Hyppää pääsisältöön

Miksi koivut kellastuvat jo nyt?

Kovun kellastuneita lehtiä
Koivun kellastuneita lehtiä Kovun kellastuneita lehtiä Kuva: Yle/Asko Hauta-aho koivun lehtiä

Metsänreunoilla ja tienpientareilla näkee jo kellertäviä koivuja, vaikka normaalisti koivut kellastuvat vasta kuukauden päästä ruska-aikana.

Pitäisikö puista olla huolissaan?

”Ei pidä, kysymys ei ole mistään epänormaalista luonnonoikusta. Näin tapahtuu, jos loppukesä on tällainen”, rauhoittelee kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.

Syy löytyy säästä

Koivun jokainen lehti haihduttaa vettä - sitä enemmän mitä lämpimämpää on. Kuumalla ilmalla yksi iso koivu haihduttaa vettä 500-1500 litraa vuorokaudessa, mikä on enemmän kuin se pystyy juurillaan ottamaan. Siksi nurmikkokin kellastuu koivun ympäriltä.

Kuumana aurinkoisena päivänä koivu joutuu käyttämään myös runkoon varastoitunutta vettä. Yön aikana juuret tankkaavat sitä lisää.

”Koivun runko voi olla päivällä ohuempi kuin yöllä veden haihtumisen takia. Toki ero on hyvin pieni, mutta kuitenkin mitattavissa oleva", havainnollistaa Kangasjärvi.

Jos vettä ei sada - kuten nyt kolmeen viikkoon - koivu on ottanut kaiken veden maasta. Vesi yksinkertaisesti loppuu. Paitsi jos juuret ulottuvat pohjaveteen.

Koivun runko voi olla päivällä ohuempi kuin yöllä veden haihtumisen takia. Toki ero on hyvin pieni, mutta kuitenkin niin suuri, että se on mitattavissa.

Yleensä eivät ulotu, sillä koivulla on pintajuuret. Jos koivu on saanut kasvaa ja juuret kehittyä kosteassa paikassa, juuret ulottuvat vain puolesta metristä metriin,.

Vaikka heinäkuussa vettä tuli paljon, sitä ei varastoidu maahan loputtomia määriä. Kellastuneita koivuja näkeekin eniten kuivilla paikoilla, kuten esimerkiksi kallioilla, joissa maata on vähän tai nopeasti vettä läpäisevillä soraharjuilla.

Kellastuneita koivuja
Kellastuneita koivuja Kuva: Yle/Asko Hauta-aho kellastuneita koivuja

Koivu ei pääse kuivuutta pakoon

Kun koivu kärsii lyhytaikaisesta vedenpuutteesta, se sulkee lehtien alapinnalla olevat lehtiraot, jolloin haihdutus vähenee. Silloin puu ei myöskään yhteytä. Jos kesään sattuu pidempi kuiva kausi, ei koivulle jää muuta vaihtoehtoa kuin vähentää haihduttavaa pintaa. Eli pudottaa lehtiä.

Ennen kuin puut rupeavat pudottamaan lehtiä, niistä otetaan säästöön kaikki käyttökelpoinen.

Puun pitää tehdä tämä hallitusti. Lehtivihreässä on paljon typpeä ja jonkin verran myös muita ravinteita. Ne pitää hajottaa ja kuljettaa runkoon. Kun tämä on tehty, lehti muuttuu keltaiseksi ja sen voi pudottaa pois.

Kuoleeko puu, joka kellastuu varhain?

Vaikka koivu voi pudottaa melkein kaikki lehtensä jo hyvin varhain, se ei kuole.

Paksu kuori on tehokas vesieriste. Jokainen polttopuita hakannut tietää tämän. Koivu pitää halkaista, se ei kuivu pöllinä.

Puu menee vain ennenaikaiseen lepotilaan, jonka avulla se selviää kuivuudesta ja jää odottamaan parempaa vuotta. Mekanismi on muodostunut evoluution kuluessa.

Lepotilassa koivu kestää veden puutetta melko hyvin. "Paksu kuori on tehokas vesieriste ja estää veden haihtumisen. Jokainen polttopuita hakannut tietää tämän. Koivu pitää halkaista, se ei kuivu pöllinä.", havainnollistaa Kangasjärvi.

Koivu ei yleensä kuole kuivuuteen

Kuivuuteen kuoleminen on hyvin harvinaista. Niin voi käydä esimerkiksi kalliolla kasvavalle koivulle, jos kuivat ja kuumat ilmat tulevat hyvin nopeasti. Silloin koivu ei ehdi menemään kunnolliseen lepotilaan.

”Jos koivu pääsee hallitusti lepotilaan, ei koivu kuole. Nyt tilanne on tässä suhteessa hyvä. Samoin silmut ovat jo ehtineet kehittyä, mikä on myös tärkeää. Vielä heinäkuun puolella tilanne olisi ollut toinen”, rauhoittelee Kangasjärvi.

Koivun kellastuneita lehtiä nurmikolla
Lehtiä nurmikolla Koivun kellastuneita lehtiä nurmikolla Kuva: Yle/Asko Hauta-aho koivun lehtiä nurmikolla

Lehdet kellastuvat järjestyksessä

Vaikka vesisateet alkaisivat nyt, ei kellastuneiden koivujen väri enää palaudu vihreäksi.

Lehtien kellastumisella on järjestys, jonka voi helposti nähdä puita tarkkailemalla.

Lehtivihreän talteenotto aloitetaan vanhemmista lehdistä. Ne ovat puhjenneet jo keväällä hiirenkorvien aikaan. Kesän kuluessa koivuun kasvaa uusia oksia, joihin kehittyy lehtiä. Lehtien avulla oksa saa energiaa ja pystyy kehittymään edelleen.

Jotta kasvu ei olisi mennyt hukkaan, oksan pitää ehtiä lepotilaan ennen talven tuloa. Vanhimmat lehdet uhrataan ensin, ja säästetään näin energiaa nuoremmille. Lehdet ovatkin vihreämpiä oksien kärjissä - pitkäversoissa - kuin muualla puussa. Keväällä lehdet puhkeavat lyhytversoista.

Myös koivunruoste aiheuttaa lehtien kellastumista. Kuivuudesta johtuva kellastuminen on kuitenkin tasaista, kun taas koivunruosteessa kellastuminen on laikuttaista. Myös laikkujen väri on rusehtavampi.

Mutta koivu toipuu myös ruostesienestä. Se vain pudottaa sairaat lehdet pois ja pääsee näin eroon taudista.

Kommentit
  • Avara luonto syksyllä 2021

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2021. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:00)

  • Pääskyillä menee huonosti - näin voit auttaa niitä

    Pääskyjen kannat ovat 2000-luvulla vähentyneet voimakkaasti.

    Kaikki Suomessa pesivät pääskylajit on luokiteltu uhanalaisiksi. Kannat ovat laskeneet voimakkaasti tällä vuosituhannella. Taustalla on mm. maatalouden murros ja hyönteiskato. Pääskyjen pesintämenestystä voi parantaa tarjoamalla niille savea, rakentamalla pesintälaudan tai tekopesän sekä edistämällä hyönteisten elinoloja.

  • Linnunlaulujen aamu – tähtimeri, optisia pilviharhoja ja yllättäviä solisteja

    Tunnelmia linnunlaulujen aamukonsertista Lohjalla.

    Lintujen laulukautta on vielä jäljellä. Nyt kannattaa valvoa ainakin yksi keväinen yö lintujen konserttia kuunnellen. Näin tekivät myös luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved. Tähän konserttiin sai onneksi saapua haalariasuisena!