Hyppää pääsisältöön

Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin matkailuelokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla kesällä 1961.

Karttakuva Suur-Saimaan alueen kaupungeista
Karttakuva Suur-Saimaan alueen kaupungeista Kuva: Yle kuvanauha / Fennada-Filmi Junior saimaa. kartta

Suur-Saimaa on Euroopan suurin yhtenäinen järvialue ja Suomen suurin järvi. Sen rannoille ovat kohonneet Savo-Karjalan kauniit kaupungit.

Fennada-Filmi Juniorin elokuvassa vuodelta 1961 noustaan sisävesilaivan kannelle Lappeenrannassa. Aikoinaan Lappeenrannassa oli vallien ympäröimä linnoitus, nyt keskustassa avautui 1960-luvun moderni kaupunki. Saimaan rannalla ja vesileikeissä voi matkailija virkistäytyä monin tavoin.

Käynti kuululla Saimaan kanavalla voi Mälkiän sulkujen kohdalla olla jopa jännittävä kokemus. Kanavan lisäksi Suur-Saimaalla on monia kapeikkoja, joissa kipparin pidettävä kieli keskellä suuta. Kapeikkojen kautta vievät vesireitit Suur-Saimaan järvien selille ja uusiin kaupunkeihin.

Mikkelin kivisakasti on Savon vanhin kivirakennus. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli Mikkelissä, ja Carl Gustaf Mannerheim asui kaupungissa. Mannerheim näkyy Mikkelissä kuvina ja nimistössä.

Savonlinna on Savon valkoisten laivojen pääsatama ja kasvava turistikeskus. Savonlinna on sekä romanttinen että historiallinen nähtävyys. Olavinlinnan pihasta on vakiintunut paikka konserteille ja kulttuuritapahtumille. Linnaan liittyy jopa kummitustarinoita, mutta pyhän Olavin patsas valvoo nimikkolinnansa rauhaa.

Varkauden elämä ja kehitys riippuvat tehtaista, jotka antavat työtä sen asukkaille. Vesitornin kattokahvilasta avautuu upea näköala siintävine selkineen. Kuopio puolestaan tunnetaan kalakukkojen kaupunkina, josta on kasvamassa moderni Pohjois-Savon keskus. Kuopion ortodoksinen museo on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Joensuussa Pielisjoen sillan ali ui vuosittain miljoonia tukkeja. Kaupungintalo on Eliel Saarisen käsialaa.

Kolilta avautuvat aavat vaaramaisemat aina Lieksaan, jonka puukirkko on Engelin piirtämä. Ja Punkaharjun kauneus on jokaisen itsensä koettava joko lomakylässä majaillen tai Finlandia-hotellissa asuen. Imatralta puolestaan löytyy komea Imatran valtionhotelli. Vieressä virtaa Vuoksi ja kuohuu Imatrankoski. Tosin mahtava Imatra ei ole enää täysin vapaa. Se on valjastettu teollisuuden palvelukseen. Maamme 1960-luvun suurimman kauppalan asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema, kuten Kolmen ristin kirkkokin.

Näin on kierretty Suur-Saimaan kaupunkeja, nautittu nähtävyyksistä sekä mielen ja ruumiin ravinnosta niin kaupunkien toreilla ja ravintoiloissa kuin laivan viihtyisässä salongissa. Matka jäi muistoihin kimmeltävä helmenä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?