Hyppää pääsisältöön

Kyyn siirtämisen ABC

piirros
piirros Kuva: Yle/Markku Sipi kyy

Periaate on yksinkertainen: pyydystä kyy ja siirrä se pois pihasta. Käytäntö on kuitenkin eri juttu ja siksi kokosimme tähän artikkeliin kattavat ohjeet, joita noudattamalla saat kyyt komentoosi.

Yleensä kyyn siirron esteenä on pelko. Ennen ohjeita haluamme kartoittaa, miten suhtaudut kyykäärmeen siirtoon:

Uskaltaisitko siirtää kyyn pois pihasta?

piirros
piirros Kuva: Yle/Markku Sipi kyy
piirros
piirros a

Kyy ei ole pelottavan maineensa veroinen. Kyy on pikemminkin arkajalka, sillä ihmisen kohdatessaan se ensisijaisesti pyrkii pakoon. Joskus kyy puhisee ja uhittelee. Silloin kyy on jollain tapaa saarrettu. Se pelkää.

Ajattele koiraa, joka on pelkopurija. Raukka säikähtää äkkinäisiä liikkeitä ja puolustautuu helposti. Kyy on hyvin samankaltainen. Silittämisen voi unohtaa. Tilanteen saa haltuun yksinkertaisella konstilla: liikkumalla kuin hidastetussa elokuvassa.

piirrospiirros
Kyykäärmeitä kohdataan erilaisissa tilanteissa. Kuva: Yle/Markku Sipi

Ihmisen teutarointi stressaa kyytä tavattomasti. Se voi olla myös etu: kyy on oppiva eläin. Siksi kankeakin river-dance voi olla kyylle tarpeeksi karmea kokemus eikä se halua palata pihaan takaisin. Aina pelottelu ei kuitenkaan tepsi. Joko kyy on liian itsepäinen, pihan ympärillä on hyvät metsästysmaat tai piha on kyyn talvi- tai kesäpaikan lähellä. Tällöin kyy pitää napata kiinni ja siirtää pihasta.

Koska kyy haluaa mieluummin piiloon kuin tulla pyydetyksi, jahti ei välttämättä suju ongelmitta. Ainakaan aluksi. Siirto-operaatio tähtää kuitenkin win-win-tilanteeseen: sinä saat mielenrauhan ja kyy saa elää. Valitettavan usein kyyn kohtalon sinetöivät ihmisten pelot ja astalo, kuten seuraavalla videolla voidaan nähdä. (Huom! Video ei sovi herkemmille katsojille.)

Tieto on toimivampi keino suojautua kyyltä. Ylläolevalla videolla näkyy selvästi, kuinka kyy pyrkii poispäin kuvaajasta. Käärme on huomannut ainakin kuvaajan varjon ja se luikkii karkuun.

On myös meidän ihmisten etu, että kyy haluaa paeta. Mutta mikäli aikomuksenamme on napata kyy kiinni elävänä, meidän tulee päästä riittävän lähelle säikyttämättä sitä. Paljastamme pari mestarin vinkkiä.

piirros
piirros kyy

Liikkumisohjeet

  • Hiivi kuin kissa. Kyykäärme on kuuro eikä sillä ole korvia. Saat siis puhua, huutaakin. Korvien sijaan kyyn leuassa sijaitsee värähtelylle herkkiä luita eli se aistii maan tärinän. Kyyn "kuulo" onkin eräänlaista kallotärinää.
  • Älä tee varjoa kyyn ylle. Kyy pelästyy ja luikkii pakoon.
  • Lähesty vastatuuleen, jos mahdollista. Kyyllä on erinomainen hajuaisti, jopa stereohajuaisti. Kyyn ”nenä” on sen kaksihaarainen kieli eli kyy nuuhkii lipeksimällä ilmaa.
  • Turvaväli puoli metriä.
  • Kyy ei pure, kun se kokee olonsa turvalliseksi.
  • piirros
    Kyyllä on stereohajuaisti. piirros Kuva: Yle/Markku Sipi kyy
    piirros
    Sandaaleissa on syytä olla varuillaan, vaikka liikkuisikin nätisti. piirros kyy

    Mitä!?! Kyy luikerteleekin kohti minua!

    Pysähdy ja jäykisty. Älä liiku. Olet kyyn polulla. Kyy kulkee hajujäljin merkattuja polkuja pitkin, joita me ihmiset emme näe. Nämä polut johtavat mm. saalistusmaille.

    Käärmeiden polut ovat kuin näkymättömät raiteet maassa, sillä samoja polkuja pitkin kyy myös saattaa paeta.

    Jos vain maltat siirtyä sivuun ja jähmettyä katsomaan, käärme luikertelee viereltäsi ohi eikä ole moksiskaan. Ehkä se luulee, että olet puu.

    Minna Pyykkö todisti rauhallisen käytöksen toimivan asettuessaan makaamaan rantakäärmeen polulle. Käärme luikersi Minnan ohi kuin mitään ei polulla olisi ollutkaan. Kohtaus on napattu TV1:n Ulos luontoon -sarjan jaksosta "Käärmeen kosketus".

    piirros
    piirros b

    Nyt olet tutustunut kyykäärmeeseen pintapuolisesti: tiedät, että se pelkää sinua helposti ja haluaa piiloon. Osaat liikkua rauhallisesti kuin aave etkä tee varjoa kyyn ylle.

    Paras vuodenaika kyyn siirrolle on huhtikuu ja syyskuu. Eritoten syyskuussa kyyt matkaavat takaisin talvipaikoilleen ja kyykäärmeitä voi nähdä jopa jonoissa!

    Paras vuorokaudenaika kesäisin on aamulla. Tällöin myös kyyt ovat aamukankeita, ne eivät ole ennättäneet lämmitellä. Keskipäivällä käärmeet ovat niin vikkeliä, että pyydystäminen on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

    Kyyn pyydystämiseen turvallisesti tarvitaan enemmän kuin paljaat kädet. Alla on lista suositeltavista työkaluista.

    piirrospiirros
    Liu'ta kuvaa verrataksesi ammattilaisen ja jokakodin työvälineitä.

    Pakolliset varoitukset

    • Kyy on myrkyllinen. Unohda leikki.
    • Ei paljain käsin.
    • Muista turvaväli 50 cm.
    • Älä nosta kyytä hännästä. Kyy voi purra sivulle tai taakse. Sanotaan, että kyy ei jaksa nousta ylös saakka hännästä roikotettaessa, mutta huhu ei pidä täysin paikkaansa. Lisäksi kyyn häntänikamat ovat varsin hauraita ja ne murtuvat helposti. Jätä kyyn käsittely ammattilaisille.
    • Jos kyy puree, mene lääkäriin. Puolustautuessaan kyy ei tuhlaa kaikkea myrkkyään, myrkyn valmistamiseen kuluu energiaa, jota tarvitaan ravinnon hankkimiseen. Kyyn purema on joko hämäystä tai pelottelua. Purema voi olla myös ”kuiva” eli täysin myrkytön. Pureman myrkkymääristä ei kannata kuitenkaan ottaa selvää – viisainta on suojautua asianmukaisesti.
    • Kyyn purema ei jätä aina kahta pistettä! Puremajälki voi olla myös yksi piste tai pelkkä naarmu – kyyn hampaat ovat hentoja ja yleensä toinen hammas on poikki.
    piirros
    piirros c

    Tehtävistä vaikein on takana, olet voittanut sekä itsesi että kyyn. Siksi projekti kannattaa päättää arvolleen sopivasti. Kyytä ei sovi heittää minne tahansa. Sopivan paikan valinnassa tärkein kriteeri onkin tieto. Paikallinen tieto.

    Uusi koti

    Uuden ympäristön pitää tarjota kyylle kelvolliset elinolot. Parhaassa tapauksessa ei tarvitse poistua pihaa kauemmas, sillä piha saattaa olla vain kyyn ohikulkumatkalla.

    piirros
    Naapurin tontille ei kyytä saa siirtää, jos joku sitä ennätti ajatella. piirros Kuva: Yle/Markku Sipi kyy

    Jos tarkkailit kyytä hetken ennen haavitusta, saatoit huomata suunnan, mihin se pyrki. Kyseisestä suunnasta löytyy sopiva paikka ja kyyn voi siirtää tontin ulkopuolelle eikä se välttämättä palaa takaisin.

    Hyvä paikka kyylle on sellainen, missä asuu muitakin kyykäärmeitä.

    Mikäli tontin raja ei tule kysymykseen, pieni auto- tai patikkaretki on paikallaan. Karkeasti ottaen kyyn elinpiiri on säteeltään n. 1,5 km eli parin kilometrin päästä kyy ei palaa pihaan. Hyvä paikka kyylle on sellainen, missä asuu muitakin kyykäärmeitä. Jos sellaista ei ole tiedossa, paikka pitää löytää.

    Paikalliset gurut

    Paikalliset tutkijat, luontokartoittajat, metsästäjät ym. luonnontuntijat tarjoavat arvokasta tietoa. Heiltä kannattaa kysyä kyille soveliaista kohteista. Joillakin paikkakunnilla on myös kyykäärmeisiin erikoistuneita kyyguruja, jotka auttavat mielellään. Useimmiten kaikki tämä perustuu vapaaseen auttamisenhaluun eikä heille makseta mitään. (Vink, vink.)

    Se oli tässä! Nyt sinulla on tarvittavat tiedot kokeillaksesi kyyn siirtoa käytännössä. Kysytäänpä uudestaan:

    Uskaltaisitko tämän artikkelin luettuasi kokeilla kyyn siirtoa?

    piirros
    piirros Kuva: Yle/Markku Sipi kyy

    Tätä artikkelia varten on haastateltu kyyguruja Timo Paasikunnasta (Kyyn rauhoittaminen Suomessa), Urpo Koposta ja Toni Beckmania.

    Jos kohtaat kyyn, muita matelijoita tai sammakkoeläimiä, ilmoita kansalaishavaintosi Luomukselle! Yle Luonnon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yhteinen sammakkoeläinten ja matelijoiden levinneisyyskartoitus jatkuu lajien talvehtimiseen asti. Jokainen havainto on tärkeä, sillä matelijoita ja sammakoita ei ole kartoitettu Suomessa 20 vuoteen.

    Lisää kyystä

    Kommentit
    • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

      Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

      Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

    • Älä myrkytä pölyttäjiä hengiltä – luonto hoitaa puutarhan pikkutuholaiset

      Jätetään ötökkäpoliisin hommat luonnolle.

      Mikä onkaan ihanampaa kuin kesä ja kukkaset, mutta onko kotipuutarhurin pakko kestää ärsyttäviä kirvoja ja kaikenmaailman pörriäisiä? Kemialliset torjunta-aineet ovat helppo ratkaisu, mutta samalla karhunpalvelus pihan hyödyllisille pölyttäjille. Ne eivät kestä myrkkyjä, ja ovat koko maailmassa muutenkin hätää kärsimässä. Meidän ihmisten on autettava niitä – esimerkiksi antamalla luonnon torjua tuholaiset ihan itse.

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Luonto