Hyppää pääsisältöön

Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä

Saimaan vesillä elävät saimaannieriä ja järvilohi ovat erittäin uhanalaisia. 1980-luvulla pelättiin jo seurattavan viimeisten Saimaalla uivien nieriöiden ja lohien elämää. Mahdollisuudet kalakantojen elvyttämiseen olivat kuitenkin vielä ihmisten käsissä.

Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue ja koti kolmelle olemassaolostaan taistelevalle eläinlajille: saimaannorpalle, saimaannieriälle ja saimaanlohelle. Kalle Fröjdin toimittamissa ohjelmissa tutustutaan saimaannieriän ja järvilohen tilanteeseen 1980-luvulla. Sekä nieriät että lohet olivat alkaneet huveta Saimaan alueelta voimakkaan kalastuksen, nieriöiden luontaisten järvikutupaikkojen katoamisen ja lohien kutujokien kahlitsemisen seurauksena.

Vuonna 1984 valmistuneessa Viimeiset nieriät. Saimaan nieriä -dokumentissa seurataan, miten sukupuuttoon kuolemaisillaan olevaa saimaannieriää yritetään pelastaa ihmisen voimin.

Nieriä ja lohi ovat Saimaassa jääkauden muisto

Saimaan nieriä ja lohi ovat jääkauden reliktejä. Merilohi ja nieriä jäivät jääkauden jälkeen eristyksiin sisävesiin ja sopeutuivat elämään makeissa vesissä, kuten aikanaan myös saimaannorppa.

Nieriän Saimaan kanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Se eroaa geneettisesti muista Suomen nieriäkannoista. Saimaannieriä on ollut kokonaan rauhoitettu vuoden 2014 alusta lähtien. Kantaa on ylläpidetty laitoskasvatetuilla emokaloilla, mutta vuoden 2015 tietojen mukaan saimaannieriä olisi jälleen lisääntynyt myös luonnollisesti.

Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokala. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on ollut lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa.

Ohjelmassa eläkeläiset Eino Jurvanen ja Pentti Paimensaari muistelevat, miten nieriä oli heidän nuoruudessaan Saimaassa valtakalana. Joskus sitä oli jopa liikaakin, ja kaloja riitti monin tavoin ruoaksi valmistettavaksi ja naapureillekin jaettavaksi. Enää ei nieriöiden kutupaikoilla ollut vilskettä. Vuosien hävöksissäolon jälkeen pientä elpymistä saattoi kuitenkin olla havaittavissa.

Filosofian lisensiaatti Jorma Toivonen kertoo ohjelmassa, että nieriä luettiin vielä aiemmin lohien salmo-sukuun, mutta sittemmin omaan salvelinus-sukuunsa. Kansanomaisesti nieriää kutsutaan nahkaloheksi, sillä suomut ovat pieniä ja peittävät kalan ikään kuin nahkakerroksena. Toivonen kuvailee nieriän eroavan ulkoisesti lohesta juuri pienten suomujen ja erilaisen pilkutuksen perusteella. Kutuaikana nieriä saa punertavamman värin ja evien reunat ovat "kauniin valkoiset".

Nieriää elää paljon Jäämerellä ja myös Lapin järvissä ja sen lisäksi muutamissa Saimaan alueen järvissä. Jäämeren rannikolla alueilla nieriä elää vaelluskalana ja viihtyy arktisen alueen kylmissä vesissä erittäin hyvin. Saimaan sisävesiin nieriä on jäänyt tuhansia vuosia sitten mannerjään sulamisen seurauksena reliktiksi eli jäänne-eläimeksi.

Nieriä ei kilpaile lohen ja taimenen kanssa samoista kutupaikoista, sillä nieriän kutupaikat ovat sora- ja kivipohjaisissa järvissä. Ne on kalastajankin ollut helppo löytää ja nieriäkannat ovat harventuneet mm. tehokkaan verkkokalastuksen seurauksena.

Syksyllä 1983 oli nieriää saatu Saimaan alueella koekalastuksen ja mädin hankinnan aikana enää parikymmentä kappaletta. Suunnitellut emokalakannat ja jalostustoimet siirtyivät seuraavaan vuoteen, jolloin oli tarkoitus saada luonnonmätiä jalostukseen. Nieriän tunnettuja esiintymisalueita oli myös alettu "rauhoitella" ja kalamiehille jaettiin valistusta.

Lohien lypsyä

Sekä saimaannieriän että -lohen selviytyminen on ollut vahvasti kalanviljelyn varassa. Toimittaja Kalle Fröjdin vuonna 1983 toimittamassa dokumentissa Saimaan lohi todetaan ohjelman nimikalan elävän viimeisiä aikojaan luonnonvaraisena. Ihmisen mahdollisuudet auttaa Saimaan lohta olivat vielä olemassa, jos vain tahtoa riittäisi. Ohjelman aluksi käsitellään syksyn ainutta koiraslohta, joka on saatu luonnonpyynnissä Pielisjoesta. Ja kyseessä saattaisi olla myös viimeinen koiras, joka saadaan Saimaan vesistön alueelta.

Saimaanlohen kutupaikat olivat kadonneet. Ihminen oli pysäyttänyt vuolaat virrat ja padonnut joet. Uomasta oli tullut liian rauhallinen lohen rajulle luonteelle, ja vuosituhansia vanha historia oli sen kohdalla päättymässä sukupuuttoon. Ihminen vastasi kutupaikkojen kuihtumiseen kalanviljelyllä.

Dokumentissa seurataan saimaanlohien kasvatusta viljelyaltaissa. Kaksikesäiset poikaset tullaan siirtämään seuraavana keväänä Saimaan vesiin heti jäiden lähdön jälkeen. Kasvatuskapasiteettia kyllä riitti, mutta ongelmana oli luontaisten emokalakantojen ohuus. Laitostunut kalakanta kärsi ja koko pienentyi. Ja vaikka vapaita vesiä viljellylle kalalle riitti, niin omia kutupaikkojaan se ei enää luonnonvesistä löytänyt.

Jalostaminen olikin ohjelman mukaan päivän sana. Pakastimesta löytyi vielä luonnonvaraista saimaanlohen kantaa. Pakastetuilla maitinäytteillä saatiin geenipohjaa laajemmaksi.

Saimaanlohesta lypsetään mätiä.
Saimaanlohesta lypsetään mätiä. Kuva: Yle kuvanauha kalankasvatus
Naaraslohelta lypsetään kauniinväriseksi kehuttua punaista mätiä. Lypsetty mäti hedelmöitetään Saimaasta tuona vuonna löydetyn ainoan koiraslohen maidilla ja lisäksi sulatetaan pakastettua järvilohen maitia. Yhden koiraan varaan ei lisääntymistä voinut jättää.

Norjalaiset käyttivät 1980-luvulla jo hyvin tehokkaasti maidin pakastusta kalojen rodunjalostusohjelmissaan, ja toiminta oli pitkällä myös Saksassa ja Kanadassa. Suomessakin tarkoituksena oli geenipankkiajatuksella kehittää menetelmiä, joilla säilöa uhanalaisten saimaanlohen ja saimaannieriän maitia myöhempää käyttötarkoitusta varten.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.