Hyppää pääsisältöön

Seiväshyppääjä Minna Nikkasen vahvuus on hypyn alku

Minna Nikkasesta tuli jo nuorena suomalaisen naisseiväshypyn pioneeri, kun hän voitti nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 2007.

Vuonna 1988 syntynyt Nikkanen löysi lajin pariin korkeushypyn kautta. Seiväshyppypaikkakunnalta Somerolta kotoisin olevaa nuorta urheilijaa pyydettiin osallistumaan seiväskarnevaaleille.

"Niihin haluttiin joku paikkakunnalta osallistumaan. Ne sitten pyysivät minua." Nikkanen oli tuolloin kymmenenvuotias

Uransa alussa Nikkasen vahvuutena oli hypyn alku ja seipään kuoppaanvienti. Tämä oli urheilijan ja valmentajan suunnitelman mukaista, selviää Sportmagasinet-ohjelmassa vuodelta 2007.

Se on tosi helppoa. Ei tarvitse ajatella mitään, kun lähtee juoksemaan― Minna Nikkanen seiväshypystä

"Olemme suunnitelleet sen niin, että loppuosa tulee sitten, kun alkuosa onnistuu. Ketjun ensimmäiset osat ensin ja viimeinen osa viimeiseksi", kertoi Nikkasta koko hänen uransa ajan valmentanut Jarno Koivunen.

Naisten seiväshyppy on arvokisatasolla nuori laji. Se tuli mukaan maailmanmestaruuskisoihin vasta vuonna 1999. Ehkä lajin nuoruuden vuoksi Nikkasella ei ole juurikaan ollut kovia kilpakumppaneita Suomessa. Poikkeuksen teki Vanessa Vandy, joka vuonna 2008 vei Nikkasen nenän edestä Suomen ainoan edustuspaikan Pekingin olympialaisiin. Sportmagasinet-ohjelma keskittyi myös Vandyn tulevaisuuteen. Hän voitti nuorten EM-kultaa vuonna 2009, mutta lopetti uransa jo kaksi vuotta myöhemmin polvivaivojen vuoksi.

Yhdeksi syyksi kilpailijoiden vähyyteen Nikkanen arvioi hyvien kotimaisten kilpailuiden puuttumista kisakalenterista. Siksi Nikkanen kilpaileekin joka kesä paljon ulkomailla, selviää Urheiluviikonloppu-ohjelmassa loppuvuodelta 2014.


Vuonna 2011 Nikkanen hyppäsi halli-EM-kisoissa Pariisissa 4.60 metriä ja sijoittui neljänneksi. Ulkoradoilla kehitys jatkui hieman tasaisempana.

Urheiluviikonloppu-ohjelmassa keskusteltiin myös siitä, kuinka monipuolista harjoittelua seiväshyppy vaatii. Monilla seiväshyppääjillä onkin telinevoimistelutausta ja hyvä vartalonhallinta on tärkeää. Myös Nikkasella suurin osa voimaharjoittelusta tulee telinevoimistelun kautta. Telinevoimistelussa piilee myös vaaransa, sillä vuonna 2011 Nikkanen oli jo valittu Daegun MM-kisoihin, mutta viikkoa ennen kisoja hän loukkasi sormensa telinevoimisteluharjoituksessa ja joutui jättämään kisat väliin.

Nikkanen kertoi myös vuoden 2014 kesänä kärsineensä selkäkivuista. Nuo kivut eivät kuitenkaan estäneet häntä jälleen hyppäämästä ulkoennätyskorkeudestaan 4.52 metriä


Tuo ennätys syntyi erikoisessa paikassa nimittäin Helsingin keskustan Narinkkatorilla. Suomi– Ruotsi-maaottelu otti vuonna 2014 varaslähdön, kun seiväskisa käytiin jo päivää ennen muita lajeja väenpaljouden keskellä.

Urheiluviikonloppu-ohjelmassa Nikkanen kertoi nauttivansa tuollaisesta hyppäämisestä.

"Minä olen aina tykännyt tuollaisista kisoista, joissa katsojat tulevat noinkin lähelle. Kun oli ollut muuta vaivaa ja kaikkea niin se, että kisa tuotiin Narinkkatorille auttoi paljon."


Seuraavan vuoden elokuussa Nikkanen nosti ulkorataennätyksensä halliennätyksensä tasolle, kun hän ylitti Kuortaneen eliittikisoissa 4.60 metriä. Pekingin MM-kisoissa hän eteni loppukilpailuu helposti hypättyään karsinnassa viittä senttiä alempaa. Finaalissa hän toisti jälleen SE-tuloksen 4.60 metriä. Sillä hän sijoittui kymmenenneksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto