Hyppää pääsisältöön

Kaatoiko myrsky takapihametsäsi - mitä tilalle?

Metsäpäällikkö Markus Niemelä tarkastelee jalavan kasvua
Metsäpäällikkö Markus Niemelä tarkastelee jalavan kasvua Metsäpäällikkö Markus Niemelä tarkastelee jalavan kasvua Kuva: Yle/Pirjo Koskinen markus niemelä

Kaatoiko myrsky tai moottorisaha keittiösi ikkunasta näkyvän tai kävelylenkkisi varrella kasvava metsän? Jos harmittaa ja mietit, milloin metsä on taas entisensä, et ole ainoa. Kaupunkien metsätoimeen otetaan helposti yhteyttä puihin liittyvissä kysymyksissä.

Me suomalaiset tiedämme, miltä metsän pitää näyttää. Yksittäinen katupuu ei vielä metsää tee.

Vaikka jokainen kaupunki voi päättää metsiään koskevista asioista, ihmisten toiveita kuunnellaan herkällä korvalla. Asukkaat kommentoivatkin halukkaasti sitä, mitä metsissä tapahtuu.

Monet kaupunkimetsät yritetäänkin pitää pystyssä niin pitkään kuin mahdollista. Ongelmana kuitenkin on, että moni kaupunkimetsä on vanhahkoa samanikäistä kuusikkoa.

Taudit iskevät helposti ikääntyneeseen puustoon ja heikentävät metsän kuntoa. Silloin metsät ovat alttiimpia myrskytuhoille.

Aukko kaupunkimetsässä Lahden Mukkulassa
Tuhoutuneiden kuusien tilalle istutettiin jalopuun taimia Lahdessa Aukko kaupunkimetsässä Lahden Mukkulassa Kuva: Yle/Pirjo Koskinen aukko metsässä.

Lahdessa myrsky- ja kirjanpainajatuhojen kohteeksi joutuneiden kuusten tilalle istutettiin jalopuita. Mukkulan Tanssimäellä kasvuolosuhteet mahdollistivat tammi- ja jalavaistutukset. Tilaa on raivattu myös jo valmiiksi alueella kasvaneille vaahteralle ja pihlajalle.

Metsien käyttötapa on muuttunut

Tanssimäki on tyypillinen kerrostalorykelmä metsälähiössä, jollaiseksi Mukkula rakennettiin 60-luvulla. Taloryhmät sommiteltiin vapaasti luontoon, maaston mukaan.

Rakennusten väliin jäävät metsät olivat sellaisia kuin olivat. Sotien jälkeen kaupunkimetsiä käytettiin eri tarkoitukseen kuin nyt. Niistä hakattiin puuta kotien lämmitykseen ja sienet ja marjat kerättiin talven varalle. Kaupunkialueiden laitametsät olivatkin suhteellisen vähäpuustoisia sotien jälkeen.

Seuraavina vuosikymmeninä keskityttiin puumäärän kasvattamiseen. Kuusta istutettiin, ja sitä kasvoi metsiin luontaisesti. Kaupunkimetsät kuusettuivat.

Nyt Tanssimäellä puusto on 80-120 vuoden ikäistä, lähes yksinomaan kuusta. Aluskasvillisuutta ei kuusen varjostamassa metsässä juurikaan ole.

Kävelytie nuoren jalopuutaimikon vieressä kaupunkimetsässä
Nuorta jalopuumetsikköä Mukkulassa Kävelytie nuoren jalopuutaimikon vieressä kaupunkimetsässä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen tanssimäki

Jalopuiden istutuksella metsään saadaan erilaisia kerroksia, monimuotoisuutta, joka näkyy vaikkapa pikkulintujen lisääntymisenä. Lisäksi jalopuut kasvavat nopeasti näyttäviksi - jo viidentoista vuoden ikäisenä puut ovat kymmenmetrisiä ja vankkarunkoisia.

Sillä, miten kaupunkimetsiä, hoidetaan, on merkitystä myös muista syistä.

Asutuskeskusten keskellä olevat kaupunkimetsät ovat tyypillisesti pieniä, ja niiden reunaosat ovat alttiina auringonpaisteelle. Lisäksi niihin kantautuu saasteita tuulen mukana.

Kaupunkimetsäkin suojaa ja rauhoittaa

Yksi Taajamametsät-kirjan kirjoittajista, Leena Hamberg Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että nämä muuttavat myös maaperää ja metsäkasvillisuutta. "Tätä voidaan ehkäistä jättämällä metsänreunat tiheämmiksi. Reunavyöhykkeeseen sitoutuu ilman epäpuhtauksia, mutta se toimii myös näkösuojana ja vaimentaa melua, mikä on asukkaidenkin kannalta mukava juttu."

Hän kertoo, että metsistä on kaupunkialueella valtava hyöty. Metsä vähentää jopa energiakustannuksia. Kesällä metsä varjostaa ja viilentää, talvella se suojaa tuulen viilentävältä vaikutukselta.

”Sitä paitsi ikkunasta näkyvä betoniseinä saa stressitason pysymään yllä, metsä sen sijaan rauhoittaa mieltä. Ja saa ihmiset liikkeelle. Laajoissa tutkimuksissa onkin havaittu, että viheralueet vähentävät jopa kuolleisuutta. Alueilla, joilla on metsää ja viheralueita, on vähemmän sydän- ja verisuonitauteja, hengityselinsairauksia ja mielenterveysongelmia”, Leena Hamberg summaa.

Lisää kaupunkimetsien uudistamisesta Metsäradiossa

Jos linkki ei jostain syystä siirrä sinua suoraan jutun alkuun, juttu alkaa noin kohdasta 24:20.

Asutko metsän lähellä?

Asun, lähimetsään on alle kilometri
90% (28 ääntä)
En, mutta haluaisin
10% (3 ääntä)
En, enkä haluakaan
0% (0 ääntä)
Ääniä yhteensä: 31

Onko lähimetsäsi sinulle tärkeä?

Kyllä
89% (31 ääntä)
Ei
11% (4 ääntä)
Ääniä yhteensä: 35

Vaikuttaako metsän läheisyys sinun kohdallasi

mielialaan
68% (21 ääntä)
liikkunta-aktiivisuuteen
13% (4 ääntä)
marjojen ja sienten keräilyyn
6% (2 ääntä)
allergiaoireiden lisääntymiseen
3% (1 ääni)
Johonkin muuhun, mihin?
3% (1 ääni)
terveyteen
3% (1 ääni)
haravoinnin lisääntymiseen
3% (1 ääni)
asunnon ostoon
0% (0 ääntä)
Ääniä yhteensä: 31
Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto