Periaate on yksinkertainen: pyydystä kyy ja siirrä se pois pihasta. Käytäntö on kuitenkin eri juttu ja siksi kokosimme tähän artikkeliin kattavat ohjeet, joita noudattamalla saat kyyt komentoosi.
Yleensä kyyn siirron esteenä on pelko. Ennen ohjeita haluamme kartoittaa, miten suhtaudut kyykäärmeen siirtoon:
Uskaltaisitko siirtää kyyn pois pihasta?
Kyy ei ole pelottavan maineensa veroinen. Kyy on pikemminkin arkajalka, sillä ihmisen kohdatessaan se ensisijaisesti pyrkii pakoon. Joskus kyy puhisee ja uhittelee. Silloin kyy on jollain tapaa saarrettu. Se pelkää.
Ajattele koiraa, joka on pelkopurija. Raukka säikähtää äkkinäisiä liikkeitä ja puolustautuu helposti. Kyy on hyvin samankaltainen. Silittämisen voi unohtaa. Tilanteen saa haltuun yksinkertaisella konstilla: liikkumalla kuin hidastetussa elokuvassa.


Ihmisen teutarointi stressaa kyytä tavattomasti. Se voi olla myös etu: kyy on oppiva eläin. Siksi kankeakin river-dance voi olla kyylle tarpeeksi karmea kokemus eikä se halua palata pihaan takaisin. Aina pelottelu ei kuitenkaan tepsi. Joko kyy on liian itsepäinen, pihan ympärillä on hyvät metsästysmaat tai piha on kyyn talvi- tai kesäpaikan lähellä. Tällöin kyy pitää napata kiinni ja siirtää pihasta.
Koska kyy haluaa mieluummin piiloon kuin tulla pyydetyksi, jahti ei välttämättä suju ongelmitta. Ainakaan aluksi. Siirto-operaatio tähtää kuitenkin win-win-tilanteeseen: sinä saat mielenrauhan ja kyy saa elää. Valitettavan usein kyyn kohtalon sinetöivät ihmisten pelot ja astalo. Tieto on toimivampi keino suojautua kyyltä.
On myös meidän ihmisten etu, että kyy haluaa paeta. Mutta mikäli aikomuksenamme on napata kyy kiinni elävänä, meidän tulee päästä riittävän lähelle säikyttämättä sitä. Paljastamme pari mestarin vinkkiä.
Liikkumisohjeet
- Hiivi kuin kissa. Kyykäärme on kuuro eikä sillä ole korvia. Saat siis puhua, huutaakin. Korvien sijaan kyyn leuassa sijaitsee värähtelylle herkkiä luita eli se aistii maan tärinän. Kyyn "kuulo" onkin eräänlaista kallotärinää.
- Älä tee varjoa kyyn ylle. Kyy pelästyy ja luikkii pakoon.
- Lähesty vastatuuleen, jos mahdollista. Kyyllä on erinomainen hajuaisti, jopa stereohajuaisti. Kyyn ”nenä” on sen kaksihaarainen kieli eli kyy nuuhkii lipeksimällä ilmaa.
- Turvaväli puoli metriä.
- Kyy ei pure, kun se kokee olonsa turvalliseksi.
Mitä!?! Kyy luikerteleekin kohti minua!
Pysähdy ja jäykisty. Älä liiku. Olet kyyn polulla. Kyy kulkee hajujäljin merkattuja polkuja pitkin, joita me ihmiset emme näe. Nämä polut johtavat mm. saalistusmaille.
Käärmeiden polut ovat kuin näkymättömät raiteet maassa, sillä samoja polkuja pitkin kyy myös saattaa paeta.
Jos vain maltat siirtyä sivuun ja jähmettyä katsomaan, käärme luikertelee viereltäsi ohi eikä ole moksiskaan. Ehkä se luulee, että olet puu.
Minna Pyykkö todisti rauhallisen käytöksen toimivan asettuessaan makaamaan rantakäärmeen polulle. Käärme luikersi Minnan ohi kuin mitään ei polulla olisi ollutkaan. Kohtaus on napattu TV1:n Ulos luontoon -sarjan jaksosta "Käärmeen kosketus".
Nyt olet tutustunut kyykäärmeeseen pintapuolisesti: tiedät, että se pelkää sinua helposti ja haluaa piiloon. Osaat liikkua rauhallisesti kuin aave etkä tee varjoa kyyn ylle.
Paras vuodenaika kyyn siirrolle on huhtikuu ja syyskuu. Eritoten syyskuussa kyyt matkaavat takaisin talvipaikoilleen ja kyykäärmeitä voi nähdä jopa jonoissa!
Paras vuorokaudenaika kesäisin on aamulla. Tällöin myös kyyt ovat aamukankeita, ne eivät ole ennättäneet lämmitellä. Keskipäivällä käärmeet ovat niin vikkeliä, että pyydystäminen on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.
Kyyn pyydystämiseen turvallisesti tarvitaan enemmän kuin paljaat kädet. Alla on lista suositeltavista työkaluista.


Pakolliset varoitukset
- Kyy on myrkyllinen. Unohda leikki.
- Ei paljain käsin.
- Muista turvaväli 50 cm.
- Älä nosta kyytä hännästä. Kyy voi purra sivulle tai taakse. Sanotaan, että kyy ei jaksa nousta ylös saakka hännästä roikotettaessa, mutta huhu ei pidä täysin paikkaansa. Lisäksi kyyn häntänikamat ovat varsin hauraita ja ne murtuvat helposti. Jätä kyyn käsittely ammattilaisille.
- Jos kyy puree, mene lääkäriin. Puolustautuessaan kyy ei tuhlaa kaikkea myrkkyään, myrkyn valmistamiseen kuluu energiaa, jota tarvitaan ravinnon hankkimiseen. Kyyn purema on joko hämäystä tai pelottelua. Purema voi olla myös ”kuiva” eli täysin myrkytön. Pureman myrkkymääristä ei kannata kuitenkaan ottaa selvää – viisainta on suojautua asianmukaisesti.
- Kyyn purema ei jätä aina kahta pistettä! Puremajälki voi olla myös yksi piste tai pelkkä naarmu – kyyn hampaat ovat hentoja ja yleensä toinen hammas on poikki.
Tehtävistä vaikein on takana, olet voittanut sekä itsesi että kyyn. Siksi projekti kannattaa päättää arvolleen sopivasti. Kyytä ei sovi heittää minne tahansa. Sopivan paikan valinnassa tärkein kriteeri onkin tieto. Paikallinen tieto.
Uusi koti
Uuden ympäristön pitää tarjota kyylle kelvolliset elinolot. Parhaassa tapauksessa ei tarvitse poistua pihaa kauemmas, sillä piha saattaa olla vain kyyn ohikulkumatkalla.

Jos tarkkailit kyytä hetken ennen haavitusta, saatoit huomata suunnan, mihin se pyrki. Kyseisestä suunnasta löytyy sopiva paikka ja kyyn voi siirtää tontin ulkopuolelle eikä se välttämättä palaa takaisin.
Hyvä paikka kyylle on sellainen, missä asuu muitakin kyykäärmeitä.
Mikäli tontin raja ei tule kysymykseen, pieni auto- tai patikkaretki on paikallaan. Karkeasti ottaen kyyn elinpiiri on säteeltään n. 1,5 km eli parin kilometrin päästä kyy ei palaa pihaan. Hyvä paikka kyylle on sellainen, missä asuu muitakin kyykäärmeitä. Jos sellaista ei ole tiedossa, paikka pitää löytää.
Paikalliset gurut
Paikalliset tutkijat, luontokartoittajat, metsästäjät ym. luonnontuntijat tarjoavat arvokasta tietoa. Heiltä kannattaa kysyä kyille soveliaista kohteista. Joillakin paikkakunnilla on myös kyykäärmeisiin erikoistuneita kyyguruja, jotka auttavat mielellään. Useimmiten kaikki tämä perustuu vapaaseen auttamisenhaluun eikä heille makseta mitään. (Vink, vink.)
Sopiva paikka kyylle löytyi!
Kokosimme kyyn siirron periaatteet kuvasarjaksi. Klikkaa kuvia saadaksesi ne suuremmiksi.
Se oli tässä! Nyt sinulla on tarvittavat tiedot kokeillaksesi kyyn siirtoa käytännössä. Kysytäänpä uudestaan:
Uskaltaisitko tämän artikkelin luettuasi kokeilla kyyn siirtoa?
Tätä artikkelia varten on haastateltu kyyguruja Timo Paasikunnasta, Urpo Koposta ja Toni Beckmania.
Jos kohtaat kyyn, muita matelijoita tai sammakkoeläimiä, ilmoita kansalaishavaintosi Suomen Lajitietokeskukselle!
Lisää kyystä
edit 04/23: poistettu Youtube-linkki ja muut vanhat ja/tai toimimattomat linkit, avattu kysely uudelleen ja lisätty Lajitietokeskuksen linkki