Hyppää pääsisältöön

Sinirinta – todellinen laulutaituri

sinirinta
sinirinta Kuva: YLE/Juha Laaksonen sinirinta

Sinirinnat suuntaavat syysmuutolle elo-syyskuussa. Laulua ei enää syksyn muuttomatkalla pääse kuulemaan, mutta tarkkasilmäinen lintuharrastaja voi nähdä lajin vaikkapa kotipihalla, viinimarjapensaan suojissa, etsimässä ravintoa. Ruovikoiden ja maankaatopaikkojen kasvustoissa elokuun lopulla lepäilee ja tankkaa kymmenittäin Lapin maakuntalintuja.

Mestarilaulaja

Lintujen laulutaidoista voi olla montaa mieltä, mutta väitän, että sinirinta kuuluu maamme lintulajiston kärkikastiin. Sen vivahteikkaaseen repertuaariin kuuluu omien sävellysten lisäksi muilta lintulajeilta matkitut äänet. Kilpisjärvellä tutkijat laskivat parhaiden sinirintakoiraiden laulun sisältävän otteita yli 40 muun lintulajin laulusta.

Kilpisjärvellä tutkijat laskivat parhaiden sinirintakoiraiden laulun sisältävän otteita yli 40 muun lintulajin laulusta.
Sinirinta on erityisen herkkä käyttämään toisten lajien varoitusääniä. Siinä se voi olla jopa maamme paras. Jos kuulee hieman oudossa ympäristössä järripeipon, urpiaisen, niittykirvisen, liron tai leppälinnun varoittelevan, niin on syytä tarkistaa ääntelijä. Kiihdyksissä sinirinta hoitaa myös kivitaskun, pajulinnun ja punakylkirastaan varoittelut kiitettävästi.

Monia nimiä

Sinirinnan laulun ominaisuuksista kertoo jo sen saamenkielinen nimi giellavealgu, eli kielenvelkoja tai ehkä paremminkin kielenlainaaja. Sinirinnan laulua kuvaavat myös saamenkieliset nimitykset biellocizas, (tiukulintu) ja cuohtegielat (satakielinen). Kansanomaisilla nimillä sinirintaa on kutsuttu Enontekiöllä ja Sodankylässä kellolinnuksi. Hauskoja nimityksiä ovat myös kattilansangan kilisyttelijä, -soittelija ja -helisyttelijä. Onpa pohjoisessa nimenä tuttu sinirintakerttu ja sinirintakerttulikin.

Johannes Turi kuvaa teoksessaan Kertomus saamelaisista sinirinnan laulua seuraavasti: "Ja kun se aavistaa auringon, se soittelee kaikin mahdollisin tavoin ja toisinaan se soittaa tiukua. Ja kun se tuntee kylmän, sillä on hyvin kankea kieli eikä se saa tulemaan kaunista ääntä." Tämän kertomuksen perusteella sinirinta nauttii valoisista ja lämpimistä päivistä, mutta karussa Pohjolassa se joutuu virittelemään säkeitään myös koleina kesäpäivinä.

Kuuntele Luontoretki -ohjelma, jossa Antero Järvinen kertoo sinirinnoista. Yle Areenasta voit kuunnella myös muita Luontoretkiä.

Kommentit
  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.