekin jaettavaksi. Enää ei nieriöiden kutupaikoilla ollut vilskettä. Vuosien hävöksissäolon jälkeen pientä elpymistä saattoi kuitenkin olla havaittavissa.

Filosofian lisensiaatti Jorma Toivonen kertoo ohjelmassa, että nieriä luettiin vielä aiemmin lohien salmo-sukuun, mutta sittemmin omaan salvelinus-sukuunsa. Kansanomaisesti nieriää kutsutaan nahkaloheksi, sillä suomut ovat pieniä ja peittävät kalan ikään kuin nahkakerroksena. Toivonen kuvailee nieriän eroavan ulkoisesti lohesta juuri pienten suomujen ja erilaisen pilkutuksen perusteella. Kutuaikana nieriä saa punertavamman värin ja evien reunat ovat "kauniin valkoiset".

Nieriää elää paljon Jäämerellä ja myös Lapin järvissä ja sen lisäksi muutamissa Saimaan alueen järvissä. Jäämeren rannikolla alueilla nieriä elää vaelluskalana ja viihtyy arktisen alueen kylmissä vesissä erittäin hyvin. Saimaan sisävesiin nieriä on jäänyt tuhansia vuosia sitten mannerjään sulamisen seurauksena reliktiksi eli jäänne-eläimeksi.

Nieriä ei kilpaile lohen ja taimenen kanssa samoista kutupaikoista, sillä nieriän kutupaikat ovat sora- ja kivipohjaisissa järvissä. Ne on kalastajankin ollut helppo löytää ja nieriäkannat ovat harventuneet mm. tehokkaan verkkokalastuksen seurauksena.

Syksyllä 1983 oli nieriää saatu Saimaan alueella koekalastuksen ja mädin hankinnan aikana enää parikymmentä kappaletta. Suunnitellut emokalakannat ja jalostustoimet siirtyivät seuraavaan vuoteen, jolloin oli tarkoitus saada luonnonmätiä jalostukseen. Nieriän tunnettuja esiintymisalueita oli myös alettu "rauhoitella" ja kalamiehille jaettiin valistusta.

Lohien lypsyä

Sekä saimaannieriän että -lohen selviytyminen on ollut vahvasti kalanviljelyn varassa. Toimittaja Kalle Fröjdin vuonna 1983 toimittamassa dokumentissa Saimaan lohi todetaan ohjelman nimikalan elävän viimeisiä aikojaan luonnonvaraisena. Ihmisen mahdollisuudet auttaa Saimaan lohta olivat vielä olemassa, jos vain tahtoa riittäisi. Ohjelman aluksi käsitellään syksyn ainutta koiraslohta, joka on saatu luonnonpyynnissä Pielisjoesta. Ja kyseessä saattaisi olla myös viimeinen koiras, joka saadaan Saimaan vesistön alueelta.

Saimaanlohen kutupaikat olivat kadonneet. Ihminen oli pysäyttänyt vuolaat virrat ja padonnut joet. Uomasta oli tullut liian rauhallinen lohen rajulle luonteelle, ja vuosituhansia vanha historia oli sen kohdalla päättymässä sukupuuttoon. Ihminen vastasi kutupaikkojen kuihtumiseen kalanviljelyllä.

Dokumentissa seurataan saimaanlohien kasvatusta viljelyaltaissa. Kaksikesäiset poikaset tullaan siirtämään seuraavana keväänä Saimaan vesiin heti jäiden lähdön jälkeen. Kasvatuskapasiteettia kyllä riitti, mutta ongelmana oli luontaisten emokalakantojen ohuus. Laitostunut kalakanta kärsi ja koko pienentyi. Ja vaikka vapaita vesiä viljellylle kalalle riitti, niin omia kutupaikkojaan se ei enää luonnonvesistä löytänyt.

Jalostaminen olikin ohjelman mukaan päivän sana. Pakastimesta löytyi vielä luonnonvaraista saimaanlohen kantaa. Pakastetuilla maitinäytteillä saatiin geenipohjaa laajemmaksi.

Saimaanlohesta lypsetään mätiä.
Saimaanlohesta lypsetään mätiä. Kuva: Yle kuvanauha kalankasvatus
Naaraslohelta lypsetään kauniinväriseksi kehuttua punaista mätiä. Lypsetty mäti hedelmöitetään Saimaasta tuona vuonna löydetyn ainoan koiraslohen maidilla ja lisäksi sulatetaan pakastettua järvilohen maitia. Yhden koiraan varaan ei lisääntymistä voinut jättää.

Norjalaiset käyttivät 1980-luvulla jo hyvin tehokkaasti maidin pakastusta kalojen rodunjalostusohjelmissaan, ja toiminta oli pitkällä myös Saksassa ja Kanadassa. Suomessakin tarkoituksena oli geenipankkiajatuksella kehittää menetelmiä, joilla säilöa uhanalaisten saimaanlohen ja saimaannieriän maitia myöhempää käyttötarkoitusta varten.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.