Hyppää pääsisältöön

Mustalainen laulaa mollissa

Laulu ja musiikki kuuluvat vahvasti romanikulttuurin. Lähes jokainen mustalainen laulaa, ja moni laulaa todella hyvin. Mustalaisen laulu on usein alakuloista ja valittavaa.

Romanien laulut ovat kertovia ja niissä on aina tarina. Mustalainen laulaa kaihosta, kaipuusta, yksinäisyydestä, hylätyksi tulemisesta ja kovasta elämästä.

Laulun lajeja on monia. On rakkauslauluja, kertovia lauluja, muistolauluja, vankilalauluja ja mahtilauluja.

Vuonna 1973 valmistuneessa ohjelmassa ”Saako laulaa?” esitellään romanien laulu- ja musiikkiperinnettä, joka esimerkin voimin siirtyy sukupolvelta toiselle.

Romanien yhteisissä tapahtumissa lauletaan lähes aina. Omien perinteisten laulujen lisäksi romanit laulavat hengellisiä lauluja ja iskelmiä. Kaihoisien tangojen taitajina romanit ovat erityisen tunnettuja. Romanit ovat menestyneet hyvin niin iskelmälaulajina kuin tangokuninkainakin.

Tavallisesti romanit laulavat omissa tilaisuuksissa ilman säestystä. Lauluissa on vaikutteita valtakulttuureista aina rekilauluja myöten. Surumielinen poljento on slaavilaista perua.

Romaneilla on myös omankielisiä lauluja. Romanikieli kuuluu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen ja on peräisin Intian luoteisosista. Romanikielen perustana on vanha sanskrit, josta on kehittynyt myös hindi. Romani ja hindi ovat sisarkieliä.

Romanikieli on kansainvälinen kieli ja sillä on miljoonia puhujia. Vuosisatojen saatossa kieli on kuitenkin hajaantunut useisiin murteisiin. Samalla se on saanut vaikutteita paikallisista kielistä, vaikka perussanasto on säilynyt samanlaisena.

Lauluperinteen ohella ohjelmassa esitellään myös romanien puku- ja tapakulttuuria.

Naisten työtä ovat perinteisesti olleet käsityöt, kaupustelu ja povaaminen. Nainen on hoitanut perheen ja mies on edustanut perhettä ulospäin.

Miehet ovat kiertäneet markkinoita ja tehneet hevoskauppaa. Romanimiehet ovat toimineet myös pläkkiseppinä. Romanit ovat hallinneet myös eläinten lääkinnän. – Ja kellä ei ollut hevosta, ei se ollut minkään arvoinen!

Romanit noudattavat pukeutumisessa tarkkoja sääntöjä. Romaninainen pukeutuu Suomessa periteiseen asuun aikuistuttuaan. Paksusta, mustasta sametista valmistettuun hameeseen menee kangasta 7-8 metriä. Romaninaisen puku on säilynyt vuosikymmeniä muuttumattomana. Tosin puvut ovat entistä koristeellisempia.

Romanimies pukeutuu mustiin suoriin housuihin, valkoiseen paitaan ja liiveihin. Aina 1960-luvulle asti romanimiehet suosivat ”ajurin pukua”, jonka tunnusmerkkejä olivat koppalakki ja nahkatakki. Asuun kuuluivat myös saappaat, joiden malli on vaihdellut paikallisesti. Keski-Suomessa suosittiin erilaisia saappaita kuin Pohjanmaalla.

Oheinen ohjelma on kuvattu Sysmässä, Hartolassa ja Joutsassa. Romaniperinteitä ohjelmassa esittelevät Anna, Rauha, Ruusa, Saska ja Pekka Borg, Eila, Ingrid, Birgit, George ja Tauno Hedman, Pekka Ek sekä Veikko Valentin.

Romanityttö
Romaniperheessä laulutaito siirtyy sukupolvelta toiselle. Romanityttö Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Romanimies ja hevonen
Veikko Valentin hallitsi hevoskaupat. Romanimies ja hevonen Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus yle elävä arkisto
Romanimies soittaa kitaraa
Tavallisesti romanit laulavat ilman säestystä. Tässä kitarassa kuitenkin George Hedman. Romanimies soittaa kitaraa Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaappaus elävä arkisto
Kuva saappaista
Romanien saapasmuoti vaihtelee alueittain. Kuva saappaista Kuva: Yle Elävä arkisto kuvakaapaus elävä arkisto
Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto