Hyppää pääsisältöön

Seiväshyppääjä Minna Nikkasen vahvuus on hypyn alku

Minna Nikkasesta tuli jo nuorena suomalaisen naisseiväshypyn pioneeri, kun hän voitti nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 2007.

Vuonna 1988 syntynyt Nikkanen löysi lajin pariin korkeushypyn kautta. Seiväshyppypaikkakunnalta Somerolta kotoisin olevaa nuorta urheilijaa pyydettiin osallistumaan seiväskarnevaaleille.

"Niihin haluttiin joku paikkakunnalta osallistumaan. Ne sitten pyysivät minua." Nikkanen oli tuolloin kymmenenvuotias

Uransa alussa Nikkasen vahvuutena oli hypyn alku ja seipään kuoppaanvienti. Tämä oli urheilijan ja valmentajan suunnitelman mukaista, selviää Sportmagasinet-ohjelmassa vuodelta 2007.

Se on tosi helppoa. Ei tarvitse ajatella mitään, kun lähtee juoksemaan― Minna Nikkanen seiväshypystä

"Olemme suunnitelleet sen niin, että loppuosa tulee sitten, kun alkuosa onnistuu. Ketjun ensimmäiset osat ensin ja viimeinen osa viimeiseksi", kertoi Nikkasta koko hänen uransa ajan valmentanut Jarno Koivunen.

Naisten seiväshyppy on arvokisatasolla nuori laji. Se tuli mukaan maailmanmestaruuskisoihin vasta vuonna 1999. Ehkä lajin nuoruuden vuoksi Nikkasella ei ole juurikaan ollut kovia kilpakumppaneita Suomessa. Poikkeuksen teki Vanessa Vandy, joka vuonna 2008 vei Nikkasen nenän edestä Suomen ainoan edustuspaikan Pekingin olympialaisiin. Sportmagasinet-ohjelma keskittyi myös Vandyn tulevaisuuteen. Hän voitti nuorten EM-kultaa vuonna 2009, mutta lopetti uransa jo kaksi vuotta myöhemmin polvivaivojen vuoksi.

Yhdeksi syyksi kilpailijoiden vähyyteen Nikkanen arvioi hyvien kotimaisten kilpailuiden puuttumista kisakalenterista. Siksi Nikkanen kilpaileekin joka kesä paljon ulkomailla, selviää Urheiluviikonloppu-ohjelmassa loppuvuodelta 2014.


Vuonna 2011 Nikkanen hyppäsi halli-EM-kisoissa Pariisissa 4.60 metriä ja sijoittui neljänneksi. Ulkoradoilla kehitys jatkui hieman tasaisempana.

Urheiluviikonloppu-ohjelmassa keskusteltiin myös siitä, kuinka monipuolista harjoittelua seiväshyppy vaatii. Monilla seiväshyppääjillä onkin telinevoimistelutausta ja hyvä vartalonhallinta on tärkeää. Myös Nikkasella suurin osa voimaharjoittelusta tulee telinevoimistelun kautta. Telinevoimistelussa piilee myös vaaransa, sillä vuonna 2011 Nikkanen oli jo valittu Daegun MM-kisoihin, mutta viikkoa ennen kisoja hän loukkasi sormensa telinevoimisteluharjoituksessa ja joutui jättämään kisat väliin.

Nikkanen kertoi myös vuoden 2014 kesänä kärsineensä selkäkivuista. Nuo kivut eivät kuitenkaan estäneet häntä jälleen hyppäämästä ulkoennätyskorkeudestaan 4.52 metriä


Tuo ennätys syntyi erikoisessa paikassa nimittäin Helsingin keskustan Narinkkatorilla. Suomi– Ruotsi-maaottelu otti vuonna 2014 varaslähdön, kun seiväskisa käytiin jo päivää ennen muita lajeja väenpaljouden keskellä.

Urheiluviikonloppu-ohjelmassa Nikkanen kertoi nauttivansa tuollaisesta hyppäämisestä.

"Minä olen aina tykännyt tuollaisista kisoista, joissa katsojat tulevat noinkin lähelle. Kun oli ollut muuta vaivaa ja kaikkea niin se, että kisa tuotiin Narinkkatorille auttoi paljon."


Seuraavan vuoden elokuussa Nikkanen nosti ulkorataennätyksensä halliennätyksensä tasolle, kun hän ylitti Kuortaneen eliittikisoissa 4.60 metriä. Pekingin MM-kisoissa hän eteni loppukilpailuu helposti hypättyään karsinnassa viittä senttiä alempaa. Finaalissa hän toisti jälleen SE-tuloksen 4.60 metriä. Sillä hän sijoittui kymmenenneksi.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto