Hyppää pääsisältöön

Suomalaissiirtolaisia ja intiaaneja yhdisti metsä

Arne Vainio poikansa kanssa
Arne Vainio poikansa kanssa Arne Vainio poikansa kanssa Kuva: Yle kuvanauha fintiaani

Ajatus paremmasta elämästä ja seikkailuista houkutteli työttömyyteen ja venäläistämispolitiikkaan kyllästyneitä suomalaisia Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun puolessa välissä. Monet tulokkaat päätyivät viljelemään maata alkuperäiskansan naapureiksi, joita myös intiaaneiksi nimitettiin. Aikaa myöten näiden kahden kansallisuuden välille muodostui perheitä ja syntyi lapsia – fintiaaneja.

Lähes 400 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan vuosina 1860–1944. Suuri osa suomalaissiirtolaisesta asettui Yhdysvaltoihin Minnesotaan ja Michigan osavaltioihin sekä Kanadan Ontarioon, jossa oli kaivosteollisuutta.

Työ kaivoksissa oli raskasta ja vaarallista. Ammattiyhdistysliike oli vasta järjestäytymässä ja monilla alueilla sen kiivaimpia kannattajia olivat suomalaiset. Tämä aiheutti kitkaa työnantajien ja suomalaisten välille ja kaivostyön sijasta yhä useampi päätyi ottamaan vastaan siirtolaisille tarjottua maata.

Samoilla alueilla myös Ojibway-heimo taisteli elannosta. Alkuperäiskansasta ja suomalaisista tuli naapureita, jotka kävivät kauppaa ja tapasivat toisiaan kylien seurantaloilla. Yksi yhdistävä tekijä oli vahva suhde metsään sekä luonnon rytmiin perustuva syklinen aikakäsitys. Suomalaiset metsästivät ja tunsivat olonsa kotoisaksi metsässä, toisin kuin monet muut alueen siirtolaistulokkaat.

Chief medicine man Axel Pasey and family at Grand Portage Minnesota
Ojibway-heimoon kuuluva perhe Minnesotassa vuonna 1936 Chief medicine man Axel Pasey and family at Grand Portage Minnesota Kuva: U.S. National Archives and Records Administration ojibway

Yhteinen kirous – alkoholi

Sekä intiaaneilla että suomalaisilla alkoholi oli lääke moneen vaivaan, oli kyseessä sitten taloudelliset taikka henkiset vaikeudet. Mutta runsaasta alkoholinkäytöstä seurasi yleensä vain lisää vaikeuksia sekä muun yhteisön vieroksuntaa. Suomalaiset ja intiaanit eivät olleet haluttuja asiakkaita kapakoissa ja toisinaan heille kieltäydyttiin tarjoilemasta.

A-studiossa vuonna 2008 esitetyssä Rauli Virtasen reportaasissa kuultiin muun muassa Arne Vainion koskettava elämäntarina. Vainion isovanhemmat muuttivat Amerikkaan 1900-luvun alussa. Heidän lapsensa, Arnen isä, avioitui Ojibway-heimoon kuuluvan naisen kanssa ja Arne syntyi 1958.

Arne kasvoi kaupungissa lähellä reservaattia. Vanhemmat omistivat baarin nimeltä "Hyvän onnen taverna", mutta perhe-elämä oli kaukana onnesta. Arnen isä käytti runsaasti alkoholia ja teki itsemurhan tämän ollessa vasta 5-vuotias. Menetyksen jälkeen Arnen äiti alkoi myös juomaan. Hän kuoli lopulta sairastettuaan pitkään sokeritautia. Arne itse aloitti juomisen jo teininä ja yritti itsemurhaa 17-vuotiaana, mutta ei onneksi onnistunut.

Elämä kääntyi lopulta valoisammaksi ja Arnesta tuli perhelääkäri Fond du Lacin intiaanireservaattiin Minnesotaan. Muita auttaessa myös raskas menneisyys saa toisenlaisen kaiun:

"Täällä näkee paljon diabetesta, amputointeja ja muita ongelmia. Kun menen sellaisen potilaan huoneeseen, äiti on kanssani. Kun kohtaan itsemurhaa aikovan, silloin isä on kanssani".

Finndian, fintiaani

Suomalaissiirtolaisten ja intiaanien jälkeläisiä nimitetään fintiaaneiksi, mutta osa kokee nimityksen loukkaavana. Rauli Virtasen reportaasissa haastatellaan nuorta Sean Soukkalaa, jonka isoisä on suomalainen. Anishinabee-heimoon kuuluva Sean ei haluaisi tulla kutsutuksi finntiaaniksi vaan sanoo olevansa suomalais-anishinabee.

Osa siirtolaisten jälkeläisistä on kokenut syrjintää ja tunnetta siitä, ettei kuulu mihinkään, ei intiaaneihin eikä suomalaisiin. Mutta moni on myös löytänyt itselleen paikan maailmassa ja yhdistänyt elämäänsä piirteitä niin suomalaisuudesta kuin intiaanien elämäntavoista.

Suomalaisilla on ollut useampia lempinimiä intiaanien keskuudessa, yksi niistä on "Maduduwinini", alkuosa tarkoittaa höyrykylpyä ja "wininini" ihmistä. Tämä "höyrykylpyihminen" on tietenkin saunaa rakastava suomalainen.

Artikkelia on muokattu helmikuussa 2016, poistettu Fintiaaneista kertova radiodokumentti ja siihen liittyviä tekstejä tekijänoikeussyistä. Poistettu radio-ohjelma vuodelta 2003 on ohjaaja Tiina Mazet'n ja toimittaja Jani Kaaron toteuttama radioversio heidän Finndians-dokumenttielokuvaa varten keräämästään materiaalista.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.