Hyppää pääsisältöön

Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin matkailuelokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla kesällä 1961.

Karttakuva Suur-Saimaan alueen kaupungeista
Karttakuva Suur-Saimaan alueen kaupungeista Kuva: Yle kuvanauha / Fennada-Filmi Junior saimaa. kartta

Suur-Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue ja Suomen suurin järvi. Sen rannoille ovat kohonneet Savo-Karjalan kauniit kaupungit.

Fennada-Filmi Juniorin elokuvassa vuodelta 1961 noustaan sisävesilaivan kannelle Lappeenrannassa. Aikoinaan Lappeenrannassa oli vallien ympäröimä linnoitus, nyt keskustassa avautui 1960-luvun moderni kaupunki. Saimaan rannalla ja vesileikeissä voi matkailija virkistäytyä monin tavoin.

Käynti kuululla Saimaan kanavalla voi Mälkiän sulkujen kohdalla olla jopa jännittävä kokemus. Kanavan lisäksi Suur-Saimaalla on monia kapeikkoja, joissa kipparin pidettävä kieli keskellä suuta. Kapeikkojen kautta vievät vesireitit Suur-Saimaan järvien selille ja uusiin kaupunkeihin.

Mikkelin kivisakasti on Savon vanhin kivirakennus. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli Mikkelissä, ja Carl Gustaf Mannerheim asui kaupungissa. Mannerheim näkyy Mikkelissä kuvina ja nimistössä.

Savonlinna on Savon valkoisten laivojen pääsatama ja kasvava turistikeskus. Savonlinna on sekä romanttinen että historiallinen nähtävyys. Olavinlinnan pihasta on vakiintunut paikka konserteille ja kulttuuritapahtumille. Linnaan liittyy jopa kummitustarinoita, mutta pyhän Olavin patsas valvoo nimikkolinnansa rauhaa.

Varkauden elämä ja kehitys riippuvat tehtaista, jotka antavat työtä sen asukkaille. Vesitornin kattokahvilasta avautuu upea näköala siintävine selkineen. Kuopio puolestaan tunnetaan kalakukkojen kaupunkina, josta on kasvamassa moderni Pohjois-Savon keskus. Kuopion ortodoksinen museo on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Joensuussa Pielisjoen sillan ali ui vuosittain miljoonia tukkeja. Kaupungintalo on Eliel Saarisen käsialaa.

Kolilta avautuvat aavat vaaramaisemat aina Lieksaan, jonka puukirkko on Engelin piirtämä. Ja Punkaharjun kauneus on jokaisen itsensä koettava joko lomakylässä majaillen tai Finlandia-hotellissa asuen. Imatralta puolestaan löytyy komea Imatran valtionhotelli. Vieressä virtaa Vuoksi ja kuohuu Imatrankoski. Tosin mahtava Imatra ei ole enää täysin vapaa. Se on valjastettu teollisuuden palvelukseen. Maamme 1960-luvun suurimman kauppalan asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema, kuten Kolmen ristin kirkkokin.

Näin on kierretty Suur-Saimaan kaupunkeja, nautittu nähtävyyksistä sekä mielen ja ruumiin ravinnosta niin kaupunkien toreilla ja ravintoiloissa kuin laivan viihtyisässä salongissa. Matka jäi muistoihin kimmeltävä helmenä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto