Hyppää pääsisältöön

Suomalaissiirtolaisia ja intiaaneja yhdisti metsä

Arne Vainio poikansa kanssa
Arne Vainio poikansa kanssa Arne Vainio poikansa kanssa Kuva: Yle kuvanauha fintiaani

Ajatus paremmasta elämästä ja seikkailuista houkutteli työttömyyteen ja venäläistämispolitiikkaan kyllästyneitä suomalaisia Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun puolessa välissä. Monet tulokkaat päätyivät viljelemään maata alkuperäiskansan naapureiksi, joita myös intiaaneiksi nimitettiin. Aikaa myöten näiden kahden kansallisuuden välille muodostui perheitä ja syntyi lapsia – fintiaaneja.

Lähes 400 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan vuosina 1860–1944. Suuri osa suomalaissiirtolaisesta asettui Yhdysvaltoihin Minnesotaan ja Michigan osavaltioihin sekä Kanadan Ontarioon, jossa oli kaivosteollisuutta.

Työ kaivoksissa oli raskasta ja vaarallista. Ammattiyhdistysliike oli vasta järjestäytymässä ja monilla alueilla sen kiivaimpia kannattajia olivat suomalaiset. Tämä aiheutti kitkaa työnantajien ja suomalaisten välille ja kaivostyön sijasta yhä useampi päätyi ottamaan vastaan siirtolaisille tarjottua maata.

Samoilla alueilla myös Ojibway-heimo taisteli elannosta. Alkuperäiskansasta ja suomalaisista tuli naapureita, jotka kävivät kauppaa ja tapasivat toisiaan kylien seurantaloilla. Yksi yhdistävä tekijä oli vahva suhde metsään sekä luonnon rytmiin perustuva syklinen aikakäsitys. Suomalaiset metsästivät ja tunsivat olonsa kotoisaksi metsässä, toisin kuin monet muut alueen siirtolaistulokkaat.

Chief medicine man Axel Pasey and family at Grand Portage Minnesota
Ojibway-heimoon kuuluva perhe Minnesotassa vuonna 1936 Chief medicine man Axel Pasey and family at Grand Portage Minnesota Kuva: U.S. National Archives and Records Administration ojibway

Yhteinen kirous – alkoholi

Sekä intiaaneilla että suomalaisilla alkoholi oli lääke moneen vaivaan, oli kyseessä sitten taloudelliset taikka henkiset vaikeudet. Mutta runsaasta alkoholinkäytöstä seurasi yleensä vain lisää vaikeuksia sekä muun yhteisön vieroksuntaa. Suomalaiset ja intiaanit eivät olleet haluttuja asiakkaita kapakoissa ja toisinaan heille kieltäydyttiin tarjoilemasta.

A-studiossa vuonna 2008 esitetyssä Rauli Virtasen reportaasissa kuultiin muun muassa Arne Vainion koskettava elämäntarina. Vainion isovanhemmat muuttivat Amerikkaan 1900-luvun alussa. Heidän lapsensa, Arnen isä, avioitui Ojibway-heimoon kuuluvan naisen kanssa ja Arne syntyi 1958.

Arne kasvoi kaupungissa lähellä reservaattia. Vanhemmat omistivat baarin nimeltä "Hyvän onnen taverna", mutta perhe-elämä oli kaukana onnesta. Arnen isä käytti runsaasti alkoholia ja teki itsemurhan tämän ollessa vasta 5-vuotias. Menetyksen jälkeen Arnen äiti alkoi myös juomaan. Hän kuoli lopulta sairastettuaan pitkään sokeritautia. Arne itse aloitti juomisen jo teininä ja yritti itsemurhaa 17-vuotiaana, mutta ei onneksi onnistunut.

Elämä kääntyi lopulta valoisammaksi ja Arnesta tuli perhelääkäri Fond du Lacin intiaanireservaattiin Minnesotaan. Muita auttaessa myös raskas menneisyys saa toisenlaisen kaiun:

"Täällä näkee paljon diabetesta, amputointeja ja muita ongelmia. Kun menen sellaisen potilaan huoneeseen, äiti on kanssani. Kun kohtaan itsemurhaa aikovan, silloin isä on kanssani".

Finndian, fintiaani

Suomalaissiirtolaisten ja intiaanien jälkeläisiä nimitetään fintiaaneiksi, mutta osa kokee nimityksen loukkaavana. Rauli Virtasen reportaasissa haastatellaan nuorta Sean Soukkalaa, jonka isoisä on suomalainen. Anishinabee-heimoon kuuluva Sean ei haluaisi tulla kutsutuksi finntiaaniksi vaan sanoo olevansa suomalais-anishinabee.

Osa siirtolaisten jälkeläisistä on kokenut syrjintää ja tunnetta siitä, ettei kuulu mihinkään, ei intiaaneihin eikä suomalaisiin. Mutta moni on myös löytänyt itselleen paikan maailmassa ja yhdistänyt elämäänsä piirteitä niin suomalaisuudesta kuin intiaanien elämäntavoista.

Suomalaisilla on ollut useampia lempinimiä intiaanien keskuudessa, yksi niistä on "Maduduwinini", alkuosa tarkoittaa höyrykylpyä ja "wininini" ihmistä. Tämä "höyrykylpyihminen" on tietenkin saunaa rakastava suomalainen.

Artikkelia on muokattu helmikuussa 2016, poistettu Fintiaaneista kertova radiodokumentti ja siihen liittyviä tekstejä tekijänoikeussyistä. Poistettu radio-ohjelma vuodelta 2003 on ohjaaja Tiina Mazet'n ja toimittaja Jani Kaaron toteuttama radioversio heidän Finndians-dokumenttielokuvaa varten keräämästään materiaalista.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.