Hyppää pääsisältöön

RSO kantaesittää Kalevi Ahon sinfonian nro 16

säveltäjä Kalevi Aho
säveltäjä Kalevi Aho Kuva: Maarit Kytöharju / Fimic kalevi aho


Sibeliuksen Aallottarien Yalen versio kuullaan tiettävästi ensimmäistä kertaa Helsingissä

RSO kantaesittää Kalevi Ahon sinfonian nro 16 ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla syyskauden avajaiskonserteissa 2.–3.9. Ohjelmassa on myös Sibeliuksen Aallottarien niin sanottu Yalen versio, jota ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin soitettu Helsingissä. Niin ikään ei ohjelmassa olevaa Sibeliuksen viulukonserton varhaisversiota ole pääkaupungissa soitettu vuosikymmeniin. Viulukonserton solistina esiintyy Elina Vähälä ja Ahon sinfonian mezzosopraanosoolon laulaa Virpi Räisänen.

Konsertti 3.9. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Teemalla, Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso. Teeman lähetyksessä toimittaja Minna Lindgrenin vieraina ovat Sibeliuksen perikunnan edustaja ja viulisti Jaakko Ilves, Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi, illan solisti Elina Vähälä sekä Helsingin juhlaviikkojen väistyvä toiminnanjohtaja Erik Söderblom.

Kalevi Aho on säveltänyt sinfoniansa suurelle jousiorkesterille, neljälle lyömäsoittajalle ja mezzosopraanolle. Teoksen lyömäsoitinvalikoimaan kuuluu monia erikoisia soittimia, kuten mm. levykellot, djembe, darabuka ja valtamerirumpu. Lauluteksti on Auschwitzin keskitysleirillä kuolleen saksalaisrunoilija Gertrud Kolmarin runo Die Fahrende (Matkaaja).

Aallottaret syntyi amerikkalaisen Stoeckelin pariskunnan tilauksesta Norfolkin musiikkifestivaalille 1914. Postitettuaan Rondo der Wellen -nimisen teoksensa Amerikkaan, Sibelius tuli heti katumapäälle ja alkoi säveltää teosta uudestaan. Norfolkissa kantaesitettiin lopulta sinfoninen runo Aallottaret ja ensimmäinen versio päätyi kirjastoon Yalen yliopistoon, jonka kunniatohtoriksi Sibelius promovoitiin Norfolkin matkan yhteydessä. Sinfonia Lahti kantaesitti Rondeau der Wellen -version Lahdessa vasta 2002.

Sibeliuksen viulukonsertto syntyi pitkän prosessin tuloksena. Ensimmäisen version kantaesittäjäksi 1904 valikoitui Helsingin Musiikkiopiston viulunsoitonopettaja Viktor Novaček, joka joutui opettelemaan äärimmäisen suuritöisen soolo-osuuden aivan liian lyhyessä ajassa eikä ehkä muutenkaan ollut teoksen vaatimusten tasoinen soittaja. Konsertto saikin kylmän vastaanoton ja Sibelius ryhtyi muokkaamaan teosta uudestaan. Lopullinen versio kantaesitettiin 1905.

Virpi Räisänen debytoi Salzburgin Musiikkijuhlilla kesällä 2009 Luigi Nonon oopperassa Al gran sole carico d'amore. Muita rooleja ovat mm. Elmira Händelin Floridantessa sekä Offenbachin Hoffmannin kertomusten Muusan ja Niklauksen kaksoisroolit. Räisänen on laulanut mm. Ranskan radion filharmonisen orkesterin, Saksalaisen sinfoniaorkesterin ja Euroopan Unionin Kamariorkesterin solistina ja esiintynyt mm. Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Pariisin Theatre du Châtelet’ssa ja Aix-en-Provencen musiikkijuhlilla.

Viulisti Elina Vähälä kuuluu suomalaisten instrumentalistien kansainväliseen kärkikaartiin.
Hän on esiintynyt mm. Minnesotan orkesterin, Nashvillen sinfonikkojen ja Simón Bolívar -
nuoriso-orkesterin solistina ja tehnyt yhteistyötä mm. Leonard Slatkinin, Jukka-Pekka Sarasteen, Okko Kamun, Thierry Fischerin ja Leif Segerstamin kanssa. Vähälä on myös aktiivinen kamarimuusikko, jonka partnereihin lukeutuvat muun muassa Juri Bashmet, Ana Chumachenco, Ralf Gothóni, Steven Isserlis, Frans Helmerson ja Alisa Weilerstein.

2.–3.9. klo 19
Hannu Lintu, kapellimestari
Elina Vähälä, viulu
Virpi Räisänen, mezzosopraano
Jean Sibelius: Aallottaret, Yalen yliopiston versio
Jean Sibelius: Viulukonsertto, varhaisversio
Kalevi Aho: Sinfonia nro 16 mezzosopraanolle, jousille ja lyöjille, kantaesitys (Ylen tilaus)
Liput: 8–32,50 €