Hyppää pääsisältöön

Mustalaismiehen sai 1600-luvulla hirttää ilman oikeudenkäyntiä

Vielä 1700-luvun alussa Suomessa oli voimassa laki, joka määräsi, että mustalaismiehen sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Vaikka tätä Ruotsin valtakunnassa vuonna 1637 säädettyä ”hirttolakia” ei sovellettu käytäntöön, kertoi se asenteista. Kiertolaiselämää viettäviä mustalaisia karsastettiin, vainottiin ja vihattiin.

Vuonna 1973 valmistuneessa dokumentissa ”Mustalaisten murrosten ajat” käydään läpi romanien historiaa, tapakulttuuria ja yhteiskunnallista asemaa. Tässä kolmen erillisen ohjelman koosteessa pääpaino on 1960- ja 1970-lukujen kehityksessä, mutta kooste sisältää läpileikkauksen myös romanien varhaisemmasta historiasta.

Romanien alkukoti on Intiassa, josta he lähtivät vaellukselleen 1000-1500 vuotta sitten. Eurooppaan he saapuivat 1300-luvulla. Ensimmäisen kirjallisen tiedon Euroopan mustalaisista merkitsi ylös vuonna 1322 munkki Simon Simonis Kreetalta.

”Kaupungin ulkopuolella me näimme kansan, joka noudatti kreikkalaisia riittejä ja tapoja ja väitti olevansa Haamin sukua. Harvoin, jos koskaan, pysyttelevät he paikalla enemmän kuin 30 päivää. Tämän jälkeen he muuttavat kuin olisivat Jumalan kiroama sukukunta, kulkija ja pakolainen maan päällä.”

Ruotsin ja Suomen alueelle romanit levittäytyivät 1500-luvulla. Vaeltelevaa elämää ja outoja tapoja noudattava heimo otettiin Suomessakin vastaan karsaasti.

Myös kirkko suhtautui ”tattareihein” kielteisesti. Romaneilta kiellettiin kirkolliset toimitukset, mukaan luettuna köyhäinapu ja sairaanhoito, joista kirkko vastasi.

Romanit luokiteltiin irtolaisiksi, jotka voitiin määrätä pakkotöihin ”mustalaisuuden eli irtolaisuuden ” perusteella. Vuoden 1852 irtolaislaki määräsi, että mustalaiset tuli toimittaa kuvernöörin kuulusteltavaksi. Sen jälkeen heidät voitiin sulkea työlaitoksiin.

Romanien heikko asema nousi ensimmäisen kerran säätyvaltiopäivillä esille 1800-luvulla. Tavoitteeksi asetettiin, että romanit sulautetaan valtaväestöön. Suomen kansalaisuus heille myönnettiin itsenäistymisen myötä vuonna 1917.

Toisen maailmansodan aikana natsit kohdistivat vainonsa juutalaisten lisäksi myös romaneihin. Keksitysleireillä tuhottiin varovaisten arvioiden mukaan noin 600 000 romania. Luultavasti luku on huomattavasti suurempi. Vaino kohdistui myös Pohjoismaissa asuviin romaneihin. Saksan miehittämässä Norjassa romaniväestö tuhottiin lähes kokonaan.

Suomessa romanimiehet osallistuivat talvi- ja jatkosotaan muiden suomalaisten tavoin. Sodissa oli mukana noin 300 romanimiestä, ja heistä yli 60 menetti henkensä.

Sotien jälkeen romanien asema oli vaikea. Yhteiskunnan rakennemuutos ja sosiaaliset ongelmat koskivat rajulla tavalla perinteiseen elämäntapaan tottunutta romaniväestöä.

Romanien sosiaalisen aseman systemaattinen parantaminen käynnistyi 1960-luvulla. Romanien asuntotilannetta, toimeentuloa, sosiaaliturvaa, koulutusta ja työllistymistä kehitettiin 1960- ja 1970-lukujen lainsäädännön avulla.

Myös romanikulttuurin merkitys on ymmärretty aiempaa paremmin, kun romanit määriteltiin vähemmistöksi ja kun myönnettiin, että vähemmistöjen kulttuuri tarvitsee tukea ja suojaa.

Suomessa romaneja on noin 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3000 suomalaista romania.

Romaninainen
Romaneilla on pitkä historia Romaninainen Kuva: Yle vanha romaninainen
Romanimies katsoo ikkunasta
Asunnottomuus oli pitkään romanien ongelma. Romanimies katsoo ikkunasta Kuva: Yle romanimies
Romaninaisen korut
Romaniperheen varallisuus on usein naisen koruissa. Romaninaisen korut Kuva: Yle yle elävä arkisto
Romaniperhe tiellä
Kiertolaisuus oli vielä 1960-luvulla yleistä. Romaniperhe tiellä Kuva: Yle yle elävä arkisto
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto